Peter Sandström, Olli Jalonen ja Leena Parkkinen voisivat olla sopivia kirjailijoita. Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti, Laura Lähteenmäen Korkea, ulkomaisista Alice Munro ja John Williams, erityisesti Stoner. Lisäksi löysin tällaisen listan suosituksia aiemmasta vastauksesta, niissä on metsä keskeisessä osassa:
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki…
Netistä löytyy tietoa virsien historiasta hakusanalla Virsi ja numero esim. virsi 388."Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Jooseppi Mustakallio 1900. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Adam Drese 1698.Sama sävelmä: 471 | 816Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatusVirren tarina388 Jeesus, johdataJesu, geh voranHerrnhutilaisen veljesseurakunnan perustaja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760) on kirkkohistorian omaleimaisimpia henkilöhahmoja. Hän oli myös lahjakas ja tuottelias runoilija, jonka sepittämien hengellisten laulujen määrä nousee pariin tuhanteen. Usein niitä syntyi hetken innoituksesta kesken seurakunnan kokouksien. Meidän virsikirjassamme tämän runsauden ainoa näyte on…
Löysin muutamia oppaita ADHD:sta, mutta erikseen ADD:sta ei juurikaan löytynyt erikseen materiaalia. ADHD : kuinka hallita ADHD / Russell A. Barkley ; [suomennos: Kirsi Kankaansivu] Barkley, Russell A. on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille. Netistä löysin Ajatuksia ADD:sta/ADHD:sta ja nuoren kohtaamisesta, https://www.tampere.fi/liitteet/k/68PRzLNwi/osmo_opas.pdf
ADHD-liiton sivulta löytyy esitteitä oppaista, https://adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ ja kirjoista https://adhd-liitto.fi/julkaisut/kirjat, liitosta voisi saada opastusta ja neuvontaa muutenkin, yhteystiedot ovat täällä https://adhd-liitto.fi/yhteystiedot/
Lisäksi kirjastosta löytyvät nämä:
ADHD : diagnosointi, hoito ja hyvä arki / [Virpi Dufva ja…
Kyseinen Rieku ja Raiku -strippi löytyy albumilta Me Rieku ja Raiku (Hankikanto, 2005). Strippi on nimeltään "Neljä marraskuista ruutua".
Viivi ja Wagner -strippi löytynee todennäköisesti albumilta Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2000-2001 (Otava, 2015). Myös Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2002-2003 (Otava, 2016) on saatavissa kirjastoissa. Ne sisältävät kaikki kyseisinä vuosina ilmestyneet stripit.
Intiassa isolla osalla väestöstä ei ole ollut käytössä lainkaan saniteettitiloja, vaan tarpeet on tehty ulos. Viime vuosina mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä on kuitenkin myös Intiaan alettu rakentaa enenevässä määrin vessoja, koska niiden puute aiheuttaa muun muassa tauteja. Myös Intian pääministeri Narendra Modi johtaa hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tai jopa lopettaa vessojen puutteesta johtuva tarpeiden tekeminen ulos.
Vessa intiassa on kuitenkin perinteisesti ollut erilainen kuin meillä: siellä on yleensä ns. kyykkyvessa eli wc-allas on lattiassa ja tarpeilla käydään kyykyssä. Wc-paperia ei intialaisissa vessoissa yleensä ole, vaan puhdistaminen suoritetaan vedellä.
Matkasto-lehden artikkeli intialaisista…
Etsitty teksti lienee Matti Rossin suomennos Federico García Lorcan runosta "Ratsastajan laulu". Kokonaisuudessaan runo löytyy esimerkiksi García Lorcan teoksesta "Andalusian lauluja" Andalusian lauluja | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Matti Rag Paananen on säveltänyt ison osan García Lorcan runotuotannosta. Anneli Saaristo lauloi 1998 ilmestyneellä Paanasen levyllä "Federico García Lorca", jonka kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Matti Rag Paanasen tekemiä Matti Rossin suomentamiin Federico García Lorcan runoihin Federico García Lorca | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Kyseiseltä levyltä löytyy kappale "Córdoba", joka nuottijulkaisussa "Federico García Lorcan runoja" on nimellä "…
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa…
Merivartijat ovat valtion virkamiehiä, joten vähimmäisikäraja merivartijalle on 18 vuotta. Rajavartiosto kouluttaa merivartijoita noin 14 kuukauden mittaisella peruskurssilla. Rajavartioston työntekijöiden eläkeiän eli vanhimman mahdollisen merivartian iän voi katsoa Kevan ammattiryhmien eläkesivulta.
Virkamieslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750
Merivartijan työkuvaus Ammattinetissä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/610_ammatti
Lisätietoa Suomenlahden merivartiostosta: https://www.raja.fi/slmv
Osoitteesta https://kirkes.finna.fi/ pääset tekemään hakuja sekä varaamaan aineistoja. Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saat kirjastostasi.
Tunnusluku / PIN-koodi on kirjastokorttiin liitetty nelinumeroinen luku. Verkkokirjastoon kirjautumiseen vaaditaan käyttäjätunnus, joka on kirjastokortin numero, sekä tunnusluku. Tunnuslukua / PIN-koodia tarvitaan myös sähköisten aineistojen käyttöön ja osalla lainausautomaateista. Tunnusluvun / PIN-koodin saa kirjastosta näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Alle 15-vuotiaan kirjastokortin voi liittää takaajan tietoihin verkkokirjastossa. Kortin liittämiseen tarvitaan lapsen kortin tunnusluku / PIN-koodi.
Näyttää olevan minkki, joka on jo vaihtanut talvikarvaan. Perhosen kotelo on haastavampi tunnistaa. Kannattaa tutustua kirjaston perhoskirjoihin tai verkossa oleviin sivustoihin. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää sivustoa Laji.fi, jonka foorumille voi lähettää kysymyksiä. Kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Ötökkätieto-sivustolle on koottu tiedot yli 1000 lajista.
Minkistä lisää teoksessa Lahtinen, Jukka: Turkisriista ja sen metsästys
Suomen Lajitietokeskus https://laji.fi/
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/about
Matista ja katista laulaa Kipparikvartetti kappaleessa "Matin mambo". Laulu alkaa: "Matti se vain on se pikkuinen Matti". Laulun on säveltänyt Harry Bergström ja sanoittanut Valki (eli Valma Kivitie). Laulussa äiti kirnuaa voita ja Matti syö ruisleipää ja voita.Kipparikvartetti: Matin mambo Yle Areenassa (Kipparikvartetin levyt 1953-1955, jakso 1):https://areena.yle.fi/podcastit/1-68241240
”Valtiossa” Platon todella esittää sielun kolmijaon. Mutta sen lisäksi hän puhuu väliin ihmissielun kahdesta osasta. Toista osaa ohjaa järki, toista himot. Jälkimmäinen sielun osa on mielestäni tuo ihmisessä piilevä peto.
Valtion kohdassa 571c Platon viittaa tähän sielun alempaan osaan. Suomennoksessa on ilmaus ”sielun eläimellinen ja hurja puoli”. Mutta englanninnoksessa sanotaan ”the wild beast within us” eli siis ”villi peto sisällämme”.
Kohdassa 589d sanotaan: ”--- kaunista on se, mikä saattaa ihmisluonnon eläimellisen puolen ihmisen tai paremminkin jumaluuden vallan alaiseksi, ja rumaa se, mikä alistaa kesyn puolen petomaisen orjaksi” Tässä kohden suomalaiseenkin tekstiin ilmestyy peto. Englanninnos käyttää niin ikään tässä kohden…
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on…
Vantaalaisella golfkentällä syyskuussa 2017 valkoposkihanhen surmanneen golfaajan kertomuksen mukaan lintu oli saanut osuman golfpallosta ja loukkaantunut. Sama mies oli aiemmin syksyllä lopettanut golfmailallaan metsästäjän haavoittamaksi kuvailemansa kanadanhanhen. Poliisi tutki valkoposkihanhen tappoa törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena, mutta loppujen lopuksi miestä vastaan ei nostettu syytettä.
https://www.is.fi/golf/art-2000005389069.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801162200672253
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709292200426501
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709302200428755
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709302200428666
https://www.helsinginuutiset.…
