Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa etunimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat "etunimet nora".
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992) Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelun kautta löytyi vanha mainos, jossa kerrotaan, että sääteri- ja hermoöljy on ollut "luotettava lääke kaikkea kolotusta vastaan".
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/687421?term=Hermo…
Kirjassa Adrian Room: "Dictionary of first names" kerrotaan nimestä Erin seuraavaa. Erin tulee Irlannin runollisesta nimestä. Sitä on alettu käyttää henkilön nimenä englantia puhuvissa maissa 1800-luvun lopulla. Kirjassa mainitaan esimerkkeinä amerikkalainen näyttelijätär Erin O'Brien-Moore (1902 - 1979), englantilainen sosiaalialan aktivisti Erin Pizzey (s. 1939) ja uusseelantilainen urheilija Erin Baker (s. 1961). Myös kirjassa Eeva Riihonen: "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan, että Erin tulee Irlannin gaelinkielisestä runollisesta nimestä.
Hei,
Rautakausi ajoittuu Suomessa vuosien n. 500 eKr.-1300 jKr. välille. Euroopassa siirryttiin vuosien n.1000-500 eKr. aikana pronssista rautaan. Rautakausi päättää esihistoriallisen ajanjakson, joka jatkui Pohjoisessa pidempään kuin muualla. Rautakaudella maatalous vakiintui ja naisen asema yhteisössä oli työvoiman synnyttäjänä tärkeä.
Tässä muutamia hyviä linkkejä rautakauteen
! Museoviraston rautakausi-sivu http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm
- Mikkelin museoiden rautakausi-toteutus. Klikkaa"elämää rautakaudella" http://www.mikkeli.fi/museot/rautakausi/main.htm
- Eva Kochin artikkeli http://home3.inet.tele.dk/evakoch/drik-uk.htm
! Jenny Kangasvuon laaja tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta. http://www.student.oulu.fi…
Ilta-Sanomat kertoo palstalla kuka? 19.3.2005, että Kaj Kalin on syntynyt 1958. Hän on muotoiluun erikoistunut toimittaja ja design-konsultti. Kalin on toiminut Taideteollisuusmuseon yli-intendenttinä 18 vuotta.
Lähde: Ilta-Sanomat 19.3.2005
Tekijänoikeusasiat eivät ole yksiselitteisiä. Ne ovat paljon tapauskohtaisia. Esimerkiksi se, millaista kollaasia olet tekemässä, määrittää, tarvitaanko tekijältä (kuvaajalta)lupa kuviin. Onko tarkoitus tehdä taideteos?
"Kuvakollaasi saattaa koostua esimerkiksi valokuvista, piirroksista ja maalauksista tai niiden osista. Kuvakollaasin on yltääkseen teostasoon oltava itsenäinen ja omaperäinen. Lähtökohtaisesti kollaasin tekemiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, oikeudenhaltijoiden lupa. Jos uusi teos koostuu pienistä kuvadetaljeista, jotka sellaisenaan eivät yllä teostasoon, ei lupaa tarvita."
https://wiki.aalto.fi/display/copyright/1.2+Kuvakollaasi%2C+muunnelma+j…
Valokuvista sanotaan tekijänoikeuslaissa…
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tästä laulusta ole julkaistu nuottia. Ainakaan sellaista ei löydy kirjastojen kokoelmista eikä suomalaisen musiikin bibliografiasta eli Viola-tietokannasta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan…
Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http…
Suomalaisen tietosanakirjan mukaan lehtori (latinaksi lector, lukija) oli alun perin kirkossa Raamatun esilukija, myöhemmin katedraali- ja luostarikoulun opettaja. Nykyisin lehtori on lukioiden, ammatillis-ten oppilaitosten ja korkeakoulujen opettajien virkanimike.
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään…
Jääkukkia-sanat löytyvät mm. nuoteilta: Suuri toivelaulukirja 9, Dallape: 50 suosittua sävelmää ja Souvarit: Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin, nuotit sijaitsevat Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
Suoliluu (os ilium) sijaitsee lantion alueella ja on osa lonkkaluuta, jonka tehtävä on suojata ja tukea selkärankaa sekä alueen elimiä.
Lähteet:
Anatomian atlas, 1995
Parker, Steve: Ihmiskeho - kuvitettu opas kehon järjestelmiin ja toimintoihin, 2021
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Tämä "ristiäisruno" näyttää olevan erittäin suosittu, mutta pääosin se liikkuu internetissä ainakin täysin anonyyminä tekstinä.
Ainoa vinkki tekstin tekijästä löytyi ET-lehden verkkoversion "Runopankista", jossa tämän runon tekijäksi on merkitty Hannele Huovi. Tämän tiedon varmistamiseksi tarvitaan nyt joku monesti palkitun ja paljon luetun Huovin laajan tuotannon tuntija, jollainen en itse valitettavasti ole. Valitettavasti ei kirjastoissamme luetteloida kirjallisuutta yksittäisten runojen tarkkuudella, vaikka tarvetta olisi.
Heitänkin tässä pallon kollegoille, varmasti joku on senkin kirjan lukenut, jossa tämä teksti on - jos yhteys Hannele Huoviin on oikea.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Valitettavasti Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:…
