Sinko, Sinkko, Sinkkonen -sukunimiä on esiintynyt Saimaan länsi- ja eteläpuolella. Siirtolaisina heitä on tullut mm. Räisälästä. Kirjallisia mainintoja on mm. Lohtajalla Lauri Sinko 1554 ja Tuomas Sinko 1795.
Nimiin voi sisältyä ortodoksinen ristimänimi Sinkko (Sina, Zina, Zinko ym.) alkuaan kreikan Zenobios ja venäjän Senka, Seko, Simko, alkuaan Simeon.
Sukunimet voivat palautua myös Sigfridiin, sillä Mäntyharjulla on tavattu Sigfridistä asut Sipi ja Sinkko.
Esimerkkejä nimistä: Sinko Gregorieff 1640 eli Simcko Gregorieff 1642 Suistamo, Wlassia Sinckonen 1592 Polvijärvi.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sukunimet uud. laitos 2000.
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”…
Yrjänä sukunimi on käytössä läntisessä Suomessa, etenkin Siika- ja Oulunjokilaaksossa. Nykyään Yrjänöitä on eniten Himangalla ja Lohtajalla. Nimi tunnetaan jo 1500-luvun puolivälistä lähtien. Esim. Jurvassa on asunut Henr. Yrjänä 1799. Sukunimi Yrjänäinen on ehkä muotoutunut miehen etunimestä Georgius (samoin mm. nimet Yrjäkkä ja Yrjönen ja muutama muu). Nimi tunnetaan 1500-luvun puolivälistä lähtien mm. Rantasalmelta, Tavinsalmelta ja Kainuusta. Etelä-Pohjanmaalla nimeä tavataan 1700-luvun alkukymmenistä eteenpäin. Nykyisin nimeä on eniten käytössä Ilmajoella ja Teuvalla.
Yrjänäinen on nykyisenä sukunimenä 106 miehellä ja 103 naisella, joista 198 asuu Suomessa ja 11 ulkomailla.
Kysymykseen…
Vuonna 2003 julkaistussa muistelmateoksessaan Siinäpä tärkeimmät Juice kirjoittaa: "Kahta en ole koskaan tehnyt: en ole ajanut autoa enkä kokeillut kovia huumeita." (s. 10) Kohdista ensimmäisen voinee tulkita niin, ettei hänellä ajokorttia ollut - eikä kiinnostusta sellaisen hankkimiseen.
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Hiusalan työehtosopimuksen (http://www.pam.fi/fi/tyo/tessit/Tyehtosopimukset/Hiusalan%20TES.pdf) mukaan parturi-kampaajan palkkaukseen vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:
• koulutus
• työssäolovuodet
• työtehtävät
• työaika
• vastuut
• lisät
• kuntien kalleusluokitus
• provision määrä käytettäessä provisiopalkkausta
Palkan suuruuden arvioiminen pelkän koulutuksen tai työssäolovuosien perusteella on siis hyvin vaikeaa. Osa parturi-kampaajista työskentelee provisiopalkkaisena, jolloin palkan suuruus riippuu tehdystä työstä. Tilastokeskuksen (http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp) mukaan vuonna 2010 parturi-kampaajan säännöllisen työajan keskiansio oli 1896 euroa.
Kasvien selviytyminen pitkästä epäsuotuisasta vuodenajasta edellyttää syksyistä talveentumista, jonka aikana muutokset aineenvaihdunnassa parantavat kasvin kykyä sietää pakkasta, routaa ja muita talvisia stressitekijöitä. Varsinkin puilla tärkein talveentumisen käynnistämistä ja ruskan alkamista ajoittava tekijä on valon määrän vuotuinen vaihtelu eli lyhenevä päivä. Valojakso ei kuitenkaan ole ainoa talveentumiseen vaikuttava ympäristötekijä, vaan myös alhaiset lämpötilat edistävät prosessia.
Kausivihannilla lajeilla eli kasveilla, jotka pudottavat lehtensä, ruska on näkyvä merkki talveentumisen käynnistymisestä. Ruskan värit alkavat hehkua, kun lehtivihreä eli klorofylli alkaa hajota. Kasvi kuljettaa lehdistään varteen ja silmuihin…
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Verkkokoulun opitunnista 13: Maapallon väestö http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt13/index.html
Tarkkoja väestölukuja maapallon mitassa löytyy vasta noin vuodesta 1950 lähtien. Joka tapauksessa v. 1920 maapallon väkiluvun arvioitiin olevan n. 1,86 mrd. (lähin vuosiluku)
Sinä päätät, miten tarinasi olisi parasta kertoa. Jos proosarunojen ketju tuntuu luontevalta tavalta kirjoittaa, kirjoita ihmeessä senkaltaisia tekstejä.
Oman kirjallisen äänen löytymisessä auttaa se, että kirjoittaa paljon ja monipuolisesti erilaisesta aiheista itseään haastaen. Tiettyyn tyyliin ei kannata jämähtää. Kirjoittaessa kannattaa päästä pois liiallisesta itsekriittisyydestä: tärkeintä on kirjoittaa, tekstiä voi aina editoida myöhemmin.
Keskeistä on myös lukea monipuolisesti ja kriittisesti kaikenlaista kirjallisuutta. Pohtia, mikä muiden teoksissa toimii ja miksi. Kannattaa tutustua avoimin mielin sellaisiinkin kirjallisuudenlajeihin, joihin ei normaalisti tutustuisi. Jännitysromaaneista voi oppia esimerkiksi sujuvaa…
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Vastaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.
Romaania muistuttavia pitkiä proosateoksia on kirjoitettu Euroopassa ja muualla maailmassa jo antiikin aikoina. Antiikin aikana romaania ei kuitenkaan vielä määritelty, koska se ei ollut arvostettu kirjallisuudenlaji. Pitempiä proosateoksia kutsuttiin kreikaksi muun muassa nimillä historia, mythos, drama tai plasma, latinaksi taas nimellä fabula. Niiden aiheina olivat yleensä rakkaus ja seikkailut, Roomassa usein eroottiset teemat.[2] Antiikin aikaisia romaanin alkumuotoja ovat miletolaiset tarinat, …
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"…
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Seksuaalisen suuntautuminen on joustava ilmiö, joka määritellään tavallisesti tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, mihin sukupuoleen seksuaalinen vetovoima kohdistuu, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättä suoraan suhteessa seksuaalisen käyttäytymiseen tai määrittele laajemmin yksilön seksiin liittyviä mieltymyksiä.
Lähde ja lisätietoa: https://seta.fi/sateenkaaritieto/seksuaalinen-suuntautuminen/
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan…
