Suuren etunimikirjan mukaan Arimo on alkuperältään epäselvä. Aikaisemmin on ajateltu, että kyseessä olisi muinaissuomalainen nimi tai laajentuma nimestä Ari. Kumpikaan ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Suomenkielinen sana arimo merkitsee luonnosta tai konseptia.
Arimo on sekä etu- että sukunimenä suhteellisen harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuosien 2010–2019 välillä ainoastaan 37 poikaa sai nimekseen Arimo.
Digi- ja väestötietovirasto (vrk.fi)
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Kaik lutviutuup -niminen sarjakuvakirja sisältää Aku Ankka -tarinoita Etelä-Karjalan murteella. Muita Aku Ankan murrekirjoja on
-Joulu on jo ovela: Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela
-Voe tokkiisa, Aku (savon murre)
-Avojalakanen Ankka (pohjalaismurteita)
-Kyä viksup päriää (hämäläismurteita)
-Isoon taloon Ankka (Etelä-Pohjanmaan murretta)
Aku Ankan murrekirjat löytyvät tietokannoista hakusanoilla murteet ja Aku Ankka.
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta…
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Runo "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Emojänis …
Japanilaisen Sanrion luomista hahmoista on helmet-kirjastoissa saatavissa muutamia Hello Kitty -sarjakuvia ja kuvakirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shello%20kitty__Ff%3Afacetm…
Hello Kitty -hahmo Kuromista ei ole erillisiä kirjoja helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
Väestöliiton sivulla tuosta touhutipasta käytetään nimitystä esiliukaste:
”Esiliukaste tunnetaan monesti nimellä ”touhutipat”. Kyseessä on nestemäinen aine, jota tulee peniksestä kiihottuessa.
Kun penis jäykistyy, voi peniksen päästä tulla nopeastikin nestemäistä ainetta. Kyse ei ole spermasta eli siemennesteestä vaan esiliukasteesta, jota erittyy peniksen päästä ennen siemensyöksyä. Ajatellaan, että se on peräisin peniksen rauhasista, jotka sijaitsevat virtsaputkessa. Esiliukastetta erittyy vaihteleva määrä, mutta kovin paljon sitä ei tule.”
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-ovat-touhutipat-eli-esiliukas…
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen…
Replica-sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi kaksitoista kappaletta: Amyn takaa-ajo; Amy, numero seitsemän; Kohtaaminen; Salaseura; Täydelliset tytöt; Toinen Amy; Syytetty; Kuume; Amyn äiti; Lapsinero; Amy Pariisissa ja Kolmastoista Amy. Elokuussa ilmestyy sarjan 13. osa Sijainen ja lokakuussa 14. osa Alku.
Helmet-kirjastoista maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa saa Töölön kirjaston lisäksi Itäkeskuksen ja Ison Omenan kirjastoissa, sekä Vantaan Myyrmäkitalossa. Päivystystä on myös joillakin muilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Paikat ja ajat löytyvät Asianajajaliiton sivuilta:
https://asianajajaliitto.fi/tapahtumakalenteri/asianajajapaivystys/
.
Lähettämissänne kuvissa näyttäisi olevan signeeraus P. Kuivasto. Kyseessä on tyylinkin perusteella Pentti Kuivasto, jonka töistä löytyy netistä joitakin myynti-ilmoituksia. Itse taiteilijasta ei kuitenkaan löydy tarkempaa tietoa.
Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all
Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki.
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni…
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen…
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-…
Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
