Kyseessä on Mika Soinin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Thomas (2009). Voit lukea lisää elokuvasta Elonetistä.Mika Soinin Thomas ElonetissäElokuvasta on tehty dvd-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista, myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.https://helle.finna.fi/Record/helle.659530?sid=4917764103
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Salisachsin teoksista on suomennettu ainoastaan Ylpeät silmät (Gummerus 1964).
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://…
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Koska kysyjien tiedot tietosuojasyistä eivät meidän ylläpidossamme ole käytettävissä mitenkään muuten kuin vastauksen lähettämisessä, en oikein tiedä mihin viitttaat. Englanninkielisiä sanontoja suomennettuina löytyy hyvä lista Ef-oppimateriaaleista, https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/.
Etsin ohjelmaa Finna.fi tarkennetulla haulla. Hakusanat käsiohjelma ja Tamara Lund.Löysin muutamia tuloksia. Joukossa Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuuluva esite vuoden 1998 konsertista.Linkki hakutulokseen
Kyseessä on ilmeisesti yksinkertainen bugi. Seuraavasta osoitteesta löytyy yksi ehdotus, miten ongelmaa voi välttää (ks. viestiketjun viesti 4.5.): https://answers.microsoft.com/en-us/windows/forum/all/teams-is-adding-q…
Lisää tietoa löytyy Googlesta hakulauseella "backslash names teams". Vaikuttaa siltä, että ongelma on ollut olemassa noin maaliskuusta asti ja pysyy, kunnes Microsoft korjaa sen.
2024 presidentinvaalien äänestyspaikoilla rahaa keräsi hyväntekeväisyysjärjestö Pieni ele ry. Etusivu - pieni ele
Pieni ele -keräys on kerännyt lahjoituksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin vaalimiseen jo vuodesta 1907 lähtien. Keräys on aina vaalien aikaan äänestyspaikoilla. Ensimmäisessä keräyksessä vuonna 1907 kerättiin Werner Söderströmin johdolla lahjoituksia tuberkuloosin vastustamiseen. Keräys järjestettiin vaalien yhteydessä ja monien vuosien ajan keräyksen nimi olikin Vaalikeräys. Tänä päivänä lahjoituksilla tuetaan kotimaamme vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Toiminta perustuu hyväntekeväisyyteen ja yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Ei ole olemassa ohjelmaa luokitteluun. Aineisto, niin kotimainen kuin ulkomainenkin, luokitellaan kirjastoissa kirja kirjalta käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaan. Sama teos voi siis saada eri kunnissa eri luokan.
Yleiset kirjastot luokittelevat, Helsingin kaupunginkirjastoa lukuunottamatta, Yleisen kirjastoluokituksen eli YKL:n (http://fi.wikisource.org/wiki/Yleinen_kirjastoluokitus)mukaan. Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitustaan HKLJ:tä
(http://hklj.kirjastot.fi/) Tieteellisillä kirjastoilla on myös omia luokituksiaan.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia.
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan…
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset…
Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila