Välimeren ruokavaliossa maito on pienemmässä osassa kuin esimerkiksi Pohjois-Euroopassa, mutta maito kyllä kuuluu osana Välimeren ruokavalioon. Pelkän maidon juomisen sijasta Välimeren alueella käytetään maitoa enimmäkseen erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna, kuten mm. juustona ja jogurttina.
Lähteet:
https://www.healthline.com/health-news/the-new-improved-mediterranean-d…
https://www.researchgate.net/publication/8647679_Mediterranean_milk_and…
Lisää luettavaa:
Terveellinen Välimeren ruoka (1999), Judith Wills
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta.
Hei,
Tällaisen tiedon löysin Outi Heiskasen vuosikymmenen vanhasta päivityksestä: "[...] pieniä uniikkeja teoksia, jotka ovat Outi Heiskasen m.o.i.v. - eli omin sanoin ”mä olen ite värjännyt” -vedoksia." Kyseessä lienee siis taiteilija itsensä kehittelemä eikä sen laajemmassa käytössä oleva lyhenne.
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:…
Lassi Sinkkonen syntyi Viipurissa 1.4.1937 ja kuoli Helsingissä 3.2.1976. Hänen pääteosiaan ovat Sumuruisku (1968), Solveigin laulu (1970) ja Sirkkelisirkus (1975). Sinkkonen on kirjoittanut myös runoja.
Solveigin laulu on tv-näytelmäksikin muokattu proletaarisen perhe-elämän analyysi. Kertojana on Solveig, nuori tyttö, jonka tarinan kautta rakennetaan kuvaa kolmen työläissukupolven elämästä. Saara on Solveigin äiti, joka on kovan elämän takia katkeroitunut. Famu on Solveigin isoäiti, joka rakastaa, kun Saara ei osaa. Tarina sijoittuu sota-ajan Helsinkiin. Kirja on saanut Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon vuonna 1971.
Kirjan jatko-osa on Solveig ja Jussi (1973).
Lisätietoa saat lähteinä käytetyistä kirjoista
Koskela, Lasse: Suomalaisia…
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Tässä alla muutamia kirjoja. Kirjan ja tekijän alla on linkki lyhyeen kirjan esittelyyn.
- Jäähyväiset Einolle / Johanna Ervast
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513142759&q…
- Riikka, tyttäreni taivaassa / Heta Mäkinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789525229776&q…
- Kiitos käynnistä, Matti! / Oili Tuomenoja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789187185281&q…
- Mereen haudattu unelma / Elina Nissinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529263431&q…
- Taivas kosketti maata / Anke Ilmonen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789524752978&q…
- Lyhyen talven lapsi / Heidi Elg
http://…
Kehitysvammaliiton mukaan ”FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. Alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioissa FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu.”
https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/
Lisää tietoa alkoholin vaikutuksesta sikiöön löydät täältä:
https://www.kaypahoito.fi/nix00350
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/miten-selvitamme-lisaantyvatko-alkoholin-aiheuttamat-sikiovauriot/
Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan näyttää siltä, että FASD-…
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24)
Betoni on yleensä huokoista, mutta siinä voi olla ei-huokoista tiivistysainetta tai betonissa on voi olla (yksi) sileä puoli, joka on hyvin hiottu ja kiillotettu. Sisätiloissa betonissa saattaa säilyä piileviä sormenjälkiä rajattomasti (kuten paperissa).
Ilmeisesti sormenjälkien ottoa voi siis kokeilla, mutta niiden saaminen riippuu yllä mainituista betonin erityisominaisuuksista ja/tai olosuhteista (ulkona/sisällä).
https://findanyanswer.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete
https://cementanswers.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete/
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Lopen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Kirjoja on mahdollista tilata omaan kirjastoon muualta Suomesta niin kunnankirjastoista kuin tieteellisistä kirjastoista ja tarvittaessa jopa ulkomailta asti. Osoitteesta http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Kirjasto/Maksut/ löytyvän Lopen kirjaston maksulistan mukaan Ratamo- ja Kirkes-kirjastoista tehdyt varaukset maksavat 2 euroa ja muualta Suomesta 5 euroa kappale. Ulkomailta tilatuista kaukolainoista peritään todellisten kulujen mukainen varausmaksu.
Jos haluta tilata kaukolainana jonkin kirjan, kannattaa käydä omassa kirjastossa tekemässä siitä kaukotilaus. Joillakin kirjastoilla kaukotilauksen tekeminen…
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Voisikohan kyseessä olla Max Lundgrenin Harjuvaara-sarja? Se on ilmestynyt suomeksi Gummeruksen julkaisemana. Sarjassa on neljä osaa:Harjuvaaran pallokerho (1969)Harjuvaara nousee (1970)Maaleja, Harjuvaara! (1970)Harjuvaara karsii (1973)
Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
Oulun kaupungin perusti Kaarle IX. Kaupungin virallinen perustamispäivä on 8.4.1605. http://oulu.ouka.fi/oulu400/ . Tukholman kaupunki mainitaan asiakirjoissa 1252. http://bibblansvarar.se/sv/svar/hur-gick-det-till-nar-stockhol .
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;…
Etsitty kirja saattaisi olla Alfred Besterin Määränpäänä tähdet (The stars my destination), jonka kuvaamassa klaanien ja kulttien hallitsemassa maailmassa yläluokkaa ovat perheet, joilla on sellaisia tunnettujen brändien nimiä kuin Sears-Roebuck, Gillette, Kodak, Buick, Heinz ja niin edelleen.
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että Ratamolainan eli Ratamo-kirjastoista tehdyn varauksen hinta on 2 euroa eli se ei ole varsinainen kaukolaina. Pahoittelut tästä väärästä tiedosta. Alla linkki kirjaston sivulle, josta löytyvät tiedot kirjaston maksuista
https://www.jarvenpaa.fi/--Maksut--/sivu.tmpl?sivu_id=481