Eija Kämäräisen kirjassa Hyvä käytös, hyvät tavat kerrotaan, että tohtorinhatun käytöstä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä etikettisääntöä. Esimerkiksi eri yliopistoilla on erilaisia käytäntöjä sen käytöstä promootiotilaisuuksissa. Kirjan mukaan tohtorinhattua voidaan käyttää myös muualla kuin akateemisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa.
Kyseessä on Joulu pulkassa -levyltä kappale Sian leuka, joka on Eero "Safka" Pekkosen sanoittama. Sanoitus vaikuttaa koosteelta, jossa on käytetty useita lauluja, runoja ja tarinoita pohjana. Löysimme viittauksia mm. seuraaviin: Marti Hela: Jouluihme, Elsa Koponen: Tuikkikaa oi joulun tähtöset, Heikki "Hector" Harma: Lumi teki enkelin eteiseen sekä Tonttujen jouluyö ja En etsi valtaa loistoa. Jos haluat löytää Sian leuka -kappaleen sanat, voit esim. tehdä haun Googlessa laulun alkusanoilla: "Olla tahtoisin se keuhkotaudin runtelema lapsonen".
Aineistoa ei juuri löydy, mutta ohessa kaksi kangasmerkkien tekoon liittyvää ohjetta.
http://handmadehippu.blogspot.com/2010/10/omien-merkkien-teko-ohje.html
https://www.loimu.fi/filebank/2149-LAL_haalarintuunaus_021013_web.pdf
"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kunnon sotamies Svejkin seikkailuista tehtiin 1960-luvulla kymmenosainen televisiosarja. Sitä ei valitettavasti löydy tallenteena katsottavaksi. Kirjastoista löytyy kyllä Jaroslav Hašekin kirja Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa. Kirjastoista löytyy myös kirjaan perustuva kuunnelmasarja CD-äänikirjana. Tämä kuunnelmasarja on kuunneltavissa myös Yle Areenassa https://areena.yle.fi/audio/1-4292343
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei…
Englantilainen custard vastaa lähinnä suomalaista vaniljakiisseliä, - kastiketta tai -vanukasta. Sitä nautitaan esimerkiksi marjojen, hilllokkeen tai marjapiirakan kanssa.
Englanti-suomi-suurkansakirja (toim. Raija Hurme et. al., 1990)
https://en.wikipedia.org/wiki/Custard
https://www.allrecipes.com/recipe/258755/simple-custard/
Löytyy mm. PIKI-kirjastojen kokoelmasta Pirkkalasta, on tällä hetkellä lainassa ja varauksia on ennestään 1 kpl. Löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMetistä, mutta siellä varausjono on 7 varauksen pituinen.
Boksia voi tavoitella myös useimmista muista Suomen maakuntakirjastoista eli käytännössä kirjastokimpoista (Kyyti, Satakirjastot, Vanamo), joiden varaustilanteen näkee haun jälkeen. Hämeenlinnassa sarjaa näyttää olevan hyllyssä, mutta se on jaettu kuudeksi osaksi, jotka täytyy varata ja lainata erikseen, eivät siis ole pakettina. Kotkassakin on hyllyssä, mutta ei ole varmaa, antavatko kaukolainaksi.
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat…
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Kappale on nimeltään Kahden venheessä. Sen sanat löydät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan teoksesta numero 15, sivuilta 192-193. Suurta toivelaulukirjaa on hyvin saatavilla kirjastoissa.
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa
