Kyse voisi olla Henk van Kerkwijkin teoksesta Pakkolasku avaruudesta. Kirja on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1971 ja kuuluu Tam Tam -kirjasarjaan. ISBN 951-30-0954-8. Kirjaa ei ole enää Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa juonen kulkua. Kirjaa voi tilata kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kuten kaikki vesi, myös tislattu vesi koostuu vedystä ja hapesta. Tislaus eli veden puhdistaminen kuumentamalla höyryksi, joka taas jäähdytetään nestemäiseksi vedeksi, ei vaikuta itse veden atomaarisiin ominaisuuksiin eli vesi pysyy kahden vety- ja yhden happiatomin muodostamana alkuaineena. Tislauksen avulla poistetaan vedessä (tai muussa nesteessä) olevia aineksia, joita tällöin kutsutaan epäpuhtauksiksi. Esimerkiksi veteen liuenneet suolot voidaan poistaa tislaamalla.
Käytännössä kotioloissa tislatussa vedessä on aina pieniä määriä muitakin alkuaineita, koska niitä leijuu elinympäristössämme, emmekä voi niiden liukenemista tislattuun veteen. Laboratorio-oloissa lienee kuitenkin mahdollisuus tislata vettä niin tiukasti valvotuissa…
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä…
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia…
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
Tässä joitakin eteläamerikkalaisia kirjoja kokeiltavaksi:
Hernán Rivera Letelier on chileläinen kirjailija jolta on suomennettu kirja Elokuvankertoja. Se on köyhään chileläiseen kaivoskylään sijoittuva pienoisromaani nuoresta tytöstä, jolla on suuri tarinankertojan lahja.
Chileläinen Isabel Allende on kirjoittanut laajan tuotannon, johon kuuluu myös nuortenkirjoja. Petojen kaupunki on nuorille suunnatun fantasiasarjan ensimmäinen osa. Vaikka kyse on fantasiakirjallisuudesta, kirjat on sijoitettu selvästi Etelä-Amerikkaan. Sarjan muut osat ovat Kultaisen lohikäärmeen valtakunta ja Pygmien metsä. Aikuisten romaaneista esimerkiksi kiinnostava ja koskettava Henkien talo sijoittuu chileläiseen kulttuuriympäristöön.
Kolumbialaisen Nobel-…
Uutuusvahdilla voit tallentaa verkkokirjastossa tekemiäsi hakuja esimerkiksi eri aineistolajeista, luokista tai aiheesta, jolloin saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun hakuun liittyviä uutuuksia tulee saataville.
Tee ensin haluamasi haku verkkokirjastossa, käyttäen haun rajauksia ja muita hakukoneen työkaluja. Hakutuloksissa siirry sivun alalaitaan ja klikkaa tallenna haku- painiketta. Siirry sitten oikeasta yläkulmasta nimesi kohdalta Uutuusvahti- valintaan.
Näet listan tallennetuista hauista. Valitse haluamasi haun kohdalta pudotusvalikosta haluatko ilmoituksen hakuun liittyvistä uutuuksista päivittäin vai viikoittain. Ilmoitukset tulevat siihen sähköpostiosoitteeseen, joka on tallennettuna verkkokirjaston käyttöä varten. Voit…
Ryvässipulia myydään hyvinvarustetuissa puutarhaliikkeissä. Kannattaa tiedustella Suomen hyötykasviyhdistyksestä tarkempia kasvatusohjeita. Ryvässipuli muistuttaa salottisipulia , kotimainen muunnos( pyöreä muodoltaan) . Salottisipulia on ollut myynnissä mm. Stockmann Helsingin keskustan puutarhaosastolla.
Timo on varhaisperunalajike. Sitä myydään esimerkiksi toreilla ( mm. Hakaniemen-tori Helsinki) ja puutarhamyymälöissä. Sitä voi ostaa kapoittain torilta. Puutarhamyymälöissä valmiiksi pakatuissa verkkopusseissa.
Montgolfieri eli kuumailmapallon rakentaminen –kirja on grafiikan kurssilla valmistettu ns. taiteilijakirja Helsingin Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa. Sitä ei voi kaukolainata, mutta siihen voi tutustua siellä paikan päällä. Kuumailmapallon rakentamiseen liittyvää tietoa löytyy mm. teoksesta Kuumailmapallolentäminen: oppimateriaalia ilmapallolentäjien teoriakoulutusta varten (Sipinen 1990) ja Tekniikan maailmoista 12/99 ja 13/03. Maakuntakirjastojen tietokannoista hakemalla löytyvät myös kirjat Hot air balloons (Kalakuka & Stockwell 1998), Ballooning (Smith & Wagner 1998), Hot air balloons (Spindler 1999), Hot air ballooning (Iggulden 1990) ja Ballooning (Wirth 1984), joissa voisi olla hyödyllistä tietoa. How to make and…
Postin usein kysytyistä kysymyksistä löytyi tieto, että edellisenä vuonna ostetut kävisivät. Sen vanhempia kortteja siinä ei käsitelty.Kysyin asiaa postin Chatbotista ja ainakin sen mukaan vanhoja postimaksu maksettu -kortteja voisi edelleen käyttää.Varmimman tiedon saat kysymällä postin toimipaikasta tai soittamalla. Puhelin 0100 5577. Maanantai - perjantai 8-18, lauantai 9 - 16. pvm (paikallisverkkomaksu)/mpm (matkapuhelinmaksu). Jonotus on maksullista.
En löytänyt ainakaan internetistä mitään viitteitä Disneyn juutalaisuudesta vaan päinvastoin hänen väitetystä antisemitismistään. Wikipedian mukaan Waltin sukujuuret olivat Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Saksassa ja hänen perheensä kuului kotipaikkakuntansa, Missourin Marcelinen, vapaaseurakuntaan. Verkosta löytyy runsaasti mielenkiintoisia artikkeleita Disneyn suhteesta juutalaisuuteen, mutta kannattaa muistaa terve lähdekritiikki niitä lukiessa. Voisit myös hankkia käsiisi jonkun Walt Disneyn elämäkerran, esimerkkeinä Bob Thomasin kirja Walt Disney - elämäkerta tai Marc Eliotin Walt Disney - Hollywood's dark prince. Katso ainakin seuraavat nettisivut: http://www.adherents.com/people/pd/Walt_Disney.html
http://www.straightdope.com/…
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä…
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli…
Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi…
Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
