Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Uusi Suomi -lehden vanhoja mikrofilmattuja vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Pasilan kirjaston lehtiosaston yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy eriaiheisia vinkkilistoja, joista voisi löytyä hänelle kiinnostavaa luettavaa. Sivuilla on vinkkejä mm. näistä aiheista: hyvinvointi, luonto ja ympäristö, matkailu ja urheilu ja vapaa-aika. Vinkeissä on niin tieto- kuin kaunokirjojakin. Myös kirjailija suosittelee -vinkeistä voisi löytyä sopivia. Mukavaa lukukesää!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Tutkimus on aika vanha. Vuodelta 2001 löytyy Minna Aslama, Heikki Hellman & Tuomo Sauri: TV-tarjonnan lähihistoria. Taulukko 1. kertoo uusien ohjelmien ja uusintojen määrän vuonna 2001. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168585/xjvie_200200_2002.pdf?sequence=1#page=60
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti…
Kyllä muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista, joissa on voinut altistua tartunnalle. Jäljittäjillä olisikin varmaan aikamoinen työ selvittää joka ikinen tartunnan saaneen lähettyvillä ollut ihminen. Esimerkiksi Espoolla, Helsingillä ja Kirkkonummella on verkkosivuillaan tietoa mahdollisista altistumispaikoista.
- Kirkkonummella https://www.kirkkonummi.fi/ajankohtaista-tietoa-koronaviruksesta-1232020
- Espoolla https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Mahdolliset_alti…
- Helsingillä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten altistukset, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/sote-palvelut/korona-tilanne
Muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista ja ajoista, jolloin on voinut…
Sikojen sukupuu on monimutkainen, ja eri sikalajit ovat risteytyneet keskenään useaan otteeseen. Villisian (Sus scrofa) kantamuodosta tiedetään, että se kehittyi Kaakkois-Aasiassa noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen se levisi Intiaan noin miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Tälle kantamuodolle ei kuitenkaan mainita kirjallisuudessa mitään nimeä - mahdollisesti paleontologit eivät vielä ole löytäneet sen fossiilia.
Ks. esim. Frantz jne. (2015): The Evolution of Suidae, kappale Modern Wild Boar (Sus scrofa)
Siilinjärven kunnantalolta kerrottiin, että terveyskeskuksen työterveysosaston purkaminen on alkanut, mutta muun terveyskeskuksen ja kunnantalon purkamisen aloittamisesta ei ole vielä tietoa.
Tätä on kysytty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa. Tuote-esittelyiden taustalla soiva kappale on Audio Network -katalogista ja löytyy hakusanalla Opening Night. Kappaleesta on useampi versio ja mielestäni ohjelmassa soiva kappale on nimellä Opening Night 2.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-klassinen-musiikki-soi-suomen-huutokaup…
https://www.audionetwork.com/track/searchkeyword?keyword=Opening%20Night
Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei löydy - ei Suomen kansallisdiskografiasta eikä Yleisradion ja Suomen äänitearkiston tietokannoista. Ressun levyssä ei ole muuta tietoa duettopartnerista kuin etunimi.
Liian pitkä katse on äänitetty v. 1993, Vanhat polkupyörät kaksi vuotta myöhemmin.
Kuunteluvertailun perusteella voisi olettaa, että molemmissa kappaleissa on sama laulaja eli Sarita Harma (os. Koskelin): äänensävy, fraseeraus ja vibrato ovat samanlaiset.
“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en…
Netissä on lukuisia erilaisia nuorille suunnattuja sivustoja, joissa voit tutustua uusiin ihmisiin. Esimerkiksi mikäli harrastat jotain, voit yrittää löytää sivustoja, joissa liikkuu samoista aiheista kiinnostuneita nuoria. Sivustoilla on usein keskustelupalstoja, joiden kautta voit yrittää ottaa kontaktia muihin nuoriin.
Mikäli etsit esim. kirje/meiliystäviä, sellaisiakin sivustoja löytyy. Suomalaisista nettifoorumeista mm. suomi24.fi -palvelusta löytyy palsta, jonka kautta voit etsiä oman ikäisiäsi ystäviä.
Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.