Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa on vain Carla Leonin teos: Sewing machines ja siinä ei tosiankaan ole Kayser-ompelukonetta. Leena Willbergin kirjassa Ompelukone : ensimmäinen kodinkone,
(Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja, 1988) on luettelo Tampereen kaupungin museon - Pirkanmaan maakuntamuseon ompelukonekokolmasta ja siinä mainitaan useita Kayser-koneita:
- Gebrüder Kayser GmbH, Saksa, vaakasekt. sylinteris. 1900-l.a-
- Pfalzische Nähmaschinen und Fahrräderfabrik gebrüder Kayser, 1910-l.
- Pfalzische Nähmaschinen & Fahrräderfabrik Gebrüder Kayser, 1900-l ja neljä muuta
Olisikohan Tampereen kaupunginmuseolla lisätietoja?
Yliopistojen yhteistietokannasta löytyi teos: Head, Carol:Old sewing machines, 1984.…
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
Valitettavasti internetistä ei löydy mainitunlaista matrikkelia. Apua ei myöskään ollut painetuista taiteilijamatrikkeleista (sellainen löytyy esim. vuodelta 1926). Kirjaimiin sopivaa nimeä ei löytynyt, kuten ei Suomen taiteilijaseuran historiikistakaan (siinä on lopussa luettelo seuran toimivista jäsenistä vuosilta 1864-1964).
Taidetta myyvät antiikkikauppiaat saattaisivat tietää, kenestä on kyse. Tuomiokirkonkadulla on ainakin Galleria Annmari's, puhelinluettelon Keltaisilta sivuilta saattaa myös löytyä sopivia liikkeitä. Myös ainakin Avotakka- ja ET-lehdissä on kysymyspalstat, joille voi lähettää tiedusteluja kuvan kera.
Tarkoitatko pelastussuunnitelmaa, johon kirjataan toimintaohjeet erilaisten vaaratilanteiden varalta?
Ohjeita pelastussuunnitelman tekoon löytyy esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön internet-sivuilta osoitteesta
http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Pelastussuunnitelma.iw3. Suunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta valmis lomakekin löytyy em. sivun oikeanpuoleisista linkeistä.
Puurakennukset Porvoonkatu 1-9:ssa ovat olleet Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamia työväenasuntoja. Talojen rakennusmestarina toimi Heikki Kaartinen. Porvoonkadulla on ehkä ollut Ruoholahteen rakennettujen "sadan markan villojen" tapaisia taloja. Lähde: Suomen rakennustaiteen museo.
Porvoonkatu 1-9 sijaitsee korttelissa 362, mutta Alancon ja Pakarisen "Signe Brander"-kirjassa, viereisen korttelin no 361 taloja sanotaan Harjun huvila-alueen eli Kinaporin työväen asunnoiksi. Helsingin kaupunkia paljon valokuvannut Signe Brander on ottanut kuvan Vaasankadusta(ent. Harjunkatu korttelissa 361), josta voi tarkistaa, ovatko talot olleet samanlaisia kuin Porvoonkadulla. Valokuva on sivulla 34.
Branderin ottamia valokuvia…
Christopher Paolinin kustantaja Random House ilmoittaa uutiskirjeessään 16.1.2008, että Perillinen (Inheritance) –sarjan kolmas osa, nimeltään Brisingr ilmestyisi englanniksi syyskuun 20 päivä v. 2008. http://alagaesia.com/Brisingr_PressRelease_web.pdf
Tämän jälkeen menee vielä luonnollisesti aikaa, kunnes teos saadaan suomennetuksi. Paolinin kustantamon uutiskirjeessä 30. lokakuuta 2007, ilmoitetaan myös Paolinin aikeista kirjoittaa sarjaan vielä neljäs osa. http://alagaesia.com/kvetha/paolini_announcement.pdf
Wikipedian englanninkielinen artikkeli Brisingr –teoksesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brisingr
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden…
Alla kaksi varsin kattavaa verkkolinkiä suojeluspyhimyksistä:
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
http://www.americancatholic.org/Features/Saints/patrons.asp
Helsingin yliopistossa julkaistiin viime vuonna seuraavat Pro gradu -työt: Varetsalo, Ulla: Ledföljden i svenskan : en undersökning av vuxna inlärares behärskning av ledföljdsreglerna i huvudsatser och bisatser. Helsingfors 2000.
Stünkel, Sini S.Vuxnas strategier vid inlärning av svenska som andra språk. Helsingfors 2000.
Tieto julkaistuista graduista ja väitöskirjoista löytyy LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Tätä yhteisluettoloa voit käyttää lähikirjastossasi, tai ainakin lähimmässä yliopiston kirjastossa. Käytä hakusanoina seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: aikuiset, kielet, oppiminen, ruotsin kieli ja oppimisstrategiat.
Lasten ruotsin kielen opetusta on tutkittu runsaasti: Taskinen, Tiina:…
Eniten suomenkielistä tietoa Thomas Brezinasta on Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001).
Suomenkielisiä www-sivuja Thomas Brezinasta ei löydy, saksankieleiset sivut ovat osoitteessa: http://www.thomasbrezina.com/
Thomas Brezinasta on kysytty tässä palvelussa useita kertoja aiemminkin. Muut vastaukset löydät palvelun arkistosta ks. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun Brezina.
Lorusi ovat peräisin Hanhi-emo-nimisestä kirjasta, tekijä on Gyo Fujikawa. Se on ilmestynyt vuonna 1969 ja kuuluu Peku Pensseli -sarjaan. Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Tiedot kirjasta ja loruista löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään…
Kirjallisuutta aiheesta:
(olen maininnut Ylöjärven, jos siellä on teos ja Tampereen kaupunginkirjaston tai sitten jonkin muun kunnankirjaston, jos teosta ei ole edellä mainituissa):
HANSEN, Hans Jürgen: Europas Volkskunst und die europäisch Volkskunst Amerikas
kansanpuvut : koristelu : Eurooppa (Vammala)
WILCOX, R. Turner: Folk and festival costume of the world
kansanpuvut) mm. Ylöjärvi
Fox, Lilla M.: Folk Costumes From Eastern Europe. – 1977
Nokia
The Folk Costumes Of Croatia
Kangasala, Tampere
ARNÖ-BERG, Inga: Folk costumes of Sweden. – 1985
mm. Tampere ja Ylöjärvi
Snowden, James: The Folk Dress Of Europe / James Snowden. – 1979
Mänttä
Petrescu, Paul: Romanian Folk Costume. - 1985.
mm. Tampere
TRAETTEBERG, Gunvor Ingstad: Folk-costumes…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät aiheesta seuraavat teokset.
Halla, Tuulikki: Kovero (2002)
Murtovaara : kruununmetsätorppa Valtimolla = a crown forest croft in Valtimo (2008)
Pekkala, Mauno: Tutkimuksia kruununmetsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (1920) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Vauramo, Anu: Koveron kruununmetsätorppa 1859-1931, Seitsemisen kansallispuisto (1987) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Allaolevat teokset ovat saatavilla muista kirjastoista kaukolainoina.
Rossi, Päivi: Uudistorpasta asutustilaksi : Hohonmaan, Kankaisten ja Toivakan kruununmetsätorppa-asutus 1830-…
