Mielestämme "Ruben ja rouva Mallamudin tapaus" sopii hyvin tuon ikäisen pojan luettavaksi. Kirja on hauska ja hieman nurinkurinenkin, uudentyyppinen lastenkirja, jota parodiassaan voisi verrata Kapteeni Kalsariin. Tämä kirja on myös suhteellisen helppolukuinen hauskoine kappaleen aloituskuvineen.
Myyttihovi on vähän samantyylinen kuin uusimmat (loppupään) Harry Potterit eli jännitystä, vauhtia ja taikuutta, mutta myös vakavampia teemoja. Lisäksi kirjat ovat noin 300-sivuisia, joten aika paljon luettavaa 8-vuotiaalle. Jollekin tuon ikäiselle voisi kyseinen sarja sopia, mutta parempi ikäryhmä olisi ehkä 12-vuotiaasta ylöspäin. Tuon ikäiselle pojalle voisi sopia paremmin esim. Riordanin Percy Jacksonit, joissa on seikkailua ja elokuvamaista…
Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Ensimmäisen pelin kunnian sai Namcon Ridge Racer, joka julkaistiin juoksevalla numerolla yksi, eli kuten Sony sen ilmoittaa SCES-00001.
http://www.gamecollectors.info/sony-playstation-histori/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Pelit_ja_konsolit&sivu=PlayStationie…
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Kyselimme asiaa evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta, linkit löytyvät täältä http://www.evl.fi/evl.fi/otayhteytta.shtml, sieltä vastattiin näin:
Tiedustelin asiaa pappisvihkimyksen saaneelta kollegaltani. Hän totesi, ettei virallisia ohjeita pukeutumisesta ole, vaan jokainen voi pukeutumisellaan ilmaista itseään ja suhtautumistaan tilaisuuden luonteeseen.
Hän totesi myös, että moni puoliso pukeutuu mustaan, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Itse ajattelisin, että tilaisuuden arvokkuuden huomioon ottava asiallinen pukeutuminen on hyvä ohjenuora.
Nuudelit valmistetaan yleensä vehnästä tai riisistä, mutta toisinaan myös palkokasveista tai muista viljakasveista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankin mukaan nuudelit sisältävät pääosin hiilihydraatteja, ja jonkin verran myös proteiineja ja rasvaa. Pikanuudeleissa on usein mukana myös mm. mausteita ja öljyä. Kannattaa tutkia tuoteselostetta nuudeleita ostaessaan. Myös lisäaineet selviävät tuoteselosteesta.
Alla linkki Finelin sivulle, josta selviää erilaisten nuudelien ja nuudeliruokien ravintoainesisältö:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=nuudelit&foodType=ANY
Itsenäiseen opiskeluun soveltuvat erilaiset kertauskirjat, joita on lukion lyhyestä matematiikasta esim. seuraavia : Lyhyt matikka 9 : Kertaus, 2012 ; Sigma : lukion lyhyt matematiikka : Kertauskirja, 2007 ; Hautajärvi, Tarmo : Variaabeli : Kertauskirja, 2006. Kirjoissa on tehtäviin vastaukset.
"Saamelaiset nimet" on sisällytetty nyttemmin myös Yliopiston nimipäiväalmanakkaan. Se sisältää myös artikkelin aiheesta: esim. v. 1996 Samuli Aikion kirjoittamana, myös Anne Nuorgam myöhempinä ilmestymisvuosina. Samuli Aikio on kirjoittanut aiheesta esim.: Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään teoksessa s. 110-112.
T. I. Itkosella on tästäkin aiheesta teoksessa Suomen lappalaiset osa 2, s. 492-521 ja Lapin sivistysseuran julkaisussa numero 10: Lappalaisten vanhat henkilönnimet (1942). Tästä osasta löydät tietoa myös paikannimistä.
Utsjokisista nimistä voi lukea Eino Jokisen kirjasta
"Ei mirkki vaan pissi", Utsjoen elämää entisaikaan. Girjegiisa 1996.
Ainakin nämä teokset on aiheesta kirjoitettu suomenkielellä.
Tieteen kuvalehden artikkelin mukaan mustan "aukon lähellä niin avaruus kuin aikakin vääristyisivät ennen kuin matka olisi päätepisteessään – ilman paluulippua". Nykylaitteiden avulla emme kuitenkaan voi varmasti tietää, mitä mustaan aukkoon joutuvalle tapahtuu. Tavalliset fysiikan lait eivät mustassa aukossa kuitenkaan päde. Lisää tietoa mm. tästä artikkelista ja Tiedel-ehden artikkelista: Syöksytään mustaan aukkoon (Leena Tähtinen: Tiede: 1.1.2004).
