On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Toppilansalmi -Hietasaari : rakennusinventointi -teoksessa (Oulu 1993) on neljästä Pitkänmöljäntien rakennuksesta tietoa, mutta ei Perttusen talosta.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on Ulla Pohjamon gradu "Kesä Salmessa - porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa (Jyväskylä 2003), mutta siinäkään ei ollut mainintaa em. kohteesta.
Huvilaelämästä Oulussa on teos: Suvelasta Onnelaan, huvilaelämää Oulussa, 1993.
Verkossa on Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta Ostrobotnia, johon on kerätty Pohjois-Pohjanmaata koskevaa aineistoa
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Kirjoittamalla hakusanakenttään huvilat hietasaari saa tulokseksi 38 viitettä.
Löytyyhän toki. HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät päkaupunkiseudun kirjastoissa olevat Pokemon-sarjakuvat, kun valitset etusivulta Sanahaun ja kirjoitat hakuruutuun "pokemon mangat" (ilman lainausmerkkejä). Kahdeksan kappaletta niitä näyttää löytyvän.
Varmasti niitä on monissa muissakin Suomen kirjastoissa. Jos haluat tutkia asiaa laajemmin, kannattaa käyttää Frank-monihakua, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot täältä: http://www.kirjastot.fi/ . Useimpien kirjastojen tietokannoissa voit käyttää noita samoja hakusanoja pokemon ja mangat.
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta…
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli…
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla.…
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www.…
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija. Löydät hänestä tietoja netistä esim. Googlen haulla. Tiedot ovat kuitenkin ruotsin-, saksan- ja englanninkielisiä, mutta auttavallakin kielitaidolla saat ainakin henkilötiedot esiin. Lainattavia kirjoja löydät pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä, www.helmet.fi, kirjoittamalla sanahakuun nuortenkirjailijat. Suositeltavia kirjoja on esim. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2, jota on lainakappaleena viidessä eri kirjastossa Vantaalla.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
Judith Pellan kirjoista viimeisin on tosiaan kuulunut sarjaan "Vallankumouksen vuosisata" ja se on ilmestynyt 2010. Judith Pellan kirjoja on kustantanut Aikamedia ja kustantaja ilmoittaa, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta Judith Pellan kirjaa. Hänen kirjansa ovat kuitenkin olleet niin suosittuja, että niiden kustantamista melko varmasti jatketaan kun vain sopiva teos löytyy.
Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Kortin voimassaoloaika näkyy HelMetin omissa tiedoissa, jos asiakas on lapsi (voimassa kunnes täyttää 15 vuotta), laitoslainaaja (esim. päiväkoti, voimassa vuoden kerrallaan) tai henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta (voimassa 6 kuukautta kerrallaan). Voimassaoloajan päättyessä sinun ei tarvitse ostaa uutta korttia, mutta sinun pitää käydä kirjastossa päivittämässä henkilötietosi. Mukaasi tarvitset kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas.…
