Nykykirjailijoista esimerkiksi Michael Mortimer, Dan Brown, Douglas Preston ja Lincoln Child kirjoittavat Clive Cusslerin tuotannon kaltaista jännitys- ja seikkailukirjallisuutta. Myös John le Carrén vakoojadekkareita kannattaa kokeilla.
Hieman vanhemmista, jo edesmenneistä kirjailijoista esimerkiksi Michael Crichtonin, Robert Ludlumin ja Tom Clancyn tyyli voisi toimia Cusslerin kirjoista pitäville. Heillä ei tosiaan ole tuotantoa enää lähivuosilta.
Kaikkien edellä mainittujen kirjailijoiden tuotantoa on suomennettu runsaasti ja kaikkia löytyy Helmet-kirjastojen alueelta. Voit tarkastella kirjojen saatavuutta Helmet.fi -verkkokirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin.
Hei,
1) ISBN-koodilla löytyy teos Charpentier, Pehr: Ryhmätyön perusteet. Sen alussa löytyy tuo motto. Kirja on Vanamo-kirjastoista saatavissa Janakkalasta. Löydät kirjan verkkokirjastosta.
2) runoa en onnistunut löytämään painettuna mistään teoksesta, joten säejaottelulle ei näyttäisi olevan vakiintunutta muotoa. Verkosta se sen sijaan löytyy eri yhteyksistä. Runoon viitataan afrikkalaisena runona, tekijä tuntematon (esimerkiksi täman Keski-Suomen syöpäyhdistyksen julkaisun alussa). Tai toisaalla se kulkee nimellä guatemalalainen tervehdys (ainakin Pornaisten seurakunnan sivuilla).
asiasanoilla työväenliike ja historia löytyy useita teoksia, missä siis käsitellään varmasti SDP:n historiaa.
Esimerkiksi: Työväestö ja Demokratita (2019), teoksessa on Pasi Ihalaisen artikkeli SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917-1920. Saatavana Jyväskylän pääkirjastolla.
jos asiasanana käyttää Sosialidemokraattinen puolue tai SDP, niin ainakin otsikkotasolla yksi vanhempi teos, eli: Suomen sosialidemokraattinen työväenliike 1899-1949 (vuodelta 1949) vaikuttaisi toimivalta. Saatavana Joutsan pääkirjaston varastosta.
Soikkanen: Kohti kansanvaltaa : Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. 1, 1889-1937 (vuodelta 1975). (saatavana Jyväskylän pääkirjaston varastosta varauksella, sekä muutamassa muussa…
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi…
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Korona-tilanteen vuoksi Keravan kirjaston asiakkaiden lainojen eräpäivät on siirretty niin, että ne osuvat ajanjaksolle 27.5.-22.6.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/ajankohtaista
Hei!
Kysymykseesi vastaaminen vaatisi laajat tiedot solubiologiasta ja genetiikasta. Koulun biologian kirja Lukio 1 kertoo ytimekkäästi(s. 9), että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.
Raamatussa kerrotaan ihmisten elinajan olleen joskus jopa satoja vuosia. Asiaa voi tietysti epäillä, mutta nykyaikana ihmisen elämänkaari on taas pitenemässä, kun hyvissä olosuhteissa pystytään ravinteilla ja lääkkeillä hidastamaan solujen pilaantumista. Ihmisen DNA:ssa on selkeästi elämän pituutta rajoittavia tekijöitä, mm. informaatiota siitä, kuinka monta kertaa suunnilleen jokin solutyyppi voi jakautua ennen kuolemaa. Tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin löydetty…
Hei,Kyseessä on Jimmy Nailin yhdessä Sylvia Mason-Jamesin kanssa esittämä kappale Ain't No Doubt. Kappale on Nailin albumilta Growing Up in Public (1992).
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön…
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Muutamassa Helsingin kirjastossa on lainattavissa pesäpallosetti. Voit etsiä nuo kirjastot ja tarkistaa ajantasaisen tilanteen Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan pesäpallosetti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&…
Ainakin näistä löytyy:
Tuuve Aro: Lihanleikkaaja
Michael Cunningham: Lumikuningatar
Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys
Antti Holma: Järjestäjä
Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Katja Kaukonen: Kohina
Iida Rauma : Seksistä ja matematiikasta.
Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä
Graeme Simsion: Vaimotesti
Anna Tommola: Seitsemäs käsiala ja muita kertomuksia
Eeva Turunen: Neiti U. muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa
Saara Turunen: Rakkauden hirviö
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy…
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
Mainitsemasi artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa ja sen kirjoittaja Ilkka Lehtinen on ollut tuolloin kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä.
Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja sen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana.
Lisätietoa:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1960
Janne Salonen: Palkansaajien ansiot ja eläkkeet. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajan ansiokehitys 1964–2004 (2009)
Beowulfista on kaksi suomennosta: Rudolf Dillströmin keskeneräinen käännös, joka ilmestyi alun perin Laivastolehdessä vuonna 1927, sekä 1999 julkaistu koko eepoksen sisältävä Osmo Pekosen ja Clive Tolleyn tulkinta.
Ensimmäinen sitaatti ei ole yhtenäinen tekstikatkelma, vaan se koostuu kahdesta erillisestä lainauksesta:
Dillström (1927)
1425-1426 vedessä kiemurteli paljon käärmeitä, / saastaiset merimadot syvyyteen sukelsi, / --
1509-1511 – [Dillströmin keskeneräinen suomennos päättyy säkeeseen 1472]
Pekonen ja Tolley (1999)
1425-1427 Retkeläiset näkivät putaassa pulikoivan / outoja merimatoja, salmea tutkivia / vesilohikäärmeitä. --
1509-1511 -- Parvittain kummajaisia / kuhisi kuohuissa hätyyttäen häntä; / vesipedot näykkivät…
