Sävellyksestä on julkaistu sovituksia sekakuorolle ja pianolle ainakin kokoelmissa The movie choirbook : 12 famous film songs for mixed voices ja I Himmelen : 70 Skandinavische Chorstücke für Gemischten Chor. Teoksia ei näytä olevan Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Kokoelmiin kuuluu teos Reine Frauensache! : 60 highlights für Frauenchor, johon sisältyy kappale naisäänille sovitettuna.
Hei,
kyseinen runo Muistojen tiellä löytyy kokonaisuudessaan kirjasta
Kuiskauksia yli virran ja veen : Runoja ja säkeitä tueksi ja lohduksi /
[kuvat Ja Tekstit: Marleena Ansio].
ISBN: 9519736786
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Pauli Kaikkosen teosten lisäksi Turun kaupunginkirjstosta ei löytynyt oppimateriaalitutkimuksesta muuta materiaalia.
Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta löytyivät asiasanoilla oppimateriaali, oppikirjat ja kulttuuri
mm. Saila Karlsson: Kuvat kertovat kulttuurista: kuvituksen keinot ja kulttuuripiirteet saksan kielen oppikirjoissa (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, pro gradu 2003), Lassila, Pirjo: Maan- ja kulttuurintuntemus ala-asteen englannin kielen oppikirjoissa (Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, pro gradu 1994) ja Kalle Karjala: Neulanreiästä panoramaksi: Ruotsin kulttuurikuvan ainekset eräissä keskikoulun ja B-ruotsin vuosina 1961-2002 painetuissa oppikirjoissa
(…
Helmet-kirjastoista Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsingin Kallio, Kirjasto 10, Pukinmäki ja Pitäjänmäki ovat luopuneet varausmaksuista siirryttyään varausten itsepalvelunoutoon. Muistakin Helsingin kirjastoista maksu poistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Eli mitään maksuja ei jäänyt rästiin.
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi…
Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luonnontieteellinen museo | LUOMUS, tai Luonnonvarakeskuksesta, Etusivu (luke.fi), voisi löytyä asiantuntija vastaaman tähän kysymykseen.
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:…
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Salon Seudun Sanomat löytyy Turun kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna ajanjaksolta 1.5.1943-30.9.2021 eli kattaen myös 1970-luvun. Ajan mikrofilmikoneelle voi varata joko osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit ovat luettavissa tilauksen jälkeisenä arkipäivänä pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasto on auki arkisin 9-20 ja viikonloppuisin 11-17.
Vaikuttaa siltä, että kyseinen kappale on julkaistu vain singlenä. Tämä tieto on peräisin Yleisradion Fono-tietokannasta. Singlelevyjä ei ole valitettavasti kirjastoihin hankittu.
Oletan kotikuntasi perusteella, että olet Heili-kirjastojen asiakas ja käyttänyt heidän e-kirjapalveluaan. Heili-kirjastojen e-kirjapalvelu on osoitteessa https://ellibslibrary.com/heili Klikkaa oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään ja laita sinne kirjastokorttisi tunnus sekä pin-koodi. Lainaamasi kirjat löydät Oma kirjahylly -linkin takaa.
Jos käytät kuunteluun Ellibsin sovellusta niin siellä lainasi ovat Kirjahylly-painikkeen (alareunassa) takana.
Porkkanan herkullinen oranssi osa on juurimukula eli turvonnut pääjuuri eli juurikas (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:juurimukula)."Mukula" on yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia maan alla olevia, ravintoa varastoivia kasvin osia (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:mukula).Teknisesti ottaen porkkana siis on mukula, vaikka useimmat ihmiset eivät varmaan arkikielessä kutsuisi sitä mukulaksi vaan juurekseksi.Paalujuuri taas on puun vahva, alaspäin kasvava juuri (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:paalujuuri).
Kommenteissamme ehdotettiin elokuvaa Korpisen veljekset, joka on Erno Paasilinnan novelliin pohjautuva Rauni Mollbergin lyhytelokuva.https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1069860
Fosca Innocenti -sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden musiikista on julkaistu albumit digitaalisessa muodossa. Nämä ovat saatavissa esimerkiksi Apple Musicin ja Amazon Musicin kautta.
Osa tästä musiikista on kuultavissa Youtubessa, myös Savio Riccardin säveltämä tunnussävelmä.