Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund -nimen espanjalainen muunnos. Nimen suomalainen vastine on Raimo. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.babynames.com/name/RAMONA
Turun kaupunginkirjastossa ei ole enää paperiluetteloa videoelokuvista, koska luettelosta tulisi niin suuri. Voit hakea videoelokuvia Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116336603
käyttämällä luokkana 84.2 (luokka löytyy hakuvalikosta) ja aineistolajina videota. Haku on syytä rajoittaa tiettyihin vuosiin, koska muuten hakutulos on niin suuri. Uusimmat videot saat esiin rajaamalla haun esim. vuosiin 2004 - 2005.
60-luvun porvoolaisesta musiikista löytyy nettisivu osoitteesta www.60sporvoo.fi Siitä voi lukea mm The Holders-yhtyeen historiasta. Yhtyeen kokoonpano on vaihtunut vuosien varrella, mutta ainakin seuraavat jäsenet ovat kuuluneet siihen:
Markku ”Makkis” Johansson (rummut)
Seppo ”Sipi” Soiramo (laulu)
Kimmo ”Kippa” Berglöf (basso)
Kai Berglöf (kitara)
Harry ”Guna” Gunaropoulos (laulu, kitara)
Tom ”Empty” Gustafsson (laulu)
Pekka ”Spede” Pynnönen (soolokitara)
Peter "Petski" Nyqvist (rummut)
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,…
Anna Magdalena Bachin nuottikirja sisältää kosketinsoitinmusiikkia, jonka Johann Sebastian Bach sävelsi uutta vaimoaan Anna Magdalenaa varten. Nämä opetustarkoituksessa ja perhemusisointia varten sävelletyt kappaleet ilmestyivät vuosina 1722 - 1725 kahtena kokoelmana alunperin nimellä Clavier-Büchlein vor Anna Magdalena Bach. Kokoelmiin kuuluu kappaleita, joita Bach muokkasi ja kehitteli edelleen, mm. viisi ensimmäistä Ranskalaista sarjaa, ja paljon tutuksi tulleita pikkukappaleita, menuetteja, musetteja, koraaleja, aarioita ja poloneeseja ym. Kokoelmista on aikojen mittaan ilmestynyt eri nimisiä ja laajuudeltaan erilaisia versioita, mm. Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach, josta yleisesti käytetty suomenkielinen nimi on peräisin.
Kyllä voi palauttaa. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,…
Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi…
Lehmä on kotimaisessa kirjallisuudessa usein kodin, turvallisuuden ja muuttumattomuuden symboli. Lehmä nousee vain harvoin tarinan pääosaan, mutta sen kokemat kohtalot ovat usein mukana maaseudun muutosta ja murrosta kuvattaessa. Esimerkkejä tästä on mm. Ilmari Kiannon, F.E. Sillanpään ja Juhani Ahon tuotannossa.
Tarkempaa lehmäkuvausta on mm. Joni Skiftesvikin novellissa Vastuullinen tehtävä (kokoelmassa Suolamänty), jossa Kassu rahtaa merisairasta Salme-lehmää majakkasaarelta rannikolle. Esko Hämeenahon romaanissa Tarina yksisilmäisestä lehmästä erikoinen lehmä antaa tuloa ja värikkyyttä Tienpään tilan elämään Pohjois-Norlannin syrjäseuduilla. Rakel Hyvärisen romaanissa Nauta kerrotaan Reilu-lehmän merkityksestä pikkumökin eläjille pula-…
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja…
Vaakaraidoitetun valkoisen aluspaidan ottivat käyttöön ensimmäisenä bretagnelaiset merimiehet ja kalastajat 1700-luvun lopulla. Tästä marinièrestä tuli Ranskan laivaston virallinen alusasu vuonna 1858. Tällöin määriteltiin myös tarkalleen sen ulkonäkö. Monien muiden valtioiden laivastot omaksuivat vastaavan mallin, Venäjän laivasto vuonna 1874.Vaatteen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä eikä myöskään sen keksijää. Sinisiä tai punaisia raitoja oli käytetty merisotilaiden vaatetuksessa jo 1600-luvulla.Lähteet:The ultimate symbol of French cool "Histoire et origines de la marinière"
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat…
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,…
Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017.…
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen…
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta.…
Asia näkyy olevan niin, että jos laastaria leikkaa, se ei pysy enää yhtä hyvin paikallaan.
Seuraavalla englantilaisella kuluttajanvalistussivulla asia selitetään seuraavasti. Compeed-laastaria ei saa leikata, koska laastarin reunat on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että ne pitävät kiinnittävän geelin paikallaan.
http://secure-compeed.be.jnj.com/bgdisplay.jhtml?itemname=callous&s=3
Yliopiston apteekin sivuilla puolestaan sanotaan: ”Leikkaamista ei suositella, koska leikkauspinta imee kosteutta ja pysyvyys heikkenee.”
http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/pro…)
