Jatta on lyhenne Marjatta –nimestä, yleistynyt etunimenä 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Marjatta on Kalevalassa esiintyvä nimi. Se on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Kansanrunossa Luojan virsi Marjatta esiintyy Neitsyt Marian asemasta. Karoliina tulee latinalaisesta nimestä Carolina, joka merkitsee ’Carolukselle (Karlille) kuuluva’. Viola on latinaa ja tarkoittaa ’orvokki’. Lilia on Lilja –nimen kutsumamuoto. Lilja on luontoaiheinen nimi, joka on on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929. Se on tullut etunimeksi saksalais-englantilaisesta nimiryhmästä Lilian, Lillian, Lily, jotka ovat Elisabetin hellittelymuotoja. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
WSOY:n Sivistyssanakirja vuodelta 2001 määrittelee sanan rasismi seuraavasti:
1 ennakkoluuloinen suhtautuminen toisrotuisiin ihmisiin ja oman rodun, heimon, kielen, uskonnon tai luokan pitäminen toisia parempana, mihin liittyy toisrotuisten syrjintä ja erilläänpitäminen eli segregaatio 2 myös muunlainen syrjintä (esim. ikärasismi, joka syrjii varttuneita tai vanhuksia)
Sivistyssanakirjan löydät myös Internetistä osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Kirjassa Kivijalka: lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja määritellään teema seuraavalla tavalla: "Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät."
Teema selviää siis vain lukemalla kirja ja päättelemällä, mikä on sen johtava ajatus. Kirjan arvosteluista voi tietenkin saada tähän ideoita tai vastauksia. Ahernin kirjasta on jonkinlainen…
Alla suomalaisten kirjailijoiden lyhyitä kaunokirjallisia kirjoja. Ne ovat kaikki proosaa, runojen ja näytelmien joukosta löytyy runsaasti lisää. Kirjaluettelo on syntynyt Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston hyllyjä selaamalla, eli monia muitakin kirjoja tietysti löytyy. Joiltakin listan kirjailijoilta, esimerkiksi Sinikka Nopolalta ja Petri Tammiselta, löytyy useitakin lyhyitä romaaneja, mutta listassa on vain yksi.
- Yksin / Juhani Aho
- Eihän elämälle mitään voi : kertomuksia / Helena Anhava
- Syyspurjehdus / Johan Bargum
- Herra Darwinin puutarhuri / Kristina Carlson
- Köyhää kansaa / Minna Canth
- Traumbach / Joel Haahtela
- Noitaympyrä : romaani pohjoisesta / Pentti Haanpää
- Kansalliskirja / Turkka Hautala
- Iloinen…
Joissakin tapauksissa voidaan, mutta asiaa täytyy aina tutkia.
Trafocom linjaa ohjeissaan vuonna 2019 näin:
"F84 Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
Autismi kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, joille ovat ominaisia jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiokyvyssä. Vaikka oireet usein helpottavat aikuisiällä, autismi on pysyvä ominaisuus ja siihen voi liittyä älyllinen kehitysvammaisuus. Ajokyvyn arviointi tehdään yksilöllisesti kognition (ks. kohta 4.1) ja mahdollisen älyllisen Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvää itsemurhavaaraa arvioidaan aina yksilöllisesti: • Merkittävässä ja välittömässä itsemurhavaarassa olevan potilaan itsemurha-…
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan…
Marttaliitosta kerrottiin, että ruuanlaitto puuliedellä ei vaadi kattiloilta tai paistinpannuilta mitään erityistä. Hyvät teräskattilat ovat parhaita. Tärkeää lähinnä on, etteivät kattilan tai paistinpannun kahvat kuumene helposti.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en…
Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet todetaan näin:
Ansa 4.9. (almanakassa 1950-) on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, esim. näyttelijätär Ansa Ikonen s.1913.
Ansa varmaan rinnastettiin Paulaan, joka jo esiintyi naisennimenä, vaikkei suomen paula-sanasta johtuvana. Ansaa käytetään myös Annan muunnoksena sekä Anna-Liisan lyhenteenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Henna on Johannan tai Helenan kutsumamuoto. Lisäksi nimellä on yhteys Henrikin sisarnimeen Henriikkaan ja se on almanakassa sijoitettu tämän kanssa samalle päivälle 20.1. Heikki on jo keskiajalta tunnettu suomalainen muunnos Henrikistä. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava, uudistettu painos 1997), että Heikki on esiintynyt nimenä jo 1380, ja 1400-luvun alussa se oli jo tavallinen suomalainen nimi. Katolisen Pyhän Henrikin kuolinpäivän juhlallisuus on tammikuun 19. päivästä jo kadonnut, mutta Heikin päivä on ollut kauan kansanperinteessä tärkeä merkkipäivä.
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen. Nimi on suosituimpia nimiä. Jani nimisiä on suomessa 25050 miestä ja Johannes-nimisiä miehiä on 232688. Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimitop.asp?L=1 .
Vesijuoppous eli polydipsia on tila, jossa potilas juo vettä ylenmäärin. Polydipsia voi olla psykogeenista, jolloin runsaaseen juomiseen ei liity tunnistettavaa elimellistä vikaa. Liiallisesta vedenjuonnista johtuvaa myrkytystä esiintyy joskus psykiatrisilla potilaille.
Lähteet: Suomalainen lääkärikeskus, osa 2 (Weilin + Göös 1996)
Lääketieteen termit. Duodecim, 2002
Teramaa, E., Oilinki, O. Polydipsia ja vesimyrkytys psykiatrisilla potilailla. Suomen lääkärilehti 1982, 1-2p.,32-3.
http://cumc.columbia.edu/news/review/medrev_v6n1_0003.html
Englanninkielisiä uudempia artikkeleita aiheesta löytyy Medline(PubMed)-hausta käyttämällä hakusanana: psychogenic polydipsia
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/PubMed/
Alankomaiden virallinen nimi on monikkomuotoinen Koninkrijk der Nederlanden. Kun Alankomaista 1500-luvun lopulla tuli itsenäinen tasavalta ("Yhdistyneet provinssit"), se koostui kirjaimellisesti seitsemästä alankomaasta, jotka olivat Hollanti, Zeeland, Utrecht, Geldern, Groningen, Overijssel ja Friesland. Nykyinen Alankomaiden kuningaskunta muodostuu kahdestatoista provinssista.
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot. 1
The difference between Holland and the Netherlands explained - Holland.com
Rahapaja Monetan mukaan Lahden MM-hiihtojen juhlarahan nimellisarvo on 25 markkaa eli vähän yli 4 euroa:
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/suomalaiset_juhlarahat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,…
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan…
Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne.
Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa…
