Kyseistä Federico Fellinin elokuvien viiden levyn boxia Fellini : collector's box (2011) on HelMet-kirjastoissa neljä kappaletta ja siitä on tällä hetkellä 16 varauksen jono. Teidän kannattaa siis tehdä varaus boxista, mikäli haluatte sen nähtäväksenne.
Luettelointitiedoissa oleva huomautus "Lainaus- ja esitysoikeus kirjaston tiloissa" tarkoittaa sitä, että kirjasto saa halutessaan esittää tallenteella olevia elokuvia yleisölle kirjaston tiloissa. Kaikkien elokuvien kohdalla tällaista mahdollisuutta ei ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta…
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös…
hei,
Tässäpä tiedot teoksesta, joka vaikuttaisi sopivalta:
Sangharakshita, sthavira; Buddhan jalo kahdeksanosainen polku. Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, Helsinki, 1994 tai 1988. 199 s.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Lisäksi seuraavassa teoksessa käsitellään ainakin polun eettisyys-osaa
Ovi parempaan maailmaan - hyvän elämän avaimet eri kulttuureissa. Pirkko Pitkänen, Mikko Telaranta (toim.). Painatuskeskus, Helsinki, 1995.
sekä hyvän elämän käsiteestä buddhalaisuudessa:
Revel, Jean-Francois; Munkki ja filosofi. Jean-Francois Revel & Matthieu Ricard, Basam Books, Helsinki, 1999.
Netissä:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/buddhalaisuus.htm
(klikkaa kahdeksanosainen tie)
http://…
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,…
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17…
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat…
Jo mainitsemiesi lisäksi löytyy mm.:
- Aila Meriluoto
- Kullervo Rainio
- Lasse Heikkilä
- Tuomas Anhava
- Pentti Holappa
- Olli-Matti Ronimus
- Tyyne Saastamoinen
- Maila Pylkkänen
- P. Mustapää
- Aaro Hellaakoski
- Juha Mannerkorpi
- Eila Kivikkaho
- Lassi Nummi
- Helvi Juvonen
(Kai Laitinen : Suomen kirjallisuuden historia / Lyriikan modernismi, 1997 s. 467
Voit myös hakea lyyrikoita Vaski-Finna -tietohausta:
Mene Vaski-verkkokirjaston etusivulle (Vaski.Finna.fi)
- Valkoisen palkin, jonka sisällä lukee "Hae kokoelmasta" alapuolella on pieni harmaa palkki, jossa on suurennuslasi ja lukee "Tarkennettu haku", klikkaa sitä.
- Hakuryhmät palkissa on oikealla "Kaikki osumat", klikkaa sitä
- Valitse "Luokitus"
- Vasemmalla olevaan…
Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.
Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023)
Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:
Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja…
Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose".
Tilastokirjastosta kerrottiin, että tilastoa suomalaisten keskipituuksista ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta löytyy tietoa tutkimukseen vastanneiden suomalaisten keskipituuksista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avtk
Yhdysvaltalaista nuorten dekkarikirjasarjaa "Alfred Hitchcock and the Three Investigators" julkaisitiin vuosina 1964 – 1987. Alkuperäisessä sarjassa on teoksia kaikenkaikkiaan 43 ja kirjoittajia sarjalla oli useita. Alla olevassa linkissä on lista kirjoista.
Näyttää siltä, että useimmat The Three Investigators –sarjan teokset on saatavissa Suomesta englanninkielisinäkin, mutta ei pääkaupunkiseudun kirjastoista. Teoksia löytyy joistakin yleisistä kirjastoista. Teosten nimet ovat joko muodossa, joka alkaa ”The Three Investigators and… ” tai ”Alfred Hitchcock and…”. Koska sarja on noin pitkä, ei liene järkevää listata kaikkia Suomesta löytyviä englanninkielisiä osia tähän. Teokset löytyvät helposti Frank-monihaulla tai Melinda-…
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin…
Los éxitos de... Victor Manuel, Andrés do Barro, Mary Cruz on kokoelma-LP/-kasetti, jonka julkaisi lähinnä erilaisiin kokoelmiin erikoistunut Olympo-levymerkki. Kaikki kappaleet näyttävät olevan peräisin Olympon tai Belter-levymerkin julkaisuilta vuosilta 1967 - 75. Useimmat olivat julkaisuvuotenaan hittejä tai myöhemmin tunnetuksi tulleita kappaleita. Levy ei näytä olevan mikään keräilyharvinaisuus, vaikka kappaleita ei tällä hetkellä ole laajasti markkinoilla tai kirjastoissa.Levyn kolmesta laulaja-lauluntekijöistä Victor Manuel on kuuluisin ja hänen uransa on ollut pisin. Monet hänen 70-luvun puolivälin ja sen jälkeiset kappaleensa käsittelivät poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Andrés do Barro (1947 - 1989) oli kotoisin…