Valitettavasti internetissä ei kovin laajoja sivustoja Pjotr Tsaikovskista löydy, mutta kyllä jotain sentään.
Useita säveltäjiä lyhyesti esiteltynä löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.cl.cam.ac.uk/users/mn200/music/composers.html
Seuraavilla java-pohjaisilla sivuilla on myös hiukan tietoa (varoitus: sivut saattavat jumiuttaa selaimen eikä niiltä pääse pois muuten kuin kirjoittamalla toisen osoitteen päälle. Siis poistuminen back/takaisin -näppäimellä ei onnistu):
http://voyager.physics.unlv.edu/webpages2/picgalr2.html
Lyhyet elämäkertatiedot Tsaikovskista löytyvät mm. täältä:
- http://www.saunalahti.fi/wpoet/comp.htm#tcha
- http://musicnet.chandra.ac.th/thai/c_bio.htm#GlossaryT
- http://www.azstarnet.com/public/packages/reelbook/153-…
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Voit kokeilla esimerkiksi kahta keinoa.
1. Vanhanaikaisesti voit käyttää läpinäkyvää paperia apuna. Kirjoita (pehmeällä) lyijykynällä esim. leivinpaperille tai ohuelle silkkipaperille teksti oikein päin. Käännä sitten paperi ja aseta se tavallisen paperin päälle. Kun piirrät lyijykynällä kirjainten viivat ohuen paperin läpi, ne jäljentyvät alla olevaan paperiin.
2. Word-ohjelmassa on toiminto, jolla tekstin saa käännettyä peilikuvaksi: Kirjoita teksti käyttämällä tekstiruutua. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella auki valikko, josta valitset Muotoile muotoa. Valitse Tehosteet ja Kolmiulotteinen kierto. Kirjoita X-akselin kierto -kohtaan 180. Teksti kääntyy silloin peilikuvaksi. Tässä linkki netissä olevaan Word-ohjeeseen …
Sohvan irtopäällisen ompeluohje löytyy ainakin seuraavasta artikkelista:
Törmä, Ritva: Sohva vaihtaa kesäaikaan
Suuri käsityölehti 2004 ; 3B ; 20-22, Sisustus kevät-kesä 2004
Lisäksi kannattaisi etsiä ohjeita huonekalujen verhoiluoppaista, joita löytyy useitakin kirjaston Helmet-aineistotietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi , hakuehdoksi valitaan sanahaku ja hakusanoiksi kirjoitetaan: huonekalut verhoilu (ilman ja-sanaa). Tässä muutama esimerkki:
- Hakala, Sari: Verhoilun perusteet, Opetushallitus 2002
- Gunnars, Anita: Korjaa ja verhoile omat huonekalusi, Kustannus-Mäkelä 2000
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
Suuntaa-antava apuväline vanhojen rahojen arvon määrittelyssä on Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2005". Sitä löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=suomen+rahat+ar… .
Oppaassa on esitetty 6 kuntoisuusluokkaa rahoille ja arvo määräytyy siis rahan hyvakuntoisuuden ja virheettömyyden mukaan. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1945 10 markan setelille olisi 1-2 €. Ehkäpä paras tapa selvittää rahan arvo on kuitenkin käydä näyttämässä sitä vanhojen rahojen arvioinnin asiantuntijalle, joka pystyy arvioimaan sen kunnon ja käyvän arvon. Kannattaa ottaa yhteyttä Numismaattiseen yhdistykseen ja…
Juliaanisen päivän laskemiseen löytyy tietoa sivustosta Juliaaninen päivämäärä.
Webguru-niminen palvelu sisältää juliaanisen kalenterin päivämäärät, https://www.webcal.guru/fi-FI/tapahtumalista?calendar_id=system_julian.
Ajanlaskusta ja kalentereista löytyy tietoa julkaisussaAikakirja 2013. Se ja muuta tietoa ajanlaskusta löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Nähtävästi taiteen kohdalla ei juuri termiä wau käytetä. Sana kuuluu enemmän arkkitehtuurin puolelle. Tosin au arkkitehtiuutissa 6-7/2014 todetaan seuraavaa: ”Helsingin Sanomat uutisoi (5.6.) jutussaan Guggenheim-kisaan odotetaan osallistujahyökyä näin: ”SAFAn puheenjohtajan Esko Rautiolan mielestä taidemuseon suunnittelun ei pitäisi olla vaikeaa rakennuksen toiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuurin puolesta hän pitää tehtävää hankalampana. ’Museossa on paljon suuria tiloja. Yleisön kierto ja logistiikka on hallittavissa. Mutta arkkitehtuurin kohdalla törmätään heti dilemmaan siitä, tehdäänkö ekspressiivistä arkkitehtuuria vai taustaa taiteelle.’ Wau-arkkitehtuurista Rautiola ei puhuisi ollenkaan. ’Se on median rakastama termi, mutta ei sitä…
Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito".
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981)
https://finna.fi
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,…
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa…
Janne on Johannes-nimen kutsumamuoto, joka on Suomessa tunnettu jo keskiajalla. Johannes tulee heprean Jochanan-nimestä, joka tarkoittaa 'Jumala on armollinen'. (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Piki-kirjastoissa ei ole Audi 80 vuosimallin -92 korjausopasta. Alfamer-kirjakaupan valikoimastakaan niitä ei tällä hetkellä näyttänyt löytyvän.
Ainoastaan saksaksi löytyy Oulun kaupunginkirjastosta korjausopas ao mallille. Teos on tällä hetkellä lainassa. Teoksen nimi on So wird's gemacht: pflegen, warten, reparieren. Teos on mahdollista tilata kaukolainana.
