Olen varannut tanssikirjoja, jotka olivat lainassa, suuresta leikkikirjasta ei tietoa löytynyt eikä myöskään Digi.kansalliskirjasto.fi:stä. Jos jostain varaamastani kirjasta löydän näitä, palaan asiaan.Kysyin apua Suomen kansantanssin ystäviltä, sain heiltä vastauksen:Ryskä voisi olla toisin kirjoitettu tai jopa väärin luettu versio tanssista nimeltä ryssä. Sanana se ei ole enää neutraali, mutta aikoinaan oli ja siihen on saattanut sekaantua ruotsinkielinen rysk(a). Se on voinut tarkoittaa monenlaisia ketteryys- ja taitotansseja (ripaskaa) ja esim. Toivo Salonen kuvaa 1900-luvun ensi vuosina Sahalahdelta kempoa eli kuollutta ryssää. Tässä rohkenisin epäillä kuitenkin Anni Collanin Hausjärveltä muistiinpanemaa ryssää, sillä se julkasitiin…
Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-…
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Tietokone-lehti vuodesta 1983 alkaen. Muita 1990-luvun tietokonealan lehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Kauppalehti on Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 mikrofilmimuodossa. Lehtiä tai mikrofilmejä ei lainata kotiin, mutta ne saa kirjastossa käyttöönsä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pohjois-Hämeen puhelinluetteloita ei hakupalvelu Finnan mukaan ole kirjastoissa. Tuon alueen ja ajan puhelinluetteloita on jonkin verran Pirkanmaan Piki-kirjastoissa ja Satakunnan Sata-kirjastoissa, alla linkit tietoihin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&df…
Osa puhelinluetteloista on lainattavissa kaukolainaksi oman kirjaston kautta, mutta monet ovat vain kirjastossa käytettäviä. Tällä hetkellä kirjastoissa on vain rajoitetut palvelut, eikä lukusali yleensä ole käytössä.
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen…
Ernst Odert Reuterin Interinsaaren tyttö on julkaistu jo vuonna 1855. Näyttää siltä, että useimmista kirjastoista, jonka kokoelmiin teos kuuluu, sitä ei saa kotilainaan. Teos on lainattavissa esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön teoksesta oman lähikirjastosi kautta.
Interinsaaren tyttö Vaarissa https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1854440
Interinsaaren tyttö Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19397
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Täydellä vatsalla uimisen riski näyttäisi olevan vain myytti. Runsas syöminen tekee olon raskaaksi mihin tahansa rajuun liikuntasuoritukseen, mutta kevyempään uiskenteluun syöminen ei vaikuta. Tästä ja muista kesämyyteistä voi lukea vaikkapa Tiede-lehden artikkelista (20.6.2011):
Onko kesämyyteissä mitään perää? | Tiede
Hei,
1) ISBN-koodilla löytyy teos Charpentier, Pehr: Ryhmätyön perusteet. Sen alussa löytyy tuo motto. Kirja on Vanamo-kirjastoista saatavissa Janakkalasta. Löydät kirjan verkkokirjastosta.
2) runoa en onnistunut löytämään painettuna mistään teoksesta, joten säejaottelulle ei näyttäisi olevan vakiintunutta muotoa. Verkosta se sen sijaan löytyy eri yhteyksistä. Runoon viitataan afrikkalaisena runona, tekijä tuntematon (esimerkiksi täman Keski-Suomen syöpäyhdistyksen julkaisun alussa). Tai toisaalla se kulkee nimellä guatemalalainen tervehdys (ainakin Pornaisten seurakunnan sivuilla).
Phillip McGraw:lta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi kirjat Pelasta parisuhteesi (2004) ja Pidä huolta itsestäsi (2005).
Lisäksi ensi syksynä kustantajan ennakkotietojen mukaan ilmestyy kirja Painonpudotushaaste.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
kirjastossamme olevat teokset löytyvät myös kun tekijäksi kirjoittaa dr. Phil
Aivan kuvausta vastaavaa sivustoa en valitettavasti löytänyt, mutta jokin näistä saattaisi auttaa lorupussin tekemisessä
- Kirkkonummen kirjastolla on lorusivut, joilta voi tulostaa valikoiman lastenrunoja kuvalla. http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm Loruihin on liitetty myös leikkiohjeet ja äänitys.
- Hieman samantyyppinen on yksityisen ihmisen ylläpitämä Värssyjä-sivusto, jolle on koottu loruja ja muita runoja aihealueen mukaan. Jokaiseen runoon liittyy yksittäinen kuva. https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/
- Lorupussiin sopivia runoja löytyy internetistä paljon, esimerkiksi hakusanoilla "loruja lapsille". Runoihin sopivia selkeitä kuvia, joita saa vapaasti käyttää, löytyy vaikkapa Papunetin kuvapankista:…
Ensimmäisenä tulivat mieleeni McCay Winsorin Pikku Nemon seikkailut, mutta ne ovat suomennettuina melko isoja kirjoja. Kannessa ei lennetä, mutta kirjan sisällä on muistaakseni upeita lentokuvia sängystä. Linkki kirjasampoon.Kyseessä voisi olla myös Mary Nortonin Den förtrollade mässingsknoppen eli suomeksi Lentävä sänky. Linkki Kirjasampoon.Jotenkin ajatus muistuttaa myös Gunnel Linden kirjaa Keinutuolimatka. Linkki Kirjasampoon.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?…
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520…
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy…