Kyseessä saattaisi olla Inga Maggan nyrkkeilymaailmaan sijoittuva Varjonyrkkeilijä (Like, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7032834
Tuttavapiirin postinkantaja kertoo, että tiedot tilauksista saadaan Postin tietojärjestelmistä. Jakajalla on mukanaan jakovihko, jonka perusteella sanomalehdet löytävät perille oikeisiin osoitteisiin.
Kaikki Carterin hautajaisissa pidetyt puheet löytyvät ainakin CNN:n uutislähetysten transkriptioista:10.00–10.30 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/03 | Joshua Carter [alku]10.30–11.00 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/04 | Joshua Carter [loppu], Steven Ford, Ted Mondale11.00–11.30 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/05 | Stuart Eizenstat, Jason Carter11.30–12.00 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/06 | Joe Biden, James Carter, Andrew YoungJason Carterin puhe on luettavissa myös Town & Country -lehden verkkosivulla:https://www.townandcountrymag.com/society/politics/a63383050/read-jason-carter-eulogy-jimmy-carter/
Tove Janssonin kuvakirja Vaan kuinkas sitten kävikään? (alkuteos ruotsiksi Hur gick det sen?) on käännetty espanjaksi nimellä El pequeño trol Mumin, Mymla y la pequeña My. Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Pekka Sammallahden Saamelais-Suomalainen sanakirja (1989, 35.000 sanaa): Nuolos-Nuolus (adverbi) = irti [jostakin nyöritetystä, paloitetusta tai sidotusta. Nuolus,-u´llo = purkaantunut (sidotusta t. nyöritetystä) , nyörittämätön, pauloittamaton (kengästä, jaloista tms.), sitomaton (kengännauhoista tms.) Käännösten ja paikannimien muiden osien välistä yhteyttä voi kai vain ihmetellä.
Vuoden 1957 Kultaisessa lukukirjassa on runo nimeltä Jukolan veljesten joulusauna. Kultaista lukukirjaa tuolta vuodelta Oulun kaupunginkirjastossa ei ole, mutta runo löytyy myös kirjasta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (2005) s. 219.
Sävellyksestä löytyy jonkinlainen nuotinnos vihosta Polttava liekki; Savukuva (Scandia-Musiikki, 1960). Harvinaista julkaisua löytyy yksi lainattava kappale Varastokirjastosta.
Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":
"Minä kirjoitan sinulle runon,
ihan pienen ja yksinkertaisen,
niin että kaiken ymmärrät.
Sinä minulle hymyn säteilet,
sen suloisen, niin suloisen,
minä taas hymystä runon teen.
Ja kohta ei teidä kumpikaan,
kuka kirjoittaa,
kuka hymyn suo,
sinä, minä tai sinä -
sama tuo.
Sinä juuri olet lapsi jokainen,
niin tärkeä, pieni ihminen."
Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001.
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Vaski-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollista varata teoksia ennalta määritellyksi ajanjaksoksi. Et esimerkiksi pysty varaamaan sähköturvallisuustutkinnon kirjoja itsellesi juuri marraskuuksi. Varattu teos toimitetaan asiakkaan valitsemaan kirjastoon heti, kun teosta on saatavilla jostakin Vaski-kirjastosta tai olet varausjonossa ensimmäisenä. Kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 vuorokautta. Voit uusia lainasi korkeintaan viisi kertaa, mikäli teokseen ei kohdistu varauksia.
Nykyisin Vaskin verkkokirjastossa on myös mahdolista keskeyttää oma varaus hetkellisesti. Tämä tarkoittaa, että voit esimerkiksi lomamatkan ajaksi laittaa varauksesi tauolle. Jos olet ensimmäisenä varausjonossa ja keskeytät varauksesi, teoksen vapautuvia…
SuperNaru näyttää olevan ruotsalainen keksintö, mutta varmasti kopioimisen arvoinen. SuperSnöret
Asiaa kannattaa ehdottaa Suomen syöpäjärjestöille. tiedotus@cancer.fi
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
Museoviraston sivuilta löytyy tällainen ohje:
Ikkunalasien kiinnittämiseen sekä huonekalujen ja lattianrakojen täyttämiseen tarvitaan öljykittiä.
Se valmistetaan vernissasta ja liitujauhosta. Peltipalaselle tai lasilevylle kaadetaan liitujauhoja, kasan keskelle tehdään kuoppa johon kaadetaan vernissaa ja ainekset sekoitetaan puulastalla taikinaksi. Pinnalle ripotetaan liitua ja taikina vaivataan käsin sitkeäksi. Liitujauhoa lisätään, kunnes saadaan tarpeeksi kova kitti.
Ohje on peräisin Marjatta Turkan Emännän kodinhoito –oppaasta sivulta 204 (julkaisija Maalaiskuntien liiton kirjapaino, 1949).
Samoilta sivuilta löytyy ohjeita myös vanhojen ikkunoiden korjaukseen:
http://www.nba.fi/fi/3_restmaailma
Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen.
Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi.
1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.
Tässä…
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Vain Turun kaupunginkirjastossa on kelluva kokoelma. Siihen eivät kuulu lehdet, varastokirjat eivätkä lainattavat esineet, mutta muu aineisto kelluu. Jos asiakas palauttaa Runosmäen kirjastoon varaamansa kirjan, se jää sinne hyllyyn, jos siihen ei kohdistu varauksia, vaikka kirja olisi alun perin lainattu Turun pääkirjastosta.
Jokaisessa Vaski-kirjastossa on oma kokoelmansa. Muissa Vaski-kirjastoissa ei ole kelluvaa kokoelmaa. Olemme kuitenkin Vaskin sisällä samassa varausjonossa, joten Raision kirjaston asiakas voi saada Turusta varaamansa kirjan.
En löytänyt kivityön sanakirjoja. Kivialan sanakirjoista kannattaa kuitenkin vielä kysyä Geologisen Tutkimuskeskuksen Informaatiopalveluista: http://www.gsf.fi/
Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla on paljon tietoa aiheesta ja myös linkkejä, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Myös Geologia.fi verkkopalvelu voi olla hyödyksi, http://www.geologia.fi .
Euroopan unionin monikielinen termi- ja lyhennesanastosta kannattaa katsella, löytyisikö sopivia termejä sieltä, http://iate.europa.eu/.
Rakentaja.fi palvelusssa ehkä osattaisiin auttaa eteenpäin tuon kivirakentamisen suhteen, http://www.rakentaja.fi/ .
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
