Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan Penttinen on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa ja Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Vesulahti), muttei tuntematon muuallakaan suomessa. Penttinen ja Pentti -nimet pohjautuvat pyhimysnimeen Benedictus.
Sukunimi Ahtisen taustalla karjalaisten osalta ortodoksinen ristimänimi Avtonom (kreikan Autonomos), kun taas Länsi-Suomessa lähtökohta on muinaissaksalainen Ahti, Ahto (tai friisin Achte). Ahtiainen ja Ahtinen ovat karjalaisia sukunimiä, joista on merkintöjä 1500- ja 1600 -luvulta. Ahtista on käytetty sukunimenä Juvalla 1556. Ahti on omaperäinen, muinaissuomalainen nimi, ja tunnettu vedenhaltijan nimenä.
Mikkonen on…
1. Einin esittämä Kesä ja yö levytettiin vuonna 1984, ja sen on säveltänyt Veikko Samuli. Kansallisbibliografia VIOLA (http://finna.fi) sisältää julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen. Tähän kappaleeseen ei löytynyt sieltä nuottia, joten ilmeisesti sellaista ei ole painettu. Kirjastojen FRANK-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi) ei myöskään tuottanut tuloksia. Internetistä löytyvät suomenkieliset sanat googlaamalla ”kesä ja yö” lyrics.
2. Anneli Sari levytti kappaleen Rakkaus aito on vain kerran vuonna 1969. Kappale on Sauvo Puhtilan käännös saksankielisestä laulusta Es gibt nur eine wahre Liebe, jonka on säveltänyt Christian Bruhn. Tästäkään kappaleesta ei löydy painettua nuottia eikä saksankielistäkään nuottia ole…
Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten…
Hormonit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä välittäjäaineina. Hormoneja erittävät erikoistuneet solut, jotka muodostavat umpirauhasia (esim. haima, kilpirauhanen, kives, munasarja). Monissa elimissä on myös muiden solujen lisäksi hormoneja erittäviä soluja (esim. hermosto, mahalaukku, sydän). Hormonit leviävät yleensä verenkierron mukana elimistöön, mutta vaikuttavat vain kunkin hormonin kohdesoluihin sitoutumalla kohdesolun solukalvossa, solulimassa tai tumassa oleviin reseptoreihin eli vastaanottimiin. Osa hormoneista (kudoshormonit) eivät vaikuta verenkierron, vaan kudosnesteen kautta.
Hormonit ovat siis yhdisteitä, joilla on samanlaisia välittäviä tehtäviä, mutta jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan varsin…
Kyseessä on luku- ja kirjoitushäiriöistä aikaisemmin käytetty nimitys.
Nykyään käsitteen "sanasokeus" ovat korvanneet käsitteet "dysleksia" ja "lukihäiriö/lukivaikeus".
Voit lukea aiheesta lisää Duodecim Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00401/oppimiskyvyn-hairiot-lukihairio…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/
Sisäasianministeriön sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html
löytyy Suomen kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Luettelon
mukaan Kainuun maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi,
Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Vaala, Ristjärvi, Sotkamo,
Suomussalmi ja Vuolijoki
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/…
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Kiitos kysymyksestä! Aluksi on heti todettava, ettei Eduskunnan kirjasto pysty laskemaan pyytämäänne saldokertymää. Olemme kuitenkin koonneet kyseiseltä ajalta tiedot vuosittain maksetuista lapsilisien määristä.
Vuonna 1962 on ollut voimassa 22.7.1948 annettu lapsilisälaki 541/1948. Lain 1 §:ää, jossa säädetään lapsilisän määrästä, oli muutettu lailla 337/1962, jota sovellettiin 1.4.1962 alkaen.
Lapsilisä maksettiin yleensä lapsen äidille eräin laissa säädetyin poikkeuksin.
Lapsilisän tarkoitus on sanottu lain alussa: ”Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan … ”
Sen määrä riippui siitä, monesko tuen nostamiseen oikeutetun (yleensä äiti) lapsi oli kyseessä. Lapsilisän määrä (L 337/1962) oli 18000 markkaa vuodessa, toisesta…
1. Tuo vastaus on vuodelta 2004. Sen jälkeen on vaatimuksiin tullut muutoksia. Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta ja pätevyysvaatimuksia käsitteleville sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirsti Kekin Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus -verkkojulkaisun mukaan kelpoisuusvaatimukset ovat 1.1.2010 alkaen olleet seuraavat:
"1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60
opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 1.
kohta)
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Väestörekisterikeskuksesta pystyttäisiin ehkä vastaamaan kysymykseesi, montako Loviisaa Suomessa on nyt. Sen sivuilta löytyvästä nimipalvelusta löytyy tieto, että Loviisa-nimisiä on kaikkina aikoina Suomessa ollut yhteensä noin 6220 henkilöä.
Väestörekisterikeskuksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.vrk.fi
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Ensimmäinen runo on Lauri Pohjanpään Kalajuttu. Se on ilmestynyt runoilijan kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Toinen runo on Uuno Kailaan Hyttynen ja muurahainen. Se löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kailas, Uuno : Punajuova (1933) s. 92
Eläinrunojen kirja (1997) s. 201
Pieni aarreaitta 3 (1993) s. 233
Rudolf Koivun runokirja (1991) s. 55
Tunteellinen Siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (1994) s. 55
Nummelin, Juri: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä -kirjassa kerrotaan, että vasta viime aikoina suomalaiseen etunimistöön tullut Isla on alun perin skotlantilainen nimi. Nimi lienee siellä peräisin Islayn saaresta. Espanjan kielessä 'isla' tarkoittaa saarta.
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Tunturipöllökoiras on huuhkajan kokoinen lumivalkea pöllö. Naaras ja nuori tunturipöllö ovat nekin lähes valkoisia, mutta vaihtelevasti tummien poikkijuovien kirjomia. Tunturipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka tummat ja silmän värikalvo on keltainen. Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan muutama tuhat paria. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tehdyissä inventoinneissa on havaittu 56 tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Ruotsissa ja Norjassa kummassakin todettiin niistä 23. Suomessa pesintöjä tai pesinnän…
