Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Haluaisin mallin valtakirjaan kuolinpesän asioiden hoitamista/perunkirjoitusta varten sekä ruotsiksi että suomeksi. Mistä löytäisin sellaisen/sellaiset? 1883 Osanottoni. Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851 http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/ ja ruotsiksi https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf      
Luin lapsena (70-80 luvun vaihteessa) kirjan jossa lapset seikkailivat linja-autolla. En muista kirjan nimeä ja kirjoittajaa mutta haluaisin kovasti selvittää… 723 Kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1956, mutta siitä on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin vuonna 1973. "Hittisen perheen lasten rakas leikkimökki on vanha linja-auto Pelitoosa, jolla sisarukset lähtevät etsimään isäänsä. Matkatessaan ympäri Suomea he tapaavat monenlaisia ihmisiä ja kokevat seikkailuja."
Olisi hakusessa tämä Mika Waltarin viite (teos ja sivunumero). Mahtaisiko löytyä tätä kautta? :) "Onni – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä… 314 "Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois." Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493
Mistä löytää 1800-1900 luvun alkup. käytetyn käsialakirjoituksen malleja ja muuta tietoa? 1708 Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa teokset, jotka selvittelevät vanhoja käsialoja, sijaitsevat joko sukututkimuskirjallisuuden joukossa lk. 99.3 tai kirjoitustaidon historiassa lk. 00.1 ja 00.109. Tässä muutamia esimerkkejä: "Vanhat käsialat ja asiakirjat" (lk. 00.1), "Vanhojen käsialojen lukukirja" (lk. 00.109) ja Arontaus, E.: "Askel sukututkimuksen pariin: wanhan käsialan opas" (lk. 99.3).
Haussa ulkomaalaisen saksofonistin levy 135 En onnistunut löytämään täsmälleen kuvaukseesi sopivaa levyä. Tupakkaa poltetaan kansikuvassa ainakin seuraavilla jazzlevyillä: Dexter Gordon: The best of Dexter Gordon - https://www.discogs.com/Dexter-Gordon-The-Best-Of-Dexter-Gordon/release… Stan Getz: Very best of Stan Getz - https://www.discogs.com/Stan-Getz-The-Very-Best-Of-Stan-Getz/master/964… Dexter Gordon: Smoking jazz - https://www.discogs.com/Dexter-Gordon-Smoking-Jazz/release/4511415 Coleman Hawkins: Wrapped tight - https://www.discogs.com/Coleman-Hawkins-Wrapped-Tight/master/304351 Ylipäänsä 1950-1960 luvuilla kuuluisien saksofonistien levyillä oli monesti artisti aika usein tupakan kanssa. Varsinkin tällaisia levynkansia löytyy Dexter Gordonilta ja Hank Mobleylta.
Onko lukiolaispojalla mitään mahdollisuutta päästä talven ajaksi ilta- ja lauantaitöihin? 992 Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Vuonna 1973 ilmestyi Markku Aron suosittu albumi "Niin käy kun rakastuu". Tuon albumin nimikappale on käännösiskelmä, johon Juha Vainio teki suomenkieliset ja… 605 Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U. Heikki Poroila
Kävin kansakoulun 70-luvun alussa. Lukukirjassamme oli kertomus kahden pojan kelkkakilpailusta, joka päättyi traagisesti. Kenenköhän tuo kertomus mahtaa olla? 415 Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa. Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut". Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965. Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas…
Ostin vanhan taulun jossa on alkuperäiset kehykset ja aikalaiskuva nuoresta naisesta Ebba Fredrika Schulmanista. Takana mainitaan että taulu on annettu… 190 Hei Valitettavasti en onnistunut löytämään Ebbasta muuta tietoa, kuin maininnan äitinä ja vaimona: https://akatemiasampo.fi/fi/relatives/page/p13614_2/table Ehkäpä hänen pääasiallinen "ammattinsa" on ollutkin "vain" äiti ja vaimo, kuten varmaankin valtaosan tuon ajan naisilla. Näin ollen hänestä ei liiemmin ole enää tietoa saatavissakaan.
Kenenköhän alkuperää on seuraava sitaatti: ”Ne silmät ovat asia erikseen. Niiden rannalla haluaisin elää. Niiden rannalla haluaisin kuolla.” ? 206 Runo on Asko Laurilan ja se löytyy runokokoelmasta Aurinko ja omenapuu WSOY 1976 (s.32).  Runo alkaa Sen silmät on asia erikseen.
Isoisanisan nimi on Anders Victor Terho s. 24.12 1854 , k. 9.11. 1928. Hanen poikansa nimi on Urho Terho s. 3.7. 1886 , k 13.7. 1953. Molemmat on haudattu… 264 Koska sukulaistenne haudat ovat Hietaniemen hautausmaalla, he ovat ilmeisesti ainakin kuollessaan olleet helsinkiläisiä ja kuuluneet Helsingin johonkin Helsingin seurakuntaan. Siksi kannattaa ehkä kääntyä Helsingin seurakuntien keskusrekisterin puoleen ja pyytää heiltä sukuselvitys. Selvityksen voi pyytää sähköisellä lomakkeella https://www.helsinginseurakunnat.fi/sukututkimustilaus.html.stx tai käymällä paikan päällä keskusrekisterin toimistossa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki. Selvitystyö on maksullista ja siitä maksetaan selvitystyöhön kuluneen työajan mukaan. Perusmaksu on 30 € ja jokainen 30 minuuttia lisätyötä tuo 15 € lisämaksun. Sukuselvityksessä pitäisi näkyä seurakunta, josta he ovat muuttaneet. Kun muuttoalue selviää, voi…
Mika on linkkisivu vapaisiin työpaikkoihin Suomessa? Asun USA:ssa tällä hetkellä enkä löydä sitä. 1165 Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi . Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Mistä kirjasta löytyy Rakel Liehun runo: Istu sydämeni puolelle? 1035 Rakel Liehun tuotannosta ei löydy runoa, jonka nimi on "Istu sydämeni puolelle". Liehun runossa "Yksinäisyys on uskaltamista" on rivi, joka alkaa sanoilla "Istu sydämeni puolelle...". Voisikohan olla kyse tästä runosta? Runo "Yksinäisyys on uskaltamista" sisältyy kokoelmaan "Savikielellä minä ylistän" (1975). Se on luettavissa myös esimerkiksi Rakel Liehun runojen kokoelmasta Runot 1974-1997 (2002). Liehu, Rakel: Runot 1974-1997 (WSOY, 2002)
Mistä vironkielisen (?) romaanin venäjänkielisestä käännöksestä mainittiin arvostelussa käännöksen olevan parempi kuin alkuperäinen? Arvostelu oli ehkä 1960… 222 Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Ruotsalaisessa sarjassa Tuntematon perillinen, jaksossa Koiran paras ystävä (https://areena.yle.fi/1-4267121, julkaistu 3.1.2024) mainittiin, että… 355 Latinan pakolaisleiri sijaitsi Italiassa Lazion maakunnassa, ja se oli toiminnassa vuosina 1957-1991. Alkuvaiheessa leirin pakolaiset tulivat Itä-Euroopan maista yleensä Jugoslavian vastaisen rajan yli aluksi Triesten pakolaisleirille. Useimmat pakolaiset eivät jääneet Italiaan pysyvästi vaan jatkoivat matkaa muihin maihin. Tästä aiheesta en löytänyt suomenkielisiä painettuja tai verkkolähteitä, eikä tietoa näyttäisi olevan kovin paljon tarjolla englanniksikaan. Latinon pakolaisleiristä on italiankielisessä Wikipediassa artikkeli, jonka voi kääntää myös melko ymmärrettävälle suomen kielelle. Ks. https://it.wikipedia.org/wiki/Campo_profughi_di_Latina Hakusanoilla Campo profughi di Latina tai Rossi Longhi refugee camp löytyy…
Haluaisin kaikki mahdolliset tiedot ja valokuvat ja linkit niihin ravintoloitsija Frans Gustav Cederströmistä 190 Yritin löytää tietoja Finna-haulla, joka hakee suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistotietokannoista.Valitettavasti en löytänyt tietoa, jossa yhdistyisivät ravintoloitsija ja ravintolat. Cederströmeistä moni on ollut tekemisissä taiteen kanssa. Linkki Finna.fi tarkennettu haku.Aiheen metsästystä voisi jatkaa joko ravintolamuseon tai Kansallisarkiston kautta. Linkki hotellijaravintolamuseo. Linkki Kansallisarkisto.Helsingin Sanomien aikakoneesta löytyy jotain ravintoloiden nimellä. Henkilöä en löytänyt. Linkki HS.fi/aikakone/
Miten teokset pääkirjaus merkitään, jos teokselle ei ole merkitty henkilötekijää ollenkaan, ja julkaisussa lukee otsikon lisäksi vain yrityksen nimi? Tehdäänkö… 195 Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Enkö saisi vastausta kaikkiin kerralla, lyhyitä kysymyksiä: 1) Hellaakoski: Lumpalloja, kuka kustansi kirjan v. 55 2) Anhava: Kevään kukat,syksyn kuu, kuka… 1253 Hellaakosken Lumipalloja, Paloheimon Oivalluksia ja Tuukkasen Tuuma tuumalta on kustantanut WSOY. Tuomas Anhavan suomentaman Kevään kukat, syksyn kuu -tankarunokokoelman on julkaissut Suuri Suomalainen Kirjakerho. Ann Landersilta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole suomennettu yhtään teosta. Erno Paasilinnan Lukemista kaikille -teoksen kustantaja on Otava. En löytänyt mainitsemaasi aforismia tästä teoksesta. Selailin myös useita muita hänen aforismi- ja artikkelikokoelmiaan, mutta en löytänyt etsimääsi. Niitä on tosin lukuisia, joten se hyvinkin löytyy tarkemmin etsimällä.
Onko UDK -luokka 681.3 tietojenkäsittelyn poistettu 547 Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004. Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai… ja http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Onko suomennettu englantilaista virttä For the beauty of the earth? Jos on, mistä löytyy? Vai pitääkö itse kääntää? Sanat menee siis näin: For the beauty of… 347 Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta. Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa…