Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta, sillä jokaisella kyltin asettajalla on varmaan oma ajatuksensa kyltin merkityksestä. Joku haluaa ehkä pitää kaikki tulijat porttinsa ulkopuolella, joku taas haluaa varoittaa, ettei kukaan sisään tulija säikähdä hänen koiriaan.
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä…
Kirjassa "Vuoden sato talteen " (tekijä, Kerstin Englund) annetaan seuraava omenamehuohje:
Omenatuoremehu, johon ei lisätä vettä, kestää jääkapissa pari kuukautta jos juomaan lisätään natriumbentsoaattia.
Yhdestä kilosta paloiteltuja omenoita saadaan 1-1 1/4 litraa omenajuomaa.
1-1 1/2 kg omenoita
1 l vettä
1 rkl sitruunahappoa
2 mm natriumbentsoaattia
1 dl sokeria valunutta mehulitraa kohden
Huuhtele omenat, leikkaa pois vahingoittuneet osat. Anna kuorien ja siemenkotien olla paikoillaan. Leikkaa omenat puolikkaiksi. Raasta omenat käsin tai koneessa tai purista lihamyllyn läpi.
Sekoita hedelmämassa, vesi, sitruunahappo ja natriumbentsoaatti. Peitä kulho lautasella tai kannella, anna seisoa kylmässä vuorokausi. Sekoita silloin tällöin.…
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi aina katakana-tavumerkeillä, eli niitä ei koskaan muodosteta kiinalaisperäisistä kanji-merkeistä.
Mainitsemasi nimet kirjoitettaisiin katakanoilla:
イェレ (=Jere)
ヨニ (=Joni)
'Jere' koostuu kolmesta merkistä, joista keskimmäinen täytyy kirjoittaa pienemmällä kuin sitä ympäröivät isommat merkit. 'Joni' koostuu kahdesta isosta merkistä.
Listätietoa katakana-merkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Yle.fi sivuston historiaosuudessa on kerrottu opettajan ammatin vaiheista vuosisadan vaihteessa. Kiertokoulun opettajan palkaksi ilmoitetaan sivua kuvittavissa ilmoituksissa 300 mk/vuosi ja opetusajaksi enintään 33 viikkoa. Suurempi palkkatarjous varmasti tarkoittaa vakituisempaa ja paikallaan pysyvämpää työtä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/14/opettaja-hae-virkaa-palkkana-lehman-laidun-ja-valmiiksi-pilkotut-polttopuut
Opettajan ei ollut hyvä liiaksi erottua ympäröivästä yhteisöstä tulojensa takia. "Nälkäinen koira paremmin haukkuu, sanottiin."http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/02/opettajien-edunvalvonnan-kronikka.html
Kyseessä on vuosipalkka, joka verrattuna työmiehen palkkaan oli hyvä. Markan ostovoimaa eri vuosina on…
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja…
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastossa tavallisesti kirjastonhoitajan tms. nimekkeellä. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että kirjastolaitoksesta vastaavalla voi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi olla myös ammattikorkeakoulussa suoritetut ammatilliset vähintään 35 opintoviikon mukaiset opinnot: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Hyvä kooste korkeakoulutason koulutuksesta löytyy: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/…
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen…
Vaikea vastata mikä olisi paras kirja, mutta muutamia melko perusteellisia selvityksiä löysin sekä kauno- että tietokirjallisuudesta.
Laman aikana tai pian sen jälkeen on julkaistu melko kattavia selvityksiä siitä, miten lamaan päädyttiin ja mitä se aiheutti Suomen taloudessa. Ylen sivusto Kirjojen suomi, listaa muutamia kaunokirjallisia teoksia mm. Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan sekä Hannu Raittila: ei minulta mitään puutu https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/kriisien-uppoamisten-surujen-ja-ilojen-1990-luku
Helmet-haku löytää myös tietokirjallisuutta esim. Markku Hyypiä: Laman ennustaminen ja ensivaikutuksia 1993, Sakari Hänninen: Kirjeitä nälästä, 1994 ja Mikko Martikainen: Työpaikat menivät, 1999 Helmet-hakutulos…
Käypä hoito -suosituksen mukaan itsemurhaa yrittäneen mahdolliset elimelliset vammat hoidetaan ensin ja sen jälkeen hänen tilanteensa arvioidaan psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito -käypä hoito suositus löytyy alta:
https://www.kaypahoito.fi/hoi50122?tab=suositus
YLE:n Elävän arkiston mukaan Kanarialta kotiin soittava lentäjä esiintyi sarjassa Aatami ja Beetami.
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/04/aatami-ja-beetami-nain-soitat-…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatami_%26_Beetami
Äiti- tai isäpuolen poika, joka ei ole verisukulainen on velipuoli. Vastaavasti äiti- tai isäpuolen tytär, joka ei ole verisukulainen on sisarpuoli.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/velipuoli?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sisarpuoli?searchMode=all
Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin:
Se Wsi Testamenti . 1548 .
Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .
NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet
Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
Ainakin Enni Mustosen kirjat ja kirjasarjat (mm. Koskivuori-sarja, Järjen ja tunteen tarinoita -sarja) ovat samankaltaisia kuin Hirvisaaren.
Myös Pirjo Tuomisen, Kaari Utrion ja Elsa Anttilan (oik. Jorma Kurvinen) kirjoittamat teokset ovat tyylillisesti samankaltaisia. Pirjo Tuomisen sarjoja ovat: Satakunta-trilogia sekä Suuriruhtinaanmaa -sarja.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja ja Paula Havasteen sodan ja jälleenrakennuksen aikaan sijoittuvat sarja: Kaksi rakkautta, Yhden toivon tie ja Kolme käskyä voisivat myös kiinnostaa sinua.
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina…
Sanaa ei löytynyt murresanakirjoista (enkä itse asiassa onnistunut löytämään sitä myöskään Linnafältti-kirjasta, joskin tämä voi olla vain omaa huolimattomuuttani).Turkulaiset informantit kertovat, että "manskam" tarkoittaa samaa kuin "mansikan" ja pippura on pippuri. Manska on myös jossain murteessa huonomaineisen naisen nimitys. Mansikkaa ja pippuria tuskin on 1900-luvun alun Turussa yhdistetty samaan juomaan ja pippuri voi viitata myös juoman voimakkaaseen makuun.Vanhojen sanomalehtien perusteella manska voi olla myös mm. manageri, jonkun rouva (esim. Ingmanska) sekä ihmisen tai lehmän nimi. Pippuriviina tunnettiin lääkkeenä, tosin ilmeisesti sen valmistamiseen ei todellisuudessa käytetty pippuria vaan chiliä; chiliä lienee joskus…
