Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä löytyy teokset:
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin kumouksellinen dieetti. 2001
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma. 2000
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uudet dieetit. 1980
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin dieettivallankumous. 1973
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Kirjan tarkoituksena lienee viihdyttää lukijaa. Tarkoituksena on myös kuvata nuorten elämää ja siihen liittyviä asioita, perhettä, ystävyyssuhteita ja muuttoa uudelle paikkakunnalle. Kirjan syvällisempi ajatus on kaiketi siinä, että jokaisen pitäisi rohkeasti uskaltaa olla oma itsensä eikä pidä taipua muiden painostukseen.
Kustantajan esittelyssä sanotaan näin:
"Ei Rebekan perhe ihan tavallinen olekaan: isä on pappi, äiti koiria kasvattava taidemaalari, isoveli Mooses haluaa maailmankuuluksi kitaristiksi ja ehtiväiset pikkusiskot Selma ja Saimi joutuvat pulaan tuon tuostakin. Uudella paikkakunnalla Rebekka tuntuu olevan muidenkin kuin hänet yllättäneen kesäprinssin mielestä outo lintu. Häntä ei hävetä leikkiä pikkusiskojen kanssa, hän…
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Suomen yleisten kirjastojen verkkotietokannoista ei löydy nimenomaan Dodge Aspen -korjausoppaita, joitakin muita Dodge-kirjoja kylläkin. Jos haluat itse nähdä tilanteen, mene yleisten kirjastojen etusivulle osoitteessa http://www.kirjastot.fi/, ja valitse siitä joko MONIHAKU tai KIRJASTOT-MAINIO-TIETOKANTA. Näin pääset laajojen hakumahdollisuuksien äärelle. Internetistä voi sitten tietysti hakea Dodgen omia sivuja. Myös näille pääset Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite yllä) jossa valitset TIEDONHAKU, siitä PIKAHAKU ja kirjoitat hakukenttään Dodge Aspen ja painat enter. Vastaukseksi tulee monia Sinun kannaltasi mielenkiintoisilta vaikuttavia internet-osoitteita.
Viola-tietokanta kertoo, että kysymäsi CD-levy on olemassa. Se on itse asiassa ilmestynyt alun perin C-kasettina vuonna 1988. CD-versio on julkaistu 2004 tai 2005, sillä tiedot näyttävät vaihtelevan. Tarkemmat tiedot levyn sisällöstä löydät Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi etsimällä levyn nimellä ”Lapinlasten lauluja”.
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:…
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-…
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Lauluun (Suutari, räätäli) löytyy sanat ja sävel Liisa Laaksosen ja Maija Salon kirjasta Lystiä leikkiä : perinnettä ja perinneleikkejä (1983). Samoilla sanoilla laulu löytyy Fröbelin Palikat -yhtyeen CD-levyltä Hui hai (2009). Lasten loruna Suutari räätäli -lorua löytyy vähän eri sanoilla useammastakin kirjasta. Sanat ohessa.
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
Hienoa, että olet ajoissa etsimässä kesätyöpaikkaa! Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä. Kesän 2022 kesätyöpaikat tulevat haettaviksi kevään 2022 aikana (tarkempi aika ei ole tällä hetkellä tiedossa). Kaikkia Helsingin kaupungin työpaikkoja, myös kesätöitä, haetaan sähköisesti Helsinkirekry-sivuilta: https://www.hel.fi/rekry/fi/
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen…
Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Aiheestasi on paljonkin kirjallisuutta. Esimerkiksi alla olevista voisit löytää materaalia. Ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet- ja yliopistokirjastojen Linda-tietokantojen kautta kannattaa vielä selata ainakin hakusanalla "ryhmädynamiikka"
http://helmet.fi/
http://finna.fi
- Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen / Aku Kopakkala (2011)
- Kokemuksia ryhmistä : ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta / W. R. Bion (1979)
- Koulua on käytävä : etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana / Petri Paju 82011)
- Yksilöksi ryhmässä : ryhmäanalyysi suomalaisessa terapiatyössä / toimittaneet Heidi Lindroos ja Ulrika Segercrantz (2009)
- The social psychology of behaviour in small groups /…
Itkemistä kontrolloi parasympaattinen hermosto. Hermosto lähettää impulsseja sekä kyynelkanaviin että suuta ympäröiviin pieniin lihaksiin, mistä johtuu myös alahuulen tai leuan väpätys.
Lähteitä ja lisätietoa:
Jani Kaaro: Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Tiede-lehti 3/2004.
Mandy Oaklander: The science of crying. https://time.com/4254089/science-crying/. Viitattu 24.6.2019.
Steve Parker: Ihmiskeho : ensyklopedia. Readme.fi, 2014.
Heidi Vierimaa: Keho : anatomia ja fysiologia. WSOY, 2010.
ja hieman epätieteellisempi lähde, Reddit-keskustelufoorumi:
https://www.reddit.com/r/explainlikeimfive/comments/4iwszt/eli5_why_does_your_lip_quiver_before_you_cry/
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails