Kyselimme asiaa evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta, linkit löytyvät täältä http://www.evl.fi/evl.fi/otayhteytta.shtml, sieltä vastattiin näin:
Tiedustelin asiaa pappisvihkimyksen saaneelta kollegaltani. Hän totesi, ettei virallisia ohjeita pukeutumisesta ole, vaan jokainen voi pukeutumisellaan ilmaista itseään ja suhtautumistaan tilaisuuden luonteeseen.
Hän totesi myös, että moni puoliso pukeutuu mustaan, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Itse ajattelisin, että tilaisuuden arvokkuuden huomioon ottava asiallinen pukeutuminen on hyvä ohjenuora.
HelMet-kirjastojen tarjontaa kysymästäsi aiheesta voit tutkia tietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html valitsemalla etusivulta sanahaun. Kirjoita hakukenttään sanat "kansanmusiikki Skotlanti" (ilman lainausmerkkejä). Pudotusvalikosta voit valita aineistolajin - et kertonut kysymyksessä, haluatko musiikkia äänitteinä, nuotteina vai jossakin muussa muodossa. Vai mahdoitko kysyä vain yleisesti, onko sellaista musiikkia olemassa?
Makuasia lienee, halutaanko keskiaikaisesta musiikista käyttää termiä kansanmusiikki. (Tosin 1700-luku ei kuulu keskiaikaan.) Niinpä voisit kokeilla myös hakusanoja "perinnemusiikki skotlanti". Saat esille suuren määrän äänitteitä ja nuotteja. Jos lisäät yhdeksi hakusanaksi vielä "1700-luku",…
Seuraavissa kirjoissa on valokuvia Joensuusta:
Vanhaa ja uutta Joensuuta / teksti: Heikki Tarma. 1998.
Kirja on valokuvallinen Joensuun historia, johon on saatu käyttöön Hämläisen suvun laaja valokuvakokoelma. Kirjassa on keskitytty 1950-lukuun, kaikki suvun valokuvat ovat Pohjois-Karjalan museon hallussa.
Henrik Lilius: Joensuu 1848-1890. Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita : kuvaosa. 1984.
Kirjassa on valokuvia ja piirroksia Joensuun vanhoista puurakennuksista ja katunäkymistä. Kirjan tekstiosa on erillisenä kirjana.
Perinnealbumi : Pohjois-Karjala 1. 1982.
Kirjassa on paljon valokuvia Joensuusta eri elämänaloilta 1900-luvun alkupuolelta.
Kirjoja saa kaukolainaksi, jos omassa kirjastossasi ei näitä ole.
Pohjois-Karjalan museon…
Tieteen kuvalehden artikkelin mukaan mustan "aukon lähellä niin avaruus kuin aikakin vääristyisivät ennen kuin matka olisi päätepisteessään – ilman paluulippua". Nykylaitteiden avulla emme kuitenkaan voi varmasti tietää, mitä mustaan aukkoon joutuvalle tapahtuu. Tavalliset fysiikan lait eivät mustassa aukossa kuitenkaan päde. Lisää tietoa mm. tästä artikkelista ja Tiedel-ehden artikkelista: Syöksytään mustaan aukkoon (Leena Tähtinen: Tiede: 1.1.2004).
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/mustat-aukot/lahde-matkalle-mustaan-aukkoon
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/syoksytaan_mustaan_aukkoon
Valurautaisten tai erikoispintakäsiteltyjen teräspannujen, jollaisia muurinpohjapannutkin ovat, hoito-ohje löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. Samalla sivulla on ohje myös ruosteen poistamisesta ruokasuolalla, teräsvillalla tai karhunkielellä. Ruosteen saa pysymään poissa kuivattamalla pannun nopeasti ja huolellisesti.
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/astiat_ja_tyovalineet/astioide…
Marttojen Keskustelunurkassakin on aiheesta keskusteltu:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=59338
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska elokuvien oikeuksien haltijat päättävät itsenäisesti siitä, tehdäänkö elokuvasta DVD- tai BD-versio vuokra- ja myyntimarkkinoille. Nyrkkisääntö näyttää olevan, että julkaisua kannattaa odottaa vasta sen jälkeen, kun elokuva poistuu teattereista, sillä oikeudenhaltijat eivät halua myynnin vähentävän teatterikäyntien määrää. Aikaisemmin myynti-DVD:tä joutui odottamaan vielä pitempään, kun myös vuokramarkkinat haluttiin hyödyntää ennen myyntiä. Nykyään vuokraus on niin vähäistä, ettei tätä viivettä yleensä enää ole.
Suosituimmat elokuvat tulevat siis yksityismyyntiin myöhemmin kuin sellaiset elokuvat, jotka poistuvat teatterilevityksestä ripeästi. Kysymyksessä mainitun elokuvan kohdalla…
Keskustan periaateohjelma 19.6.2006, hyväksytty Oulun puoluekokouksessa 10.6.2006, löytyy Keskustan sivuilta www.keskusta.fi kohdasta Tietopankki -> Ohjelmat ja kannanotot (2. sivu).
"Saamelaiset nimet" on sisällytetty nyttemmin myös Yliopiston nimipäiväalmanakkaan. Se sisältää myös artikkelin aiheesta: esim. v. 1996 Samuli Aikion kirjoittamana, myös Anne Nuorgam myöhempinä ilmestymisvuosina. Samuli Aikio on kirjoittanut aiheesta esim.: Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään teoksessa s. 110-112.
T. I. Itkosella on tästäkin aiheesta teoksessa Suomen lappalaiset osa 2, s. 492-521 ja Lapin sivistysseuran julkaisussa numero 10: Lappalaisten vanhat henkilönnimet (1942). Tästä osasta löydät tietoa myös paikannimistä.
Utsjokisista nimistä voi lukea Eino Jokisen kirjasta
"Ei mirkki vaan pissi", Utsjoen elämää entisaikaan. Girjegiisa 1996.
Ainakin nämä teokset on aiheesta kirjoitettu suomenkielellä.
Ensimmäisen pelin kunnian sai Namcon Ridge Racer, joka julkaistiin juoksevalla numerolla yksi, eli kuten Sony sen ilmoittaa SCES-00001.
http://www.gamecollectors.info/sony-playstation-histori/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Pelit_ja_konsolit&sivu=PlayStationie…
Molempien maiden ajantasainen lainsäädäntö on luettavissa verkossa.
Suomi http://www.finlex.fi
Valitkaa lainsäädäntö ja kirjoittakaa hakuruutuun kirjanpitolaki.
Viro http://www.riigiteataja.ee
Valitkaa otsing ja kirjoittakaa ylimpään ruutuun raamatupidamise seadus
(Teksti on valitettavasti vironkielinen)
Virolainen kirjanpito portaali: http://www.neti.ee/cgi-bin/teema/ARI/Raamatupidamine/
Liiketoiminnan aloittaminen Virossa
Julkaistu: Helsinki : Tuokko Tilintarkastus, 2003
Facebookin kaveriehdotukset käyttäjilleen ovat Facebookin oman algoritmin laatimia. Algoritmi on matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä käytetty termi, jolla tarkoitetaan ohjetta tai kuvausta siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan. Virallisesti Facebookin algoritmin tehtävänä on tarjota mahdollisimman relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä Facebookin käyttäjille. Algoritmi määrittelee esimerkiksi sen, keitä Facebook ehdottaa käyttäjien uusiksi kavereiksi. Facebookin algoritmin tarkasta toiminnasta tiedetään melko vähän, koska Facebook on itse tarjonnut siitä hyvin niukasti tietoa.
Tietokonekulttuuria käsittelevän Wired-lehden mukaan Facebookin kaverisuositusten takana oleva algoritmi on hyvin salainen. Tämä on ymmärrettävästi johtanut…
Tilastokeskuksen sivulla on listaus Euroopan maiden tilastovirastoista http://tilastokeskus.fi/tup/tilvir/julkaisijat_eurooppa_tilastovirastot… . Espanjan kansallisen tilastoinstituutin http://www.ine.es/en/welcome_en.htm sivun vasemmassa laidassa on linkki "Demography and population". Kannattaa katsoa kohdasta "historical statistics". Kuolevuus ja syntyvyys löytyvät kohdasta "vital statistics". Hyvä lähtökohta tilastojen etsimiselle ovat myös Espanjan vapaasti verkosta saatavat tilastolliset vuosikirjat http://www.ine.es/en/prodyser/pubweb/anuarios_mnu_en.htm .
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Valitettavasti Tiktakilta ei ole julkaistu nuottikirjoja tai -kokoelmia. Tabulatuurit (epäviralliset) kitaralle kyseiseen kappaleeseen löytyvät osoitteesta http://www.tiktaktabloja.cjb.net/
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Hei
Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa esim. seuraavista lähteistä.
Netissä esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/tuotanto.htm
Kirjoja: Tarkka, Pekka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta tai Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (1989,1990). Myös kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on tietoja Rintalasta. Muuta kirjallisuutta voit vielä etsiä kirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2 asiasanalla Rintala, Paavo
Historiallisessa aikakauskirjassa vuoden 2001 numerossa 1, s.34-42, on Tiina Kinnusen artikkeli Sissiluutnantista, aikakauslehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastossa varastosta, ei lainaksi.
Kirjan luettuasi tiedät juonesta ja henkilöistä jo paljon enemmän!
Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Sana voi palautua romaanisiin kieliin mio=minä tai se voi olla lyhentymä muista nimistä esim. Milo tai Miro.
Miro on katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli tai lyhentymä slaavilaisesta hallitsijan nimestä Miroslav.
Milon kantanimiä voivat olla Camillo tai Emil.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Monissa uunien käyttöohjeissa mainitaan erikseen, että grillauksen aikana uunin luukku on pidettävä kiinni. Voisitte yrittää varmistaa uuninne valmistajalta kuinka asia on oman uunimerkkinne kohdalla.
