“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en…
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat…
Yleisten kirjastojen kirjastotilastot löytyvät sivulta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx . Vuonna 2010 oli pääkirjastoja 312, sivukirjastoja 486, laitoskirjastoja 44 ja kirjastoautoja 154. Kokoelmien suuruus oli 39654678 kappaletta, joista kirjoja 34740021. Kokonaislainaus oli 96228025. Lainaajakorttiaan oli vuonna 2010 käyttänyt 2089096 lainaajaa.
Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Vuonna 2017 virkavalaa sekä tuomarinvalaa ja tuomarinvakuutusta koskeva asetusmuutos ulotti vaikutuksensa myös ministerinvalaan:
"Valtioneuvoston asetus virkavalasta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
1026/2017
---
3§ Valtioneuvoston jäsenen on vannottava virkavala tai annettava virkavakuutus sekä annettava tuomarinvakuutus ennen tehtävään ryhtymistään."
Seuraavana vuonna Sipilän hallitus kaavaili asiaa koskevaa uudistusta myös valtioneuvostosta annettuun lakiin. Paljon keskustelua herättänyt esitys kuitenkin peruttiin.
HE 70/2018 - Hallituksen esitykset - FINLEX ®
Ministerin vala ja vakuutus | Valtioneuvoston oikeuskansleri
1 (eduskunta.fi)
Ministerin juhlallinen vala ja…
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Suomenkielisessä kirjassa ( Taleb, Nassim Nicholas: Antihauras. Suom. Kimmo Pietiläinen. 2013. Terra Cognita.) sitaatti on sivulla 189.
"Käsitykseni modernista stoalaisesta tietäjästä on ihminen, joka muuntaa pelon järkevyydeksi, tuskan informaatioksi, virheet uusiksi aluiksi ja halun toimeen ryhtymiseksi."
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Itsekin fantasiakirjailijana kunnostautuneelle kollegalle mieleen tuli ensimmäisenä Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarja, jonka ensimmäinen osa, Maan kätkemät, ilmestyi vuonna 2008.
Toinen ehdotus oli Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous vuodelta 2018.
Olisikohan kyseessä jompikumpi mainituista?
Kyseessä on gluteeniton leipä ja maniokilla eli tapiokalla voi korvata esimerkiksi vahnäjauhoja. Tapiokajauhoja voi käyttää keittojen ja kastikkeiden sakeuttamiseen sekä yhdessä muiden jauhojen kanssa erilaisten leivonnaisten valmistukseen. Bambukuitua voi käyttää sakeuttamisaineena eikä se ole allergisoiva kuten vehnäkuitu. Melassi on paksu siirappimainen aine, jota saadaan sokeriruo'on mehusta tai sokerijuurikkaasta sivutuotteena sokerin valmistuksessa.Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Fazeriin ja kysyä mistä näitä aineksia tuodaan heidän käyttöönsä, jos tuodaan.https://www.myfazer.com/s/contact-us?country=fi&language=fiLähteet:Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa (WSOY,…
Hei!
Muskettisotureista on kyllä ilmestynyt äänikirjoja, kasettimuodossa, Ossi Ahlapuron lukemana, mutta ne eivät suinkaan kata koko sarjaa.
Kasetit ovat varattavissa Helmet-haussa, osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kolme+muskettisoturia&searchsc…
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika =…
Kävin pikaisesti läpi Edith Södergranin runokokoelmia, mutta en löytänyt runoa valkoisesta hevosesta. Ajattelin että voisit kuitenkin tutustua seuraaviin teoksiin:
Eeva-Liisa Mannerin hevosaiheiset runot on koottu teokseen Hevonen minun veljeni (Tammi 1988). Nopeasti katsoen runojen hevoset olivat kyllä enimmäkseen mustia.
Helvi Hämäläisen kokoelmassa Punainen surupuku (Wsoy 1958) on osasto Valkea hevonen, jonka ensimmäisessä runossa, Pilvenpyydystäjä, esiintyy valkea hevonen.
Ritva Haavikko on julkaissut teoksen Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY 2003).
Toivottavasti nämä auttavat sinua eteenpäin.
Tietoja suomalaisista dekkarikirjailijoista on mm. Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämässä dekkaritietokannassa http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/default.htm . Dekkaritietokannassa olevista kotimaisista kirjailijoista suosittu on Ilkka Remes. Dekkarinetistä löytyy luettelo hänen teoksistaan. Ilkka Remeksen (salanimi) kotisivut http://www.ilkkaremes.com/ . Tietoja on myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Teoksia, joissa on tietoja kirjailijoista esim. Remeksestä:
- Pekka Tarkka, Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
- Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2000
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Sofi Oksasen romaania Puhdistus on tällä hetkellä (2021) käännetty kolmellekymmenelleseitsemälle kielelle.
http://www.sofioksanen.fi/sofi-oksasen-puhdistus-suomen-kaikkien-aikojen-toiseksi-kaannetyin-kirja/
Suomalaisen kirjallisuuden käännöstiedot löytyvät Suomen kansallibibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokanta
Fennica
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon.…
Ns. hampurilaispalautteen (The Hamburger Method of Constructive Criticism, joskus käytetään myös käsitettä Sandwich Rule) ideana on tarjota kriittinen palaute sekä kehitys- ja korjausehdotukset rakentavasti positiivisten palautteiden välissä ikään kuin täytteenä. http://www.tyossaoppii.fi/hamppalaute.htm
http://n8tip.com/the-hamburger-method-of-constructive-criticism-works-f…
Käsite on yleisesti käytetty, mutta mistään käsillämme olevista lähteistä ei selvinnyt onko sen alunperin kehittänyt joku yksittäinen ihminen, vai onko se syntynyt ikään kuin yhteisen kokemuksen pohjalta.
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa…
Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
