HelMet-kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia tämän linkin kautta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Useimmissa kirjastoissa on mahdollista tehdä ehdotuksia myös ns. tiskillä paperisilla lomakkeilla, mutta netti on tässäkin yleistymässä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on nimensä mukaisesti tietopalvelua, emme hoida suoraan kirjastoille itselleen kuuluvia käytännöllisiä asioita. Yhteydenotto omaan kirjastoon on yleensä myös paljon nopeampi tapa saada asia selville ja eteenpäin. Kyllä meille saa esittää hankintatoiveita, mutta kauttamme ne eivät etene ainakaan yhtä hyvin kuin oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Suosittelemme tutustumista Opetusministeriön nettisivuihin.
Linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
voit valita Koulutuksen hankinta ja kelpoisuus -linkin ja samasta linkkilistasta löydät myös koulutusta antavat tahot.
Koska sinulla on jo tradenomin tutkinto, kannattaisi harkita 35 ov:n kirjasto-opintoja. Silloin voisit hakea aikanaan osaan kirjastonhoitajan paikkoja. Osaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja 35 ov kirjasto-opintoja. 20 ov yhdistetään yleensä kirjastovirkailijan tehtäviin.
Opetusministeriön sivuilta löytyy linkit myös ammattitutkintoon opetusta antaviin oppilaitoksiin. Niistä voi tiedustella, onko heillä nyt tulossa erikseen 20 ov:n ammattiopintokoulutusta.
Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
Kirja voisi olla Dalton Trumbon Sotilaspoika. Kirjassa päähenkilö, amerikkalainen sotilas herää sairaalassa haavoituttuaan ensimmäisessä maailmansodassa, ja huomaa menettäneensä kaikki raajansa sekä näkönsä, kuulonsa että puhekykynsä. Hän ei edes tiedä, onko vihollisten vai omiensa puolella sairaalassa. Päähenkilö myös muistelee aikaisempia vaiheitaan. Lopulta hän keksii, miten saa yhteyden ulkomaailmaan: hän alkaa morsettaa päänsä avulla.
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Jean Cocteaun näytelmää "Kaunotar ja hirviö" esitettiin Tampereen teatterissa kaudella 1992-1993. Ensi-ilta oli 23.09.1992. Kaunottaren roolissa oli Mira Kivilä.Lähteitä:Kaunotar ja hirviö -näytelmän esitykset Tampereen teatterissa Ilona-esitystietokannan mukaan (http://ilona.tinfo.fi):http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=7456Rajala, Panu: Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904-2004 (Tampereen Teatteri, 2004)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain
Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden
selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston
asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun
puh. 4323432
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaisten sukunimien historiaa löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
"Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen (2013)
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (2000)
Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 / Sirkka Paikkala (2004)
Kysyin asiaa viisaammilta ja heiltä sain vastauksen: "Ruotsia ei opeteta tavuttamalla, se on enemmän lausuntaa/eri äänejä (sj-ääni, tj-ääni jne) eli tällaisia kirjoja ei valittavasta löydy. Kirjoja vain isoilla kirjaimilla löytyy esim Helena Bross - Axel och Omar tai Klass 1b sarjoista."
Lisää kirjasuosituksia: "esim. Helena Bross: Bråkiga bokstäver, kirja kertoo lapsesta joka on alkamassa koulua ja jolla on lukihäiriö. En tiedä jos ikäluokka on sopiva, mutta kirja voisi kuitenkin olla kiinnostava."
Mieleeni tuli myös Celia-palvelu, josta kenties löytäisi koulussa luetun kirjan äänikirjana. Celia-tunnukset saa isompien kirjastojen asiakaspalvelutiskiltä, jos kyseessä on oppimisvaikeus tms. ongelma.
Kyseinen kone on valmistettu Clybebankissa, Skotlannissa vuonna 1935.
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Käyttöohjeita kannattaa etsiä internetin osto- ja myyntisivustoilta.
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
Syyskuusta 1939 kevääseen 1945 valuuttakurssit pidettiin lähes muuttumattomina. Ennen toukokuun lopussa 1945 tehtyä ulkomaanvaluuttojen myyntikurssien 75% korotusta dollari maksoi 49,35 mk ja punta 196 mk (9.9.1939 48,35 mk ja 202,50 mk). 31.5. kello 12 voimaan astuneiden uusien myyntikurssien mukaiset hinnat olivat 86,30 mk (dollari) ja 343 mk (punta). Vuoden 1945 aikana Suomen Pankki korotti virallisia myyntikursseja vielä kahdesti: 26.6. 40% (dollari 120,80 mk, punta 485 mk) ja 15.10. 12,5% (dollari 136 mk, punta 547 mk).
Lähteet:
Antti Kuusterä, Suomen Pankki 200 vuotta. II, Parlamentin pankki
HS 10.9.1939, 1.6.1945, 27.7.1945, 16.10.1945
Löysin Forebears-nimisen palvelun, jossa Jose-nimisiä ihmisiä lasketaan olevan 29 946 427 https://forebears.io/forenames?q=jose. Palvelun kuvauksesta en saanut selvää, mihin tilastointi perustuu ja kuinka luotettava se on.
Voit tarkistaa noutokirjastosi omista Helmet-tiedoistasi. Kirjaudu Helmet-tietoihin kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Napauta sitten Muuta yhteystietoja -painiketta. Yhteystietojen ylimpänä tietona on noutokirjasto. Jos se on väärin, voit korjata sen ja napauta lopuksi Jatka-painiketta sivun alalaidassa. Jos noutokirjastotieto on jo valmiiksi oikein ja olet silti saanut kirjallisen noutoilmoituksen väärästä kirjastosta, voi kyse olla siitä, että ilmoitus on lähtenyt ennen kuin tietoja päivitettiin. Voit tietysti soittaa Oulunkylän kirjastoon ja pyytää lähettämään kirjan Töölön kirjastoon. Samalla voit pyytää varmistamaan, että noutotiedot ovat oikein.
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta, mutta kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut.Aiheesta on kysytty meiltä aiemminkin. Tässä yksi vastauksista:¨Voiko kirjastolle lahjoittaa DVD levyjä? | Kysy kirjastonhoitajalta