Ehkä Heikki Pusan Urheilijan mieliharjoittelu voisi olla hyvä. Siinä opetetaan rentoutusta ja henkisen kantin kehittämistä ja mukana on myös käytännön harjoituksia. Kaunokirjallisuutta on paljon, Kirjasammosta löytyy haulla urheilu ja nuortenkirjallisuus listaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/urheilu%20nuortenkirjallisuus Mielenkiintoinen voisi olla esim. Wickström, Mika Kalkkiviivoilla: Kalkkiviivoilla on tarkka ja kiinnostava kuvaus juoksijan arjesta: harjoittelusta, juoksemisesta, motivaation etsinnästä, kilpailemisesta, voitoista ja häviöistä.
Tuntomerkkeihin sopivia vaihtoehtoja lastenohjelmaksi voisivat olla esimerkiksi:
Vaarin riihellä, jakso 5: Lumilinna
Lumiukko: Pekka ja lumilinna
Unna Junná, jakso 3.
Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu
Kuvakirjoja, joissa on aiheena toisen vanhemman muuttaminen ulkomaille, löytyy varsin vähän. Sen sijaan ikävästä, erossa olemisesta, kaipauksesta ja vanhempien avioerosta löytyy runsaasti kuvakirjoja. Tähän on poimittu muutamia, jotka saattaisivat sopia.
- Katri Tapolan kuvakirjassa Siinä sinä olet isä on muuttanut ulkomaille töihin. Kirjassa käsitellään lapsen kaipausta ja vanhemman poissaoloa.
- Anne Boothin Lähetän sinulle haleja -kirjan kuvauksen mukaan "kirja lohduttaa kaipaavaa sydäntä ja koskettaa kaikkia, jotka joutuvat olemaan erossa omasta rakkaastaan."
- Hannamari Ruohosen Kadonnut äiti -kuvakirjaa kuvaillaan näin: "Liikuttava, hellä ja lämpimän värikylläinen kuvakirja kertoo pienen lapsen…
Reino Helismaan kirjoittamia Laiska-Lassin seikkailuja lähetettiin radiossa vuosina 1954-1963 12 kappaletta:Laiska-Lassi ja kultakuumeLaiska-Lassi ja lapionvarsiLaiska-Lassi ja Villin Lännen postiLaiska-Lassi ja saluunan aarreLaiska-Lassi ja LunkentusLaiska-Lassi ja seitsemäs pykäläLaiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteriLaiska-Lassi ja Surma-Slimin eläintarhaLaiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjusLaiska-Lassi ja ”Lännen Ruusu”Laiska-Lassi ja Murto-Masonin satanenLaiska-Lassin poikaLaiska-Lassina esiintyi Kauko Käyhkö ja muissa rooleissa esimerkiksi Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela. Ylen Areenassa näistä hupailuista ovat tällä hetkellä kuunneltavissa ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteri”, ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus”, ”Laiska-Lassi ja…
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Alla on muutamia kuolemaa ja surua käsitteleviä lasten- ja nuortenkirjoja. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Toivottavasti niistä löytyy apua ja lohtua pojallesi.
- Gaarder, Jostein, Appelsiinityttö
- Levola, Kari, Dumdum
- Kai ja Pariisi / Hannu Mäkelä
- Puukenkäkesä / Outi Salo
- Suru vieraana kodissamme / Marjo ja Harri Eerikäinen
- Maleenan joulu / Marita Lindquist
- Veljeni, Leijonamieli / Astrid Lindgren
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Kyseessä voisi olla australialaisen kirjailija Graeme Simsionin kirja Vaimotesti (2013, engl. The Rosie Project).
Lähde: https://otava.fi/kirjat/vaimotesti-3/
Tässä teoksessa genetiikkaa tutkiva professori kamppailee sosiaalisten tilanteiden ja etenkin kumppanin löytämisen kanssa.
Hän päättää ruveta etsimään puolisoa kyselytutkimuksen avulla, ja vastoin odotuksia hänen eteensä tulee Rosie, joka puolestaan ei anna periksi ihmissuhteiden suhteen.
Kirjalle on ilmestynyt myös jatko-osa Vauvatesti (2014, engl. The Rosie Effect), jossa Rosie odottaakin lasta.
Kirjat on englannista kääntänyt Inka Parpola.
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Turun kadunnimistä löytyy muutama teos:Turun katuja ja toreja : nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.694843?sid=5164966529Levo: Tuula Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.240119?sid=5164966529
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Näin yleisen kirjaston puolella lähtisin liikkeelle tästä teoksesta:
Hämäläinen Riku, Wikström Tiina. (2004): Pohjois-Amerikan intiaaniuskonnot. SKS.
Toinen hyvä yleisesitys:
Andersson, Rani-Henrik & Henriksson Markku (2010): Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus.
Jälkimmäisessa teoksessa on kattava lähdeluettelo, josta löytyy runsaasti lisää luettavaa. Suuri osa aineistosta on englanninkielistä.
Lisää yliopistotasoista tutkimusta voi etsiä yliopiston kirjaston aineistohausta, vaikkapa hakusanoilla "native american studies".
Sana on varmasti samaa juurta kuin verbi volahtaa, jonka merkitys Nykysuomen sanakirjan mukaan on ulahtaa tai ulvahtaa. Myös Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseet volahtaa-sanan kohdalla olivat kansansaduista. Kysymäsi kohdat voisivat siis kuulua "ulvonko ääneen" ja "älä ulvo".
The undergroundin (Maanalainen) voi löytää Jyrki Vainosen kokoamasta ja suomentamasta Heaney-valikoimasta Ukkosvaloa (WSOY, 1997) tai Vainosen kääntämät kaksi Heaney-valikoimaa (Ojanpiennarten kuningas ja Ukkosvaloa) sekä joukon aiemmin suomentamattomia runoja sisältävästä kokoelmasta Soran ääniä (WSOY, 2007).
Kysymykseen ei selkeää vastausta löytynyt. Tässä joitakin lainauksia ja linkkejä sivustoille, joiden kautta asiaa voi pohtia.
Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Metalleilla on usein hyvä lämmönjohtokyky. Kun ihminen koskettaa metallia, joka on kylmempi kuin iho, lämpö alkaa nopeasti siirtyä ihosta metalliin. Iho jäähtyy, ja siksi metalli tuntuu kylmältä.” (https://tieku.fi/ihminen/elimisto/hyva-lammonjohtokyky-saa-metallin-tuntumaan-kylmalta )
Netistä löytyi useita artikkeleita kylmettymisen yhteydestä virtsatietulehduksiin, mutta näissä lähes kaikissa kumottiin näiden välinen yhteys urbaanilegendana. Esimerkiksi terveyskirjasto kertoo seuraavaa: ”Vastoin yleistä uskomusta kylmettyminen ja uiminen eivät lisää…
Elokuva on vapaasti katseltavissa Elonet-palvelun kautta. Voit katsoa elokuvan itse sieltä. Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu. Elonetin elokuvatarjontaan kannattaa tutustua. Elonet.fiElonet - kuu on vaarallinen
Emme löytäneet suomennosta kappaleesta Waterloo Sunset.
Fono.fi-äänitetietokannasta löytyy kuitenkin useita muita suomennoksia The Kinks-yhtyeen kappaleista:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?saveltaja=davies+ray&kieli=Suo…;
Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi…
Vuoden 1957 Kultaisessa lukukirjassa on runo nimeltä Jukolan veljesten joulusauna. Kultaista lukukirjaa tuolta vuodelta Oulun kaupunginkirjastossa ei ole, mutta runo löytyy myös kirjasta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (2005) s. 219.
