Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuon Yrjö Väsärin säveltämän ja Saukin sanoittaman kappaleen sanoja ole julkaistu missään kirjassa. Viola-tietokunnan (https://finna.fi) mukaan nuottilehtinen on Kansalliskirjaston (https://www.kansalliskirjasto.fi) nuottijulkaisukokoelmassa ja Musiikkiarkistossa (https://www.musiikkiarkisto.fi). Sitä ei saa kotiin lainaksi, mutta nuottia voi tutkia kirjastossa.
Tosin jos kaipaat ainoastaan sanoja etkä nuotteja, laulun sanat on luullakseni kohtuullisen helppoa poimia myös lauletusta kappaleesta. Tuo Veikko Tuomen esitys löytyy esimerkiksi Tuomen levyltä ”Lempilauluni” (Salix, 2009).
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E…
Alice-nimi on annettu Suomessa yli 10 000 lapselle (Lähde: Väestöreksiterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Suurin osa nimenhaltijoista on syntynyt vuosina 1900-1939.
Alice-nimi tunnetaan monessa maassa. Se pohjautuu muinaissaksalaisiin nimiin, joiden alkuosa tarkoittaa jaloa ja jalosukuista. Suomessa nimestä on paljon muunnoksia, mm. Alicia, Aliisa, Aliise, Alisa, Alison, Alissa ja Alyssa. (Lähde: Saarikallio, Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Mercedes-nimeä ei löytynyt suomalaisista nimihakemistoista. Nimipalvelun mukaan sen on saanut Suomessa nimekseen noin 300 henkilöä. Behind the Name -sivuston mukaan Mercedes-nimi liittyy mercy- (armo) sanan monikkoon:
http://www.…
Vuodesuojia saa kertakäyttöisinä ja pestävinä. Niitä myyvät apteekit ja monet verkkokaupat. Verkkokaupoissa tuotteen nimenä on usein joko vuodesuoja, vuoteensuoja tai joskus patjasuoja. Suojia saattaa olla myynnissä myös joissain tavarataloissa, mutta varmimmin niitä saa apteekeista ja verkkokaupoista. Pestävissä vuodesuojissa imukyky riittää kahteen, kolmeen litraankin.
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”…
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen…
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Kyseessä voisi olla alkuperäinen tai ainakin vanha versio Rosvo ja Poliisi -pelistä. Pelialusta näyttää vähän toisenlaiselta tässä versiossa, mutta idea vaikuttaa samalta. Peli on legendaarinen roolipeli, jossa on tarkoitus tienata mahdollisimman paljon rahaa. Jos olet rosvo, ryöstät pankki- ja postikonttoreita. Jos olet poliisi, otat kiinni rosvoja ja tienaat palkkiorahoja. Eniten rikollisuudella tienaava voittaa tässä klassisessa perhepelissä, jota on myyty yli 60 vuotta.
https://www.algaspel.se/produkter/barnspel/tjuv-och-polis
Liitteesä näkyy kuva nykyisestä pelilaudasta.
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Häpeän tunnetta ja siitä selvitymistä sekä itsetunnon kehittämistä käsittelee Ben Malisen Elämää kahlitseva häpeä (2010). Kai Vakkurin Syyllisyys, häpeä, syyllistäminen (2011) tutkii näitä tunteita sekä minäkuvaa ja sen kehittämistä sekä elämänhallintaa. Muitakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on eri näkökulmista esim. hengellinen häpeä (Kettunen, Kätketty ja vaiettu) tai psykoanalyyttinen kirjallisuus aiheesta. Vähän toisen tyyppinen, mutta ehkä hyödyllinen teos voisi olla Kaisa ja Simo Kuurnen Sisäisen orvon viisaus : kuinka löydän kotiin, joka keskittyy oman itsen tuntemukseen ja arvostamiseen.
Suomen mielenterveysseuran sivuilla on paljon materiaalia, tietoa ja neuvoja, miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua.…
Kaivelemaan jäänyt kirja on John Fowlesin Jumalten naamiot (The magus).
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti: "Nuori englantilainen Nicholas Urfe joutuu opettajaksi kauniille, syrjäiselle Kreikan saarelle, Phraxokselle. Siellä hän tutustuu rikkaaseen maailmanmieheen Maurice Conchisiin, jonka huvilassa tapahtuu outoja asioita: totuus ja illuusio sulautuvat toisiinsa, asukkaitakin huvilassa on monin verroin enemmän kuin saaren kreikkalaiset tietävätkään. Nicholas Urfe joutuu mukaan seikkailuun, kokeeseen, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä - tai sitä suurta tuntematonta joka määrää ihmisen käyttäytymistä; ihmisen elämää."
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on seuraava vaiva:
81. Lantion ja alaraajan viat, joista on seurauksena toiminnanhäiriö.
81a. Huomattava epämuotoisuus ja viat.
81a 1. Syntymäviat (Vitia congenita), kuten raajan tai sen osan puuttuminen, surkastuminen, lyhentyminen, epämuotoisuus, varpaiden yhteenkasvettuminen ja monivarpaisuus (Defectus, deformitas congenita, syndactylia, polydactylia).
81a 2. Alaraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuodotoisuus (Deformitas, atrophia acquisita, traumatica, fractura).
81a 3. Valenivel (Pseudarthosis).
Sotapalvelukelpoisuusluokka E viittaa leikkauksella tai ortopedisella hoidolla korjattavissa olevaan vikaan.
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta.
http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Kirja on suhteellisen arvokas, mutta ei kuitenkaan mikään keräilyharvinaisuus. Kannattaa kysyä tarkempaa arviota kirjan arvosta jostakin antikvariaatista. Esimerkiksi Vetelin Luther-divarista saat varmasti asiantuntevan hinta-arvion.
Kaupunginkirjastoilla ei ole mahdollisuuksia ylläpitää harvinaiskirjojen kokoelmaa, mutta Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) saattaisi olla kiinnostunut ottamaan teoksen kokoelmiinsa. Heiltä kannatta siis kysyä asiasta.
Linkit:
http://www.luther-kirjat.fi/
http://www.lib.helsinki.fi/
