Mitään virallista kirjallisuustieteellistä määritelmää aikalaisromaanille en löytyänyt. Mutta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/punainen/index.htm
puhutaan tietystä aikalaiskirjallisuudesta. Sitä mukaellen aikalaisromaani tarkoittaisi, että kirjailijat ovat vahvasti mukana ajankuvissa - aktiivisina osallistujina, keskustelunavaajina ja kommentoijina. Aikalaiskirjallisuu/-romaani ei pelkästään heijastele muutosta vaan on osa sitä, merkittävä muutosvoima. Kirjallisuus jäsentää ja auttaa näkemään, mitä ajassa tapahtuu.
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas.…
Valitettavasti Helka-kirjastot ovat eri kirjastojärjestelmää, eikä niiden kirjoja saa varattua HelMet-kirjastoihin. Helka-kirjastojen aineisto ei muutenkaan liiku kirjastojen välillä, joten kirjaa ei saa edes toiseen Helka-kirjastoon vaan se täytyy käydä hakemassa siitä toimipisteestä, jossa se on hyllyssä. Helka-kirjastojen aineistoa voi lainata kuka tahansa, mutta se edellyttää erillistä Helka-korttia, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen jossakin Helka-kirjastossa.
Espoon kaukopalvelun kauttakaan kirjaa ei valitettavasti saa lähikirjastoon, koska kaukopalvelun kautta tilataan aineistoa vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja nimenomaan sellaisia kirjoja, joita ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy.
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija. Löydät hänestä tietoja netistä esim. Googlen haulla. Tiedot ovat kuitenkin ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä, mutta auttavallakin kielitaidolla saat ainakin henkilötiedot esiin. Lainattavia kirjoja löydät pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä, www.helmet.fi, kirjoittamalla sanahakuun nuortenkirjailijat. Suositeltavia kirjoja on esim. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2, jota on lainakappaleena viidessä eri kirjastossa Vantaalla.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Judith Pellan kirjoista viimeisin on tosiaan kuulunut sarjaan "Vallankumouksen vuosisata" ja se on ilmestynyt 2010. Judith Pellan kirjoja on kustantanut Aikamedia ja kustantaja ilmoittaa, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta Judith Pellan kirjaa. Hänen kirjansa ovat kuitenkin olleet niin suosittuja, että niiden kustantamista melko varmasti jatketaan kun vain sopiva teos löytyy.
Kortin voimassaoloaika näkyy HelMetin omissa tiedoissa, jos asiakas on lapsi (voimassa kunnes täyttää 15 vuotta), laitoslainaaja (esim. päiväkoti, voimassa vuoden kerrallaan) tai henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta (voimassa 6 kuukautta kerrallaan). Voimassaoloajan päättyessä sinun ei tarvitse ostaa uutta korttia, mutta sinun pitää käydä kirjastossa päivittämässä henkilötietosi. Mukaasi tarvitset kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Terho Peltoniemi nimeää itse itsensä kuvittajaksi ja postikorttitaiteilijaksi. Hän on mm. kuvittanut Elina Kauton Hörölän väki -kirjoja, ja häneltä on julkaistu n. 700 postikorttia. Kovin paljon tietoa hänestä ei löytynyt, tältä Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta jonkin verran:
http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/peltoniemi.htm
En ole löytänyt mitään viitettä tai artikkelia tästä aiheesta. Harjula-trilogian ensimmäinen osa, Tummien perhosten koti, oli Landerin läpimurtoromaani jota on käännetty monelle kielelle ja se on saanut runsaasti kiitosta.
Tummien perthiosten koti-fili saa ensi-iltanbsa 11.1.2008.
Aino Kallaksella on tällainen runo kokoelmassa Kuun silta, 1943.
Runo löytyy myös kokoomateoksesta Päivänlasku : runoja murheessa, erossa ja ikävässä..., 1982.
Vatikaanin ilmasto on sama kuin Rooman. Vatikaani on noin 0,44 neliökm ja sijaitsee keskellä Roomaa. Rooman kartoissa on myös Vatikaanivaltio, mutta suomenkielisiä karttoja alueesta ei taida löytyä. Englanglanninkielisiä löytyy toki.
