Kirjallisuuspalkinnoista on tietoa Kirjastot.fi sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/ . Sivuilta löytyy myös palkinnon jakajien sivut.
Esimerkiksi Finlandia-palkintoa valitsemaan asetetaan valintalautakunta, joka valitsee ehdokkaat http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/ .
Akateemisen kirjakaupan sivuilla on tietoa lukuisista Suomessa jaettavista kirjallisuuspalkinnoista https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms… . (Kohta Tutustu palkintoihin!) Sen mukaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnossa: "Palkintoraati ottaa huomioon kaikki suomenkieliset kaunokirjalliset esikoisteokset, jotka ovat ilmestyneet sitten edellisen vuoden marraskuun, jolloin palkinto…
Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
- Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005)
- Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010)
- Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009)
- Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008)
- Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008)
Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot…
Yhdysvaltain historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy varmasti vähintäänkin mainintoja Salemin tapahtumiin. Helsingin sanomien arvostelun mukaan Markku Henrikssonin kirjassa Siirtokunnista kansakunnaksi (1990) on yli sivu Salemin tapahtumista.
Suomennetusta kaunokirjallisuudesta Salemin tapahtumiin liittyvät jollain tapaa Robin Cookin teos Pahuuden paluu (1995), Nathaniel Hawthornen Seitsenpäätyinen talo (1957) ja nuortenkirjat Elizabeth George Speare: Rastaslammen noita (1967) ja Celia Rees: Noitalapsi (2004). Suluissa suomennosvuodet.
Englanninkielinen kirjalista http://www.librarything.com/tag/Salem+Witch+Trials
Torajyvät mainitaan lisäksi ainakin seuraavissa kaunokirjallisissa teoksissa:
Callison, Brian: Kirottujen laiva (1981)…
Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin.
Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt.
Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua…
Voit kysyä kolikon arvoa näyttämällä sitä alan asiantuntijoille. Kolikoiden hinta ei riipu ainoastaan vuosiluvusta vaan myös niiden kunnosta, laadusta ja siitä kenenkä kaivertamia ne ovat. Voit keskustella asiasta Suomen numismaatikot ry:n keskustelupalstalla: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Porvoon pääkirjastosta löytyy Ruotsin numismaattisen yhdistyksen (Svenska numismatiska föreningen) julkaisemia kirjoja, joissa on kuvia 1700-luvun kuparikolikoista:
Myntboken useilta vuosilta, esim.
Myntboken 2003 s.96-99
Myntboken 1989 s.98
Glück, Harry; Årtalsförteckning över svenska mynt (1973) s. 136-138, 148, 150
Näissä on myös kirjojen julkaisuaikaisia kolikoiden arviohintoja.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (WSOY, 1979) tikkurin selityksenä on mm. paksu villapaita; naisen villatakki, tikkuröijy; monikossa lapaset, vanttuut. Kirjassa esitetään myös loimaalainen sanonta "Kyl sukka suuta antaa, tikkuri tillaa tekkee"
Mirja Almayn, Marketta Luutosen, Kyllikki Mitrosen teoksessa Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita : perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (Tammi 1993) käsitellään myös käsityön, etenkin neulomisen historiaa ja kirjasta löytyy esim. Hailuodon tikkuripaidan neleohjeet.
Tikkuri -sanan käytön alueellista levinneisyyttä ja merkitystä ei lähteistämme löytynyt, mutta Jyväskylässä toimivan Suomen käsityön museon tietopalvelusta pystytään varmasti antamaan perusteellisempia tietoja asiasta.…
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden…
VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Tässä olisi teoksia, joista löytyy tietoa 50-luvun muodista Suomessa:
Visio ja taito: suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä, toim. Marianne Aav ym. (Taideteollisuusmuseo, 2001)
Suomen kulttuurihistoria III, toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio
(WSOY, 1982)
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1957: Ajankuvia vuosilta 1957-1977, toim. Outi Pakkanen, Antero Raevuori, Jukka Forslund (WSOY, 1987)
Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia: naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2000)
5O-luvulla suomalainen muoti sai vaikutteita ulkomailta, mm. Yhdysvalloista, joten näistäkin teoksista voisi olla hyötyä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia…
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta…
Hei!
Lähetin kysymyksesi suoraan Sweet Valley High -sarjaa kustantavalle Otavalle internetissä olevalla palautelomakkeella http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1007&dept0=1007
Otavasta vastattiin näin:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Sweet Valley High -sarjasta…
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
Kysymäsi säe on runosta "Ovella" ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas. Runo on ilmestynyt alkujaan v. 1931 kokoelmassa "Uni ja kuolema". "Jääkää, ystävät, pitoihinne" ei aloita kyseistä runoa vaan se on runon 2. viimeisen säkeistön ensimmäinen säe. Ovella- runo alkaa sanoilla: "Hankin lähtöä, - seisatun," ... Runossa on 16 säkeistöä.
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Jos haluat lainata videon, jonka ikäraja on 15 vuotta, niin silloin sinulla on oltava ikää vähintään sen verran.
Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta velvoittaa kirjastoja lainattavien videoiden ikärajojen merkitsemiseen ja näiden noudattamiseen lainauksessa.
Valtion elokuvatarkastamo määrää ikärajat, kirjasto ei voi vaikuttaa ikärajoihin.
Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Ilmeisesti ainoa Arlette Cousturen englanniksi käännetty kirja on ”Les filles de Caleb”, johon sarja perustuu ja joka on julkaistu Torontossa Käthe Rothin käännöksenä nimellä ”Emilie: a novel” (Stoddart, 1992). British Libraryn, Library of Congressin tai Library and Archives Canadan tietokannoista ei ainakaan löydy muita englanninnoksia.
Valitettavasti edellä mainittua teosta ei taida löytyä lainkaan Suomesta, joten kirjan saadakseen se pitäisi tilata ulkomailta kaukolainana. Kaukotilaus on maksullinen. Voit tehdä kaukotilauksen lähikirjastossasi ja kysyä sieltä tarkempia tietoja maksuista.
Ruotsiksi löytyisi Birgitta Willénin käännöksen Cousturen teos ”Blanche” (Richter, 1994), joka on ilmeisesti jatko-osan taustalla. Ruotsinnosta ei…
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www.…