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/mustat-aukot/lahde-matkalle-mustaan-aukkoon
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/syoksytaan_mustaan_aukkoon
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska elokuvien oikeuksien haltijat päättävät itsenäisesti siitä, tehdäänkö elokuvasta DVD- tai BD-versio vuokra- ja myyntimarkkinoille. Nyrkkisääntö näyttää olevan, että julkaisua kannattaa odottaa vasta sen jälkeen, kun elokuva poistuu teattereista, sillä oikeudenhaltijat eivät halua myynnin vähentävän teatterikäyntien määrää. Aikaisemmin myynti-DVD:tä joutui odottamaan vielä pitempään, kun myös vuokramarkkinat haluttiin hyödyntää ennen myyntiä. Nykyään vuokraus on niin vähäistä, ettei tätä viivettä yleensä enää ole.
Suosituimmat elokuvat tulevat siis yksityismyyntiin myöhemmin kuin sellaiset elokuvat, jotka poistuvat teatterilevityksestä ripeästi. Kysymyksessä mainitun elokuvan kohdalla…
Otavan Uusi Suomalainen Nimikirja (1988) kertoo Ruha-sukunimestä näin:
"Sukunimeä tapaa Ähtärin, Sodankylän ja Kärsämäen tienoilta. Hirvensalmen Vihkolaan kerrotaan tulleen Joutsan Ruhalahdelta Ruha-nimisen miehen, josta "on levinnyt koko Ruhasten suku" (Anders Ruhain 1822). Mikkelin maalaiskunnassa mainitaan Ruhan pellin selckä 1561, Ruhan Kangas maa 1664, Kärsämäellä Olavi Paavonpoika Ruhalainen 1642 ja Olof Ruha 1775; Pyhäjärvellä Henr. Ruha 1736, Iin Karjalan kylässä Matz Ruha 1678. Orimattilassa on Ruha vanhan kylän ja kartanon nimi (1571 Ruha, 1573 Rugha, 1577 Ruhka, 1598 Rucha). Ruhasia on lähinnä Savossa. Mikkelin maalaiskunnasta on nimeä tavattu 1690-luvulla, Pieksämäellä 1500-luvulla, Joutsassa Nuutti Ruhanen 1704. Nakkilan…
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja…
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Järvimalmin käytön historiaa käsitellään Mirja Turusen toimittamassa vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessa Ruukkien retki Historic Ironworks of Finland. Teos on kaksikielinen (suomi ja englanti). Kirjaa on saatavissa muutamista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, mm. pääkirjastosta. Ruukkeja ja niiden historiaa käsitellään useissa muissakin teoksissa, uusin lienee 1999 ilmestynyt Asko Salokorven Suomen rautaruukit.
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa…
Kyseinen juhlaraha tuli myyntiin vasta vajaa vuosi sitten, eikä sitä ole vielä Suomen rahahinnastossa eikä muissa kirjastostamme löytyvistä hakuteoksissa.
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämällä keskustelualueella nimeltä
Numismaatikoiden tietopankki
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/viewtopic.php?f=3&t=1074 keskustelijat arvioivat Rooman sopimuksen 50v. juhlarahan hinnaksi 2-4 euroa.
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä.
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/viewforum.php?f=7
Rahaliikkeitä löytyy Juhan kotisivuilta
http://koti.mbnet.fi/jm78/rahaliikkeet.html
Kolikot.com -sivulla on rahojen osto- ja myyntiliikkeiden osoitteita
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Huuto.…
Nimi Aila on lappalaisperäinen, mahdollisesti johdettu inarinlappalaisesta nimestä Aili. Alkuperänä voi olla myös muinaisskandinaavinen Helga, "pyhä" tai helagar "varoittava". Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan on ollut myös muutamia miespuolisia Aila-nimisiä. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Arja esintyy Eino Leinon Helkavirsissä runossa Arja ja Selinä. Helkavirsissä Arja on miehennimi, mutta nimi vakiintui nopeasti naisennimeksi. Esikuvana on pidetty nimeä Irja, mutta myös venäläisiä nimiä Arija, Arja, Ara. Viimeksi mainitut juontuvat Kreikan mytologian Ariadnesta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1…
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Annika Thorin kirja Öppet hav on ilmestynyt Ruotsissa 1999. Valitettavasti sitä ei ole vielä suomennettu. Thorin aiemmat kirjat ovat Tammen kustantamia. Kannattaa tiedustella suomennosta Tammelta, sähköpostiosoite asiakaspalvelu@tammi.fi.
Annika Thorista on useita kysymyksiä/vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspxa -. Saat ne esille kirjoittamalla Etsi arkistosta hakupalkkiin Thor.
Elekieltä ja sanatonta viestintää käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat, jotka löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta:
Ymmärrä elekieltä : näetkö mitä sanon sinulle? / Laura Benyik, Shamuel B. Kohen, 2007
Ajatusten lukijaksi / Henrik Fexeus, 2008
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James , 2002
Lisää kirjoja voi etsiä kirjaston aineistotietokannasta muun muassa hakusanoilla eleet, elekieli, ilmeet ja sanaton viestintä.
