Lause "Mutta metsän yllä laulaa surulintu." on Astrid Lindgrenin teoksen Mio, poikani Mio kuudennesta luvusta Hän ratsasti hämärän metsän halki.
Lindgren, Astrid: Mio, poikani Mio (WSOY, suom. Kristiina Kivivuori, WSOY, 2011, s. 69)
Kielitoimiston mukaan oikea muoto on "alta sillan", missä silta tarkoittaa lautalattiaa. Tontut siis tulevat lattian alta
https://www.kielikello.fi/-/hyvaa-joulua-kielitoimistosta-
Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu ja suomennettu ainakin seuraavat romaanit:
Sansom, C. J. - Talvi Madridissa (Otava, 2010)
Cercas, Javier - Salamiin soturit (WSOY, 2003)
Pohjanmaa-aiheisia ja sinne sijoittuvia romaaneja on julkaistu hyvin monia. Kokosin listan romaaneista ja kirjasarjoista, joissa Pohjanmaa on pääasiallisena tapahtumapaikkana tai muuten selkeässä osassa.
Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa (Like, 2009)
Haapa-aho, Jari - Hengitä edes hiljaa (Kustannus HD, 2010)
Hemminki, Heikki - Nauru lakeudella (Karisto, 1985)
Hyry, Antti - Aitta (Otava, 1999)
Hyry, Antti - Uuni (Otava, 2009)
Härkönen, Anna-Leena - Juhannusvieras (Otava, 2006)
Istanmäki, Sisko - Liian paksu perhoseksi (Tammi, 2010)
Jukkala, Eerik - Pitkä matka…
Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.
Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...."
(http://alk.tiehallinto.fi/…
Todennäköisesti etsimäsi kappale on alunperin Dannyn esittämä Keskiyöllä. Se alkaa: "Keskiyöllä mustat korpit muuttuu joutseniksi linnanherran. Vaikka siitä todisteita puuttuu, joutsen olen ollut kerran..." Kappale on Jorma Panulan säveltämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama.
Ainakin Saska Helmikallion CD-levy (Saska Helmikallio p2006) sisältää laulun sanat. Kyseinen levy on lainattavissa Variskan sivukirjastossa.
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä…
Commonplace book -termillä tarkoitetaan muistikirjaa, johon kirjoitetaan muistiin ja järjestellään kategorioittain esimerkiksi sitaatteja, havaintoja, ideoita - tai vaikkapa ostoslistoja ja reseptejä tulevaa käyttöä ja hiomista varten. Suomenkielistä vastinetta ilmaisulle ei ainakaan toistaiseksi löydy.
Termin historia vie 1600-luvulle, jolloin valistusfilosofi John Locke kirjoitti aiheesta ranskaksi. Kirjan englanninkielinen versio A new method of making common-place books julkaistiin 1706. Locken kirja keskittyy tiedon järjestelyyn ja on vapaasti luettavissa digitoituna versiona: John Locke’s Method for Common-Place Books (1685) — The Public Domain Review.
Monet tunnetut…
Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta.
Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus".
Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
Kysymykseen vastatakseni vertailin keskenään teoksia Narnian tarinat (ISBN 951-1-16708-1) sekä Hopeinen tuoli (ISBN 951-1-04033-2) ja Narnian viimeinen taistelu (ISBN 951-1-05338-8). Kaksi jälkimmäistä kirjaa ovat esimerkkejä erillisniteistä, jotka ovat tässä tapauksessa teosten kolmansia painoksia vuodelta 1988. Suomentajana on toiminut molemmissa Kaarina Helakisa ja kuvituksesta on vastannut Pauline Baynes. Narnian tarinat on puolestaan vuonna 2000 Otavan suomeksi julkaisema yhteisnide, joka sisältää koko Narnia-sarjan yksissä kansissa. Tarinat noudattavat C.S. Lewisin itsensä määrittelemää, tarinallista aikajärjestystä, jossa teokset tulisi kirjailijan mukaan lukea. Järjestys on seuraavanlainen:
1. Taikurin sisarenpoika
2. Velho ja…
Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas.
Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot.
Aineisto hankitaan muualta kuin…
Hei!
Et ole ensimmäinen, joka tätä asiaa kysyy. Soturikissat on laaja seikkailusarja ja joskus tuntuu, että juuri tämän sarjan kohdalla on vaikea antaa selkeää "Sopii tämän ja tämän ikäisille" -vastausta. Nuorin lukija, jonka tiedän, on ollut 8-vuotias ja tämän myötä toteankin, että kirjojen sopivuus riippuu todella paljon lukijasta ja siitä kuinka paljon on lukenut jo ennestään. Soturikissoissa on joitakin raakojakin kohtauksia, jotka voivat tuntua herkemmistä lukijoista pahalta. Mutta sarja ei ole pelkkää raakuudesta toiseen hyppimistä. Itse antaisin kolmosluokkalaisen kokeilla sarjan lukemista. Jos sarja ei tunnu lukijasta hyvältä, niin sen voi aina lopettaa kesken.
Tarkoitat varmaankin vuonna 2001 ilmestynyttä kirjaa nimeltä 40 klassikkoa, jossa on nimensä mukaisesti Nylon Beatin 40 kappaleen sanat nuotteineen. Teoksen on kustantanut helsinkiläinen F-kustannus. Näillä tiedoilla pääset varmasti kirjakaupassa eteenpäin. Mikäli painos on päässyt loppumaan, on teosta hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa www.helmet.fi tai lähimmässä kirjastossasi.
Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu -sanonta löytyy ilmeisesti ainakin SKS:n arkistosta (ent. Kansanrunousarkisto), jossa se on merkattu Joutsenosta taltioiduksi sananparreksi. Sananpartta on käytetty myös ainakin Reino Helismaan sanoittamassa Rovaniemen markkinoilla -kappaleessa v. 1951 (Nelosilla muuan mies jo kerskui sekä korskui/ Heikot sortui elontiellä, jätkä sen kun porskui) ja Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa v. 1954 ("Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa", TS 1984, s. 350)Lähteet:https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskujahttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '…
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
Nimi on suomalainen ja peräisin Kalevalasta, jossa Tuulikki on Tapion tytär. Nimeä on esiintynyt jo 1840-luvulla, mutta etunimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun vaihteessa ja sai myöhemmin rinnalleen Tuulian Ja Tuulin. Tuulikki on yleisimpiä naistennimiämme, ja sen suosio oli suurin 1930-1960-luvuilla. Nykyisin sitä annetaan enimmäkseen toiseksi etunimeksi. Jälkimmäisten etunimien listassa se oli vuonna 2003 sijalla 38. Voit etsiä nimien yleisyyttä koskevaa tietoa Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelusta, joka on osoitteessa
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Kemin kaupunginkirjastossa on asiakaskäytössä tällä hetkellä kolme tulostinta. Voit käyttää koneita ja tulostimia vapaasti kirjaston aukioloaikoina. Tulostus maksaa 10 senttiä/A4 ja paperit saat palvelutiskeiltä. Tarvittaessa voit kysyä apua henkilökunnalta.
"Mistä lie lintu nimensä saanut, sitä ei taida sanoa etymologia. Mutta minäpä kerron: äänellä ja päälakikalotilla täytyy olla jokin vaikutus erikoiseen, suomen kielen erityisiä vokaaliominaisuuksia osoittavaan nimeen. Äänessä ja nimessä on vahva metsäinen öön korostus: hömötiainen!"
Näin kirjoittaa hömötiaisen nimestä Samuli Haapasalo kirjassaan Tii tii tiainen. Hömötiaisen lintunimistöömme toi Johan August Malmbergin (myöhemmin Aukusti Juhana Mela) vuonna 1872 julkaistu Fauna fennica. Malmberg oli ryhtynyt määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä luonnontieteen alalla, ja Fauna fennica olikin kautta aikain ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellispohjainen ja kattava kuvaus Suomen selkärankaisista eläimistä. Kirjan kieliasun…
