Kalastusasetuksen 9 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään pyyntivälineiden etäisyyksistä:
"Meressä kylänrajan ulkopuolella ei toisen kalastusta häiritsevää pyydystä ilman asianomaisen lupaa saa panna pyyntiin sataa metriä lähemmäksi toisen käytössä olevaa nuotta apajaa eikä troolia vedettäessä saa mennä sataa metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa nuottaa eikä isorysää.
Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään häiritsevästä pyynnistä, ei kalastusta ankkuroiduilla pintaverkoilla tai isorysällä saa ilman asianomaisen lupaa harjoittaa kahtasataa metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä sataa metriä lähempänä sen perää."
Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä.
En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Naisilla on monissa kulttuureissa kautta historian ollut pidemmät hiukset kuin miehillä, mutta he ovat usein peittäneet hiuksensa häveliäisyyssyistä, etenkin mentyään naimisiin. Kristillinen käsitys siitä, että lyhyt tukka sopii miehille ja pitkä naisille, on peräisin Raamatusta Paavalin 1. korinttolaiskirjeestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin länsimaissa tuli vallalle tapa, että miehellä on lyhyt tukka. Miehillä pidettiin lähes ainoana soveliaana sellaista hiustyyliä, jossa korvat jäivät paljaiksi eivätkä hiukset ulottuneet takaa kauluksen päälle. Otsahiustenkin tuli mielellään olla taaksepäin kammatut.
Kirjastoon voi toki pyrkiä töihin vaikka ei olisikaan saanut alan koulutusta, mutta kuten muillakin aloilla on kirjastossakin paremmat työnsaantimahdollisuudet, jos on kouluttautumassa / kouluttautunut alalle. Työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön.
Lisätietoja kirjastoalan koulutuksesta saat mm. seuraavilta sivuilta Kirjastot.fi:n Kirjastoala-kanavalta,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Internetistä löytyy sekä ilmaisia että maksullisia laskentaohjelmia pientalon rakennuskustannuksista.
TaloPeli-sivusto tarjoaa maksutta käyttöön suppean ohjelman, jolla voi laatia kustannusarvion rakentamishankkeesta. Laajempi ohjelma edellyttää rekisteröitymistä ja määräaikaisen käyttöoikeuden maksamista.
http://www.talopeli.fi/
Rakentaja.fi -sivustolta (http://www.rakentaja.fi/ , vasemmalla Rakentaja.fi-mapit > Rahoitus ja vakuutus > Laskurit) löytyy erilaisia tarvike- ja kustannuslaskureita. Osa niistä on vapaasti käytettävissä, osa edellyttää rekisteröitymistä ja jotkut osiot ovat maksullisia. Kannattaa tutustua myös sivuston Keskustelut-osioon, josta löytyy Rahoitus ja vakuutus -aiheryhmä.
Myös kirjamuodossa löytyy tietoa…
Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics
Kyseessä varmaankin Ta nea ellinika gia xenous. Pääkaupunkiseudun
aineistotietakannasta http://www.libplussa.fi sopivaa painosta ja saatavuutta etsiessäsi, sinun kannattaa kirjoittaa nimekekenttään ta nea# tai Xenous tai asiasanakenttään kreikan kieli, koska kysisiä kirjoja ja kasettipaketteja on luetteloitu perin vaihtelevin käytännöin. |
|
Sukunimi Kerman on samaa juurta kuin Kerminen, joka on karjalainen nimi (mm. Hiitolassa ja Raudussa. Sukunimi on kehittynyt ortodoksisesta etunimestä German, Germa, Herman (Kreikan Germanos). Samaa juurta ovat myös kylännimi Kerma Heinävedellä ja Kesälahden Kermola. Sukunimi Kerman esiintyy nykyään pääasiassa Kuopion ja Kajaanin seuduilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet Otava 2000, s. 215
Vuoden 1899 10-pennisen arvo vaihtelee huomattavasti kolikon kunnon mukaan. Alimmissa kuntoluokissa sen arvo on 1-2 €, mutta ylempiin kuntoluokkiin kuuluvat kolikot ovat jo tuntuvasti arvokkaampia (20-950 €). Yleisimmin tavataan kahden euron arvoista toiseksi alimman kuntoluokan rahaa ("Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä."). Kannattaa antaa asiantuntijan arvioida, onko kolikkonne tätä paremmassa kunnossa.
Lähde:
Suomen rahat arviohintoineen 2020
Claes Lindskog Grekistka myter och sagor, suomennettuna Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja on hyvä, Stiessel, Lena, Grekernas gudar och hjältar, Eva Hedén Grekiska sagor voisivat myös sopia. Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos" sopii nuoremmille lapsille ja Odysseuksen retkistä on tehty lapsille oma versio Kivimäki, Arto, Odysseia lapsille. Helsinki : Teos, 2009.
Yleisempiä antiikkia koskevia lapsille sopivia tietokirjoja on jonkin verran. Tässä muutama esimerkki:
Pierre Miquel, Näin elettiin Rooman valtakunnassa. Helsingissä : Otava, 1981
Carcopino, Jerome, Sellaista oli elämä keisarien Roomassa. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Malam, John, Sinustako roomalainen gladiaattori? : karmeita juttuja, joita mieluiten…
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä Nukku-Matti. Sanat ovat R. R. Ryynäsen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät monestakin laulukirjasta. Kaikissa kirjastoissa on ainakin Suuri toivelaulukirja -sarja, jonka neljännessä osassa laulu on sivuilla 94-95. Nukku-Matti löytyy myös mm. Lasten toivelaulukirjasta, 1981 (ISBN 951-757-093-7).
Viktor Rydbergin joululaulussa Tonttu miettii, mistä kaikki alkaa ja mihin kaikki päättyy
("...ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee")
Siinäpä sitä on tontulla mietittävää!
Jos HelMet-kirjastojen varauksen tekee suullisesti puhelimessa tai palvelutiskillä ja tulee hakemaan sen siitä kirjastosta, jossa teos on, varaus on ilmainen. Syynä on se, että tuollainen varaus ei aiheuta kirjastolle erityisiä kustannuksia.
Sen sijaan netin kautta tehtävän varaukset kulkevat yleensä kirjastojen välillä ja aiheuttavat siten kuljetuskustannuksia. Niinpä tiskillä tehtynäkin kirjastosta toiseen siirtyvästä varauksesta joutuu maksamaan varausmaksun.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Irlantilaisesta kansanmusiikista löytyy aineistoa suomeksi melko niukasti. Tässä kuitenkin muutama aikakauslehtiartikkeliviite :
VIITANEN, Johanna : Viulun vuosisadat (Irlannin soittimia 4). Uusi kansanmusiikki 1999, nro 1, sivu 50-53
VIITANEN, Johanna : Bodhranin pitkä matka : pakanarummusta soolosoittimeksi (Irlannin soittimia 3). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Jamisoiton aakkoset. Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 42-43.
VIITANEN, Johanna : "Penninpillin" uusi nousu (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 3, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Laatikko täynnä musiikkia (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 1, sivu 26-31.
VIITANEN, Johanna : Duosoitto Irlantilaisessa…
Nimet Suni ja Sunikka pohjautuvat germaanisiin miehennimiin Sune, Sunneke, jotka sisältyvät niin skandinaaviseen kuin alasaksalaiseenkin henkilönnimistöön. Meille ne ovat voineet kulkeutua kauppavaikutusten myötä molemmita tahoilta ja siirtyä sukunimiimme isännimen tai talonnimen välityksellä. Vanhoja tietoja sukunimen tapaan käytetystä Suni -nimistä on Etelä-Karjalasta, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja samoilla seuduilla nimi on nykyisin käytössä sukunimenä. Esim. Hans Suni 1545 Jääski, Anders Sunj 1646. Vehmaan kihlakunnan tuomarina toimi 1423 Sone Sonson, Jääskelässä Sunila kylännimenä 1543 (vanhin talo nimeltään Suninen). Hailuodossa on tallennettu tieto nimestä Las Sunin 1562.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala:…
Pertti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan, että Santtu on kutsumamuoto Aleksanterista ja Santerista, joskus myös Sanfredista. Lisäksi Santtua on käytetty eräiden naisennimien lyhentymänä, kuten Aleksandran ja Susannan. Suomen almanakkaan Santtu pääsi v. 2000 perinteiseen Aleksanterin päivään 11.9.
Kirjastojen käytössä olevasta artikkeliviitetietokanta Aleksisista löytyy muutama artikkeli aiheesta:
"Mitä on x, kun x on matemaatikko? - tutkijalehtori Juha Oikkonen, opettaa differentiaali- ja integraalilaskentaa Helsingin yliopistossa"
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, Numero 2002: (5) toukokuu, Sivu(t) 64-71
Mainio matemaatikko - haastateltavana Juha Oikkonen
Yliopisto -lehti, numero 46(1998): 7, Sivu(t) 18-19
Kannattaa ottaa yhteyttä alan yhdistyksiin, vakuutuslaitoksiin, pankkeihin, korkeakouluihin, sosiaali- ja terveysministeriöön.
Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijä (SMFL) ry http://www.smfl.fi Yhdistyksen sivuilta löytyy muun muassa jäsenlehdet vuosilta 2005-2009
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK http…