Vatikaanin kartta löytyy englanninkielisenä tästä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Vt-map.png
Rooman ilmasto löytyy mm
http://fi.allmetsat.com/ilmasto/eurooppa.php?code=16242
Ei ole oikein kopioida esitelmää mistään. Se pitäisi kyllä itse koota ja työstää. Jos opettaja on antanut luvan käyttää Netiä lähteenä ja jos ilmoitat siitä lähdeluettelossa, niin kyllä saa siteerata. Siteeraaminen tarkoittaa sitä, että oman väittämäsi tueksi tai tekstisi selvennykseksi esität lainauksen jonkun toisen…
Valitettavasti internetistä ei löydy mainitunlaista matrikkelia. Apua ei myöskään ollut painetuista taiteilijamatrikkeleista (sellainen löytyy esim. vuodelta 1926). Kirjaimiin sopivaa nimeä ei löytynyt, kuten ei Suomen taiteilijaseuran historiikistakaan (siinä on lopussa luettelo seuran toimivista jäsenistä vuosilta 1864-1964).
Taidetta myyvät antiikkikauppiaat saattaisivat tietää, kenestä on kyse. Tuomiokirkonkadulla on ainakin Galleria Annmari's, puhelinluettelon Keltaisilta sivuilta saattaa myös löytyä sopivia liikkeitä. Myös ainakin Avotakka- ja ET-lehdissä on kysymyspalstat, joille voi lähettää tiedusteluja kuvan kera.
Etunimistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Internetin avulla. Makupalat linkkihakemisto on hyvä lähtökohta: ks.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d54aad4b-e6c2-419b-87d5…
tai Kirjastot.fi palvelun Linkkikirjasto:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey…
(tällä sivulla on linkki mm. italialaisille nimisivuille: http://gens.labo.net/ , joilta en löytänyt Rino-nimeä)
Edellä mainituista linkkihakemistoista löytyy linkki Behind the Name - the Etymology and History of First Names –sivustolle, joilla kerrotaan Rino-nimestä:
RINO m Italian
Short form of names ending in rino.
http://www.behindthename.com/nmc/ita4.php
Etsin nimeä myös kirjastossamme paikalla olevista etunimikirjoista: Pentti Lempiäisen…
Helsingin yliopistossa julkaistiin viime vuonna seuraavat Pro gradu -työt: Varetsalo, Ulla: Ledföljden i svenskan : en undersökning av vuxna inlärares behärskning av ledföljdsreglerna i huvudsatser och bisatser. Helsingfors 2000.
Stünkel, Sini S.Vuxnas strategier vid inlärning av svenska som andra språk. Helsingfors 2000.
Tieto julkaistuista graduista ja väitöskirjoista löytyy LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Tätä yhteisluettoloa voit käyttää lähikirjastossasi, tai ainakin lähimmässä yliopiston kirjastossa. Käytä hakusanoina seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: aikuiset, kielet, oppiminen, ruotsin kieli ja oppimisstrategiat.
Lasten ruotsin kielen opetusta on tutkittu runsaasti: Taskinen, Tiina:…
Kyseisiä kirjoja ei näytä olevan jostakin syystä lainkaan HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässä. Kenties meillä ei ole huomattu, että kirjoista on tullut uudet, päivitetyt laitokset. Laitoin joka tapauksessa kirjoista hankintaehdotuksen, joten kirjojen hankintaa varmasti ainakin pohditaan.
Aivan kappalekohtaista juonen selostusta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta ei taida löytyä. Tässä kuitenkin linkkejä muutamiin kirjan juonen kuvauksiin:
http://www.satakirjaa.fi/kirja.php?id=55
http://www.internetix.fi/uutiset/netixpress/0201/tuntematon.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=HY4_-_T…
Kirjallisuuspalkinnoista on tietoa Kirjastot.fi sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/ . Sivuilta löytyy myös palkinnon jakajien sivut.
Esimerkiksi Finlandia-palkintoa valitsemaan asetetaan valintalautakunta, joka valitsee ehdokkaat http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/ .
Akateemisen kirjakaupan sivuilla on tietoa lukuisista Suomessa jaettavista kirjallisuuspalkinnoista https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms… . (Kohta Tutustu palkintoihin!) Sen mukaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnossa: "Palkintoraati ottaa huomioon kaikki suomenkieliset kaunokirjalliset esikoisteokset, jotka ovat ilmestyneet sitten edellisen vuoden marraskuun, jolloin palkinto…
Jos tarkoitat Suzuki-perämoottoria vuosimallia 1985, siitä löytyy englanninkielinen korjausopas, jossa on teknisiä tietoja:
Suzuki outboard shop manual 1985-1991 : 2-225 HP, includes Jet Drives. 1996.
ISBN 0-89287-556-9
Kirjassa: Perälä, Osmo: Pienet perämoottorit : käyttö, huolto, korjaukset. 2003, on yleisiä ohjeita perämoottoreista.
Kirjat voit saada kaukolainaksi omaan kirjastoosi, ellei siellä ole.
Aleksi-viitetietokannasta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita Suzuki-perämoottoreista.