Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Kirjallisuuden tekijänoikeuksia valvoo Sanasto, mutta Sanasto ei kuitenkaan myönnä lupia teosten muunteluun kuten säveltämiseen, vaan lupa on pyydettävä suoraan tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tietoa näistä voit kysyä Sanastolta.
Sanasto:
https://www.sanasto.fi/
Sanaston yhteystiedot:
https://www.sanasto.fi/yhteystiedot/
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Nykyisen Helenankadun paikalla oli 1600-luvulla Postgatan. Katu ulottui nykyiseltä Esplanadilta Hallituskadulle asti. Katu lyheni vuoden 1812 asemakaavassa ja sai uuden nimen.Ryssdal oli nykyisen Vuorimiehenkadun, Laivasillankadun ja Ullankadun välisellä alueella. Eräässä asiakirjassa vuodelta 1662 nimi on muodossa Ryssdahl.Väderkvarnsbergetia ei lähdeteoksista löytynyt. Myllypurostahan löytyy Väderkvarnsvägen, mutta se on paljon tuoreempaa nimistöä. Monissa lähteissä viitattiin Tukholman saariston Furusundissa sijaitsevaan Väderkvarnsbergetiin.Lähteet:Helsingin kadunnimet. Toinen uudistettu painos.
Kyllä vain, Tikkurilan kirjaston musiikkiosasto olisi se paikka, jossa cd-levyjä voisi kuunnella. Nyt korona-aikana tämä palvelu ei ikävä kyllä ole käytössä.
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Charles Dickensin romaanista Great expectations on kaksi suomennosta.Maini Palosuon suomennoksessa Loistava tulevaisuus (1960) kyseinen kohta kuuluu näin:”Suureksi osaksi omin voimin ja enemmän Biddyn kuin mr Wopslen isotädin avulla minä taistelin aakkosten lävitse kuin orjatappurapensaikon, ja jokainen kirjain tuotti minulle huomattavaa haittaa ja paljon naarmuja.” (s. 46)Alpo Kupiainen suomensi teoksessa Suuria odotuksia (1934) saman kohdan seuraavasti:”Suureksi osaksi omin neuvoin ja pikemminkin Biddyn kuin Wopslen isotädin avulla ponnistelin aapiseni loppuun saakka ikään kuin olisin tunkeutunut orjantappurapensaikon lävitse, saaden aika paljon huolta, vaivaa ja kiusaa joka kirjaimesta.” (vuoden 1977 painos, s. 64)
Kyseessä on Paavo Haavikon nimeämätön runo kokoelmasta Tuuliöinä (1953), sikerämästä Leikit.Runo alkaa riveillä "Tyhjä talo, viljelty, puutarhain / omistajan kartoittama..."
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne.
Liito-oravien hyppytolpat Länsiväylällä liittyvät Liito-orava-LIFE -hankkeeseen (2018-2025), jossa Espoon kaupunki on mukana.Kysymys kannattaa suunnata suoraan hankkeen projektipäällikölle: laura.lundgren@espoo.fi tai Espoon ympäristönsuojeluun: ymparisto@espoo.fiTietoa hankkeesta löydät osoitteesta: https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/tietoa-luonnosta/liito-orava-life-hankeTäältä puolestaan löydät yleistä tietoa liito-oravasta Espoossa sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:https://www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tutkia eri nimien yleisyyttä: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
Mario-nimiä on joinakin vuonna annettu niin vähän, että määrä ilmoitetaan vain tarkkuudella "alle 5". Siksi yhteenlaskettu määrä ei ole tarkka, vaan ilmaistaan muodossa "alle 1316".
Mario-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
DVD-tallenne elokuvasta Ratkaisun päivät on parhaillaan tilauksessa ainakin HelMet-kirjastoille, joten oletettavasti se on saatavana ostamalla muutenkin. Ainakin Discshop myy sitä kympillä.
Heikki Poroila
Ratkaisun päivät -elokuva on katsottavissa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston 10 katselupisteessä Helsingistä Ouluun. Katselu- ja kuuntelupisteissä voi katsella ja kuunnella vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa useilta kanavilta sekä Yleisradion tuottamia digitoituja tv-ohjelmia vuodesta 1957 lähtien.
https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. kerros,…
Vaikea ja paljon asiantuntemusta vaativa kysymys, johon kirjastolaisen tiedoilla ei löydy vastausta. Tässä muutamia linkkejä tutkimustietoon.
- Metsien hiilinielun vertailutason laskenta (Luonnonvarakeskus, Luke):
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
- Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle (Metsätieteen aikakauskirja 3/2009):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6767.pdf
- Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut:
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
- Ashraful Alam Effects of forest management and climate change on energy biomass and timber production with implications…
Hei!
Maunon ja Stevien tapaamisesta löytyy jonkin verran mainintoja sanomalehtien digiversioissa, mutta aika monet ovat valitettavasti maksumuurin takana. Hatun lahjoittamisesta en löytänyt tietoa verkkolähteistä, en suomeksi enkä englanniksi.
Etsin tietoa heidän tapaamisestaan lisäksi seuraavista kirjoista, mutta tuloksetta; Lindblom: Merkillinen Mauno, Mattsson: Tellervo Koivisto, Nars: Mauno.
Tuskinpa Mauno Koiviston jäämistöön pääsee mitenkään julkisia kanavia pitkin tutustumaan, joten mahdotonta sanoa sisältyykö Stevien hattu hänen omaisuuteensa.
Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve…