Armeijan saappaissa on levytetty v. 1962, mutta sanoja siihen ei löydy, ei kyllä levyäkään kirjastoista, joka on ilmestynyt Esa Saarion laulamana singlelevyllä ja julkaistu samannimisellä kokoelmakasetilla v. 1990.
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
Päätöksentekopuu on tiedon mallintamiseen käytetty tapa visualