Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet, ISBN 951-1-15135-5, mukaan Alli on suomalainen linnunnimi, joka Kalevalassa esiintyy kaihomielen symbolina. "Alahan on allin mieli, uiessa vilua vettä". Nimi Alfhild korvattiin vuonna 1890 virallisesti almanakassa nimellä Alli. Lisää tietoja nimen alkuperästä saatte halutessanne kaikkien kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nimikirjoista.
Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Tässä linkkejä:
http://www.lonelyplanet.com/destinations/europe/wales/
http://www.makupalat.fi/maat2.htm#iso-britannia
http://dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom/Wales/Arts_and_H…
Matkaoppaista saat myös pelkistetyt tiedot kulttuurista; voit hakea näitä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjottamalla asiasanakenttään wales matkaoppaat.
Myös Britannian valtion matkailutoimiston sivuilta löydät myös jotain: http://www.visitbritain.com/suomi/home1.asp
Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/
Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Nimi Eija on ollut almanakassa vuodesta 1950. Se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Brita tulee ruotsalaisesta nimestä Birgitta, joka on ruotsalainen asu muinaiskelttiläisten tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia,jonka merkitys on korkea, korotettu.
Birgitan päivä on Suomessa omistettu Vadstenan luostarin perustajalle Pyhälle Birgitalle.
(Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli…
Thor, Annika: Totuus vai tehtävä
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
Kirkegaard: Kumitarzan
Lisää vinkkejä löydät kirjastojen lastensivuilta, joita löytyy seuraavasta luettelosta, http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot .
Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot Ranskasta. Sieltä löytyvät mm. ranskalaiset juhlapäivät. Ranskan kansallispäivä on 14.7.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska
Kirjasta Kulttuureja ja käyttäytymistä : Eurooppa (2000) löytyy mm. tällaisia tietoja:
- Isänmaallisuus on korkeassa kurssissa
- Numerot: 13 on epäonnen luku, 69 herättää hilpeyttä
- Värit: Ranskan lipun värit sininen, punainen ja valkoinen tärkeitä. Sisustamisessa suositaan klassisia hillittyjä sävyjä: valkoista, beigeä, viininpunaista, tummansinistä, harmaata ja mustaa. Sesonkimuoti ja sen värit ovat eri asia.
Suomen kansallisbibliografia-tietokanta "Fennicakaan" ei valitettavasti tunne etsimääsi teosta. Ainoa julkaisu, joka tulee yhtäänkään lähelle tarkoittamaasi on Husgafvel- seuran julkaisema "Husgafvel-sukuluettelon hakemisto" vuodelta 1982, jota on saatavilla Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista.
Suomen Sukututkimusseuran sivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi löytyy linkki sukuseuroihin ja sieltä edelleen linkki Husgafvel-suvun verkkosivulle . Sieltä löytyy mm. ennakkotieto sinua varmasti kiinnostavasta "Knaappi-kirjasta" sekä historia-linkin alta sukukaavioita.
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla.…
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Suomen Lähetysseura on julkaissut laulukirjan
Yhdestä suusta : Lauluterveisiä maailmalta 49 kansainvälistä laulua hengellisen musiikin lauluryhmille ja yksityisille laulajille. Yksiäänisiä ja kuorosovituksia lähes 30 kielellä suomennoksineen. Kokoelma Suomen lähetysseuran toimintaan liittyviä hengellisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Kirja on saatavana esimerkiksi HelMet-kirjastoista, tai ostettavana Suomen lähetysseuran kautta.
Suomen lähetysseuralla voi myös olla muita lauluja tai muita tekstejä jotka ovat peräisin kehitysmaista. Heidän CD-levyistäkin voi todennäköisesti löytää laulujen sanoja. Suosittelen, että käännytte heidän puoleen myös suoraan. He varmasti auttavat sisarjärjestön edustajia. Suomen lähetysseuran verkkosivut: https…
