Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: oik. ohrainen, niukkajyväinen leipä; kun käy huonosti.
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä…
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anni on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä.
Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa Annette, Ninon, Venäjällä Anja, Anuska, Nina, Ninni, Englannissa Ann, Annie, Anne, Nanny, Espanjassa Anita, Anja jne.
Kustaa Vilkunan mukaan vihreäviittaisesta Pyhästä Annasta tuli pian suomalainen Annikki, metsän emäntä, Tapion piika, Päivölän miniä, jonka nimi toistuu vanhoissa…
Sirkka Laurin teoksessa Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WS 2007 käsitellään hoitotyön ja alan koulutuksen historiaa Suomessa. Lisää aineistoa löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tekijä- ja nimeke-kentät voi muuttaa asiasanakentiksi harmaasta nuolesta ja sitten kirjoittaa kolme asiasanaa: hoitotyö, historia ja koulutus. Näin saa 4 viitettä (joista yksi on yllämainittu teos). Jättämällä koulutus-asiasanan pois tulokseksi saa 20 viitettä, teoksia, joissa käsitellään yleensä hoitotyön historiaa.
Asiasanoilla koulutus ja lähihoitajat tulee 10 viitettä.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy kirjastojen työasemilla käytössä olevista Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
Tarkoitat varmaankin HelMet-kirjastokorttia? Jos lainaajatiedoissasi on tallennettuna sähköpostiosoite, voit tilata uuden pin-koodin näin:
Avaa sivu http://www.helmet.fi/. Napsauta linkkiä "Omat tietoni". Napsauta linkkiä "Unohditko tunnuslukusi?". Kirjoita kirjastokortin numero sille varattuun kenttään ja napsauta linkkiä "Jatka".
Jos lainaajatiedoissasi ei ole voimassa olevaa sähköpostiosoitetta, saat uuden pin-koodin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Laulun Äideistä parhain (= Mother of mine) levytti suomeksi ensimmäisenä Jari Huhtasalo v. 1972. Sen jälkeen laulun on levyttänyt moni muukin, Viola-tietokannan mukaan Timo Turunen, Raggars, Jony Nyman, Jyrki Niskanen, Ruotsinkylän koulun kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Kosola, Reetta Marjamäki, Ahonkylän Flikat, Heikki Hyvönen, Riikka Lindfors, Kiimingin Kiurut, Alavieskan nuorisokuoro ja Jukka Ylimäki.
Laulun sanat löytyvät monesta julkaisusta, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 2, s. 84-85. Voit tarkistaa sen ja muiden julkaisujen saatavuuden Piki-verkkokirjastosta
( www.tampere.fi/kirjasto/piki ) kirjoittamalla nimeke-riville laulun nimen tai alkusanat (Lapsuus se on korvaamaton) ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Karoliina on polveutunut latinan- ja ranskankielisestä nimestä Carolina, Caroline. Carolina tarkoittaa "Carolukselle (Karlille) kuuluva" tai "pieni naisellinen". Karoliina on suomalainen versio näistä nimistä. Saman nimen muunnoksia ovat mm. englantilaiset nimet Carrie, Carol, Lina ja Charleen ja saksalaisten käyttämä Karla. Suomalaisia muunnoksia nimestä ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karliina, Liina ja Liinu. Vanhahtavuutensa ansiosta Karoliina on kuulunut 1900-luvun lopulta alkaen muodikkaisiin nimiin. Sitä on käytetty paljon toisena etunimenä.
Lisätietoja nimestä löytyy mm. kirjastoista saatavilla olevista nimikirjoista.
Salmiakkia eli ammoniumkloridia on ilmeisesti käytetty jo muinaisessa Kreikassa. Salmiakkimakeisessa ammoniumkloridia on yhdistetty lakritsiin. Sitä ei tiedetä, kuka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä aineet toisiinsa.
Lisää aiheesta voit lukea Jukka Annalan kirjasta Salmiakki (2001).
PIN-koodi eli tunnusluku ei ole kirjastokortissa valmiina vaan se annetaan erikseen.
Tunnusluvun saadaksesi sinun täytyy käydä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi lisäksi virallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti)
Paljasjalkainen eli paljasjalkainen stadilainen on syntyperäinen helsinkiläinen, Heikki Paunosen "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii" - nimisen Stadin slangin suursanakirjan mukaan.
Saman lähteen mukaan 1910-1930 -luvuilla puhuttiin paljasjalkaisen sijasta paljasklabbisesta stadilaisesta, voitiin esim. sanoa "olen seiskytviisvuotias paljasklappinen stadilainen bisse."
Katso vielä Slangi.net -sivuilta tarkemmin tästä aiheesta. Osoite on
http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.htm
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
WSOY:n Sivistyssanakirja vuodelta 2001 määrittelee sanan rasismi seuraavasti:
1 ennakkoluuloinen suhtautuminen toisrotuisiin ihmisiin ja oman rodun, heimon, kielen, uskonnon tai luokan pitäminen toisia parempana, mihin liittyy toisrotuisten syrjintä ja erilläänpitäminen eli segregaatio 2 myös muunlainen syrjintä (esim. ikärasismi, joka syrjii varttuneita tai vanhuksia)
Sivistyssanakirjan löydät myös Internetistä osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Jatta on lyhenne Marjatta –nimestä, yleistynyt etunimenä 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Marjatta on Kalevalassa esiintyvä nimi. Se on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Kansanrunossa Luojan virsi Marjatta esiintyy Neitsyt Marian asemasta. Karoliina tulee latinalaisesta nimestä Carolina, joka merkitsee ’Carolukselle (Karlille) kuuluva’. Viola on latinaa ja tarkoittaa ’orvokki’. Lilia on Lilja –nimen kutsumamuoto. Lilja on luontoaiheinen nimi, joka on on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929. Se on tullut etunimeksi saksalais-englantilaisesta nimiryhmästä Lilian, Lillian, Lily, jotka ovat Elisabetin hellittelymuotoja. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kirjassa Kivijalka: lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja määritellään teema seuraavalla tavalla: "Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät."
Teema selviää siis vain lukemalla kirja ja päättelemällä, mikä on sen johtava ajatus. Kirjan arvosteluista voi tietenkin saada tähän ideoita tai vastauksia. Ahernin kirjasta on jonkinlainen…
Marttaliitosta kerrottiin, että ruuanlaitto puuliedellä ei vaadi kattiloilta tai paistinpannuilta mitään erityistä. Hyvät teräskattilat ovat parhaita. Tärkeää lähinnä on, etteivät kattilan tai paistinpannun kahvat kuumene helposti.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Henna on Johannan tai Helenan kutsumamuoto. Lisäksi nimellä on yhteys Henrikin sisarnimeen Henriikkaan ja se on almanakassa sijoitettu tämän kanssa samalle päivälle 20.1. Heikki on jo keskiajalta tunnettu suomalainen muunnos Henrikistä. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava, uudistettu painos 1997), että Heikki on esiintynyt nimenä jo 1380, ja 1400-luvun alussa se oli jo tavallinen suomalainen nimi. Katolisen Pyhän Henrikin kuolinpäivän juhlallisuus on tammikuun 19. päivästä jo kadonnut, mutta Heikin päivä on ollut kauan kansanperinteessä tärkeä merkkipäivä.
Ilkka on suomalainen versio heprealaisperäisestä nimestä Iisak, jonka merkitys on "hän nauraa". Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Joissakin tapauksissa voidaan, mutta asiaa täytyy aina tutkia.
Trafocom linjaa ohjeissaan vuonna 2019 näin:
"F84 Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
Autismi kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, joille ovat ominaisia jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiokyvyssä. Vaikka oireet usein helpottavat aikuisiällä, autismi on pysyvä ominaisuus ja siihen voi liittyä älyllinen kehitysvammaisuus. Ajokyvyn arviointi tehdään yksilöllisesti kognition (ks. kohta 4.1) ja mahdollisen älyllisen Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvää itsemurhavaaraa arvioidaan aina yksilöllisesti: • Merkittävässä ja välittömässä itsemurhavaarassa olevan potilaan itsemurha-…
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en…
