Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/.
Valitsemalla koko maan tai haluamasi kunnat, halutut vuodet sekä tilastot & tunnusluvut –sarakkeesta lainaus: kokonaislainaus, kirjaston käyttäjät: lainaajia sekä tunnusluvut: lainaus/asukas saat tiedot lainausmääristä, lainaajien määristä sekä lainausmääristä/asukas.
Tilaston voit tulostaa tai ladata excel-taulukkona.
Kyseessä ovat puolustusvoimien kuntomerkki (Kmki) ja suunnistusmerkki (Smki). Nykyisen puolustusvoimien kilpailutoiminnan sääntökirjan mukaan asevelvolliset voivat suorittaa kuntomerkin 12 minuutin juoksutestissä. Suunnistusmerkki voidaan suorittaa puolustusvoimissa käsketyissä kilpailuissa suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa ja partiosuunnistuksessa, sekä kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa.
Kouvolan pääkirjaston Mediamajassa on mahdollista muuttaa DVD CD muotoon. Teidän kannattaa ottaa Mediamajaan yhteyttä ja sopia asiasta suoraan Mediamajan henkilökunnan kanssa. Palvelu on ilmainen mutta jos tarvitsette tyhjän CD-levyn niin ne maksavat 1.80 € kappale.
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Muutamassa Helsingin kirjastossa on lainattavissa pesäpallosetti. Voit etsiä nuo kirjastot ja tarkistaa ajantasaisen tilanteen Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan pesäpallosetti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Code Lyokon suomalaisilta fanisivuilla kerrotaan, että sarjaa on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Sarjaa näytti MTV Juniori -kanava vuosian 2007-2009. Myöhemmin sarjaa on näytetty uusintoina mm. Subilla ja MTV3-kanavalla.
Termillä "pienet vihreät miehet" tarkoitetaan tunnuksettomia sotilashenkilöitä. Lähde:https://yle.fi/a/3-9721619 Esimerkiksi näiden kirjojen avulla voit perehtyä Krimin miehitykseen:Hellenberg, Timo : Silminnäkijät : taistelu Ukrainasta. Docendo, 2016Kniivilä, Kalle : Krim on meidän. Into, 2015 Puistola, Juha-Antero : Itä-Ukraina - lännen etuvartio. Docento, 2020Sakwa, Richard : Taistelu Ukrainastaa : kuinka idän ja lännen intressit törmäsivät. Vastapaino, 2016
Uuden avaimen taloyhtiön roska-astiaan saanee taloyhtiön isännöitsijältä. Ottaisin yhteyttä isännöitsijään ja kysyisin asiasta häneltä. Asunnon avaimet saa isännöitsijältä (tai myynti-/ostotilanteessa asunnon myyjältä) ja sama tilanne koskee mielestäni kaikkia asuntoon liittyviä avaimia. Isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot ovat yleensä rapussa ilmoitustaululla.
Merlin Sheldraken teos Näkymätön valtakunta (Gummerus, 2024) on suomenkielinen käännös englanninkielisestä alkuteoksesta Entangled life (2020). Suomentaja on Ulla Lempinen. Toisin sanoen, etsimäsi lause on alunperin englanniksi.Lause on kirjoitettu alun perin näin: "In 1877, the German botanist Albert Frank coined the word symbiosis to describe the living together of fungal and algal partners. In his study of lichens, it had become clear to him that a new word was required, one that didn’t prejudice the relationship it described." (s. 78)
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy…
Hei!
Sveitsissä on lain määräämä neljän viikon lomaoikeus. Lomaa voi työntekijällä olla käytännössä kuitenkin enemmänkin, sillä joissakin työehtosopimuksissa lomien määrä on sovittu korkeammaksi. Myös osa työnantajista antaa työntekijöilleen pidemmät lomat, kuin laki määrää. Tarkemmin Sveitsin lomaoikeudesta löytyy täältä: https://www.ch.ch/en/work/working-hours/vacation--public-holidays-and-absences-from-work/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenterista löytyy tietoa kaikista vuotuisjuhlista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/. Pääsiäistä käsittelevässä osassa kerrotaan myös lankalauantaista, joka on trullien ja noitien päivä, sekä keinoista, joilla yritettiin torjua pahoja voimia. Pääsiäiskokko on tällainen keino. Kokkoja poltetaan edelleen Pohjanmaalla. https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/233
Kirjoista Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia sekä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto löytyy tietoa pääsiäisperinteistä.
Rasismi on kielletty kirjastossa.
Suomessa perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden tulla kohdelluksi samanarvoisena ja syrjintä rodun tai etnisen taustan perusteella on rikos.
Mainitsemasi artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa ja sen kirjoittaja Ilkka Lehtinen on ollut tuolloin kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä.
Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja sen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana.
Lisätietoa:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1960
Janne Salonen: Palkansaajien ansiot ja eläkkeet. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajan ansiokehitys 1964–2004 (2009)
Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaalla on pystytetty yhteishaudalle, johon on haudattu neljätoista onnettomuuden uhria - monumentissa on näiden neljäntoista vainajan nimet. Kalevankankaalle on haudattu kaikkiaan 32 onnettomuudessa menehtyneestä 138 ihmisestä.
Lähde:
Jari Niemelä, Tampereen patsaat - ja muistolaatat
Tässä aiheeseen sopivia muutamia ehdotuksia, kirjan nimi linkitettynä aina kunkin kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastoon:
Kuvakirjoja:
Muttinen ja vaari, Krogerus, Anna (kuvitus Erika Kallasmaa), 2020
Hei Vauhtivaari! , McCartney, Paul (kuvittanut Kathryn Durst ; suomentanut Raija Rintamäki), 2019
Vanha kunnon leijonavaari , Jarman, Julia (kuvittanut Susan Varley ; suomentanut Raija Rintamäki), 2015
Ukki ja minä : tarina isoisästäni ja ensimmäisestä kitarastani, Richards, Keith (kuvittanut: Theodora Richards ; suomentanut Petri Leppänen), 2015
40 tapaa käyttää isoisää, Ziefert, Harriet (kuvittanut Amanda Haley; suomentanut Annu Nykänen), 2014
Hallava…