Juttusarjan pohjalta tehty kirja Sju dagar kvar att leva : en berättelse om brott och dödsstraff (2015) on suomennettu nimellä Seitsemän päivää jäljellä : kertomus rikoksesta ja kuolemanrangaistuksesta (2016). Lehtikirjoituksista en suomenkielistä käännöstä löytänyt.
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo.
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Kirjassa Lind, Vibeke: "Perinneneuleita" on ohje naisen, miehen ja lapsen
Jussi-paitaan. Jussi-paidan kudontaohje on myös kirjassa Almay, Mirja:
"Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita". Molempia kirjoja on tällä hetkellä
paikalla useissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, mm.
pääkirjastossa. Tarkasti kirjan saatavuuden voi katsoa aineistotietokannastamme
(www.libplussa.fi)tai kysyä puhelimitse.
Tässä muutama kirjavinkkaus lukupiiriänne varten: Cortright, David - Rauha : ajatusten ja liikkeiden historiaMonipuolinen ja helposti lähestyttävä katsaus pasifismin historiaan. Tolstoi, Leo - Omatuntoja : kirjoituksia rauhasta ja kansalaistottelemattomuudestaKokoelma Tolstoin esseitä, jotka ilmentävät hänen vaikutusvaltaista pasifismiaan. Oz, Amos - Täydellinen rauhaRomaani täydellisen rauhan tavoittelusta Israelissa kuuden päivän sodan alla. Dalai Lama XIV - Myötätunto : sisäinen rauha ja onnellisempi maailmaNykyisen Dalai Laman ajatuksia rauhasta - siitä, miten yhteiskunnallinen rauha liittyy yksilön sisäiseen rauhaan.
Sitaatti on englanninnos 1200-luvulla eläneen suufimystikko Dzalaladdin Rumin alun perin persiankielisestä tekstistä, joka on peräisin hänen pääteoksiinsa lukeutuvasta Masnavista. Masnavi koostuu kuudesta kirjasta; kysymyksen tekstikatkelma on verkkolähteiden perusteella Masnavin toisesta kirjasta. Jaakko Hämeen-Anttilan Rumi-suomennos Ruokopillin tarinoita sisältää kertomuksia Masnavin kahdesta ensimmäisestä kirjasta, mutta se ei kuitenkaan sisällä tarinaa, josta siteerattu englanninkielinen katkelma on peräisin.
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna…
Samaa näytelmää ovat koululaiset ilmeisesti esittäneet hieman eri nimillä muuallakin 50-luvulla, sillä samantyyppisestä näytelmästä on kysytty aiemminkin. Valitettavasti tietoa näytelmästä löytyy niukasti.
Näytelmää ei ole Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ylläpitämässä Näytelmät.fi -tietokannassa, johon on listattu lähes kaikki Suomessa esitetyt näytelmät. Teksti on voitu julkaista koulun oppimateriaalissa, mutta finna.fi-hakujen kautta ei ole löytynyt mitään sopivaa.
Uuraisten Portti -lehden numerosta 6 löytyy seuraavanlainen lyhyt kuvaus näytelmästä, joka vaikuttaisi olevan sama. Kuvaus on kuitenkin 90-luvun alusta, joskin tapahtuma, jossa näytelmä on esitetty haki 60-luvun alun…
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt vastausta. Bob Dylanin alkuperäinen kappale on vuodelta 1963. Hector suomensi ensimmäisen singlensä Palkkasoturi vuonna 1965 ja jatkoi sen jälkeen yhteiskunnallisesti kantaa ottavien kappaleiden tekemistä. Dylanin kappaleen käännös (Suuressa toivelaulukirjassa 17 nimellä Ajat ne muuttuu) sijoittuukin mahdollisesti samoille ajoille, 1960-luvun loppupuolelle. Löytyisiköhän joltakin palstan lukijalta tästä varmempaa tietoa?
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta…
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel.
Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209.
Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968)
Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929)
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.doria.fi/handle/10024/100498
http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898…
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on…
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Kansanedustajien luottamustoimia voi selvittää Eduskunnan sivulla olevasta Hae kansanedustajat-hausta. Tiedot voi hakea kansanedustajan nimellä. Kansanedustajista kerrotaan myös kunnalliset luottamustoimet.
Hae kansanedustajaa: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/peopleresults.aspx?k=
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan…
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Nemesis on kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva koston henki, joka rankaisee hybriksen valtaan joutuneita. Löydät aiheesta lisätietoa tutustumalla esimerkiksi aihetta käsitteleviin tietokirjoihin. Voit perehtyä vaikkapa seuraaviin kreikkalaista mytologiaa käsitteleviin teoksiin:
Jumalten synty / Hesiodos (2002)
Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant (2001)
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava (2009)
Antiikin taruja. 1 : Aikojen alussa / Arto Kivimäki (2008)
Antiikin taruja. 2 : Sankarien aika / Arto Kivimäki (2010)
Kreikan mytologia / David Bellingham (1992)
Mytologia : muinaisen Kreikan jumalat, sankarit ja hirviöt : kuvitettu lukuisin maalauksin ja…
Normandian maihinnoususta kertova pieni artikkeli on sarjan ensimmäisessä osassa. Kirjasarja on sen verran vanha, että se on Jyväskylän kaupunginkirjaston varastossa. Kirjan saa varaamalla esim. tämän linkin kautta: Nuorten tieto : lukemista hyödyksi ja huviksi. 1 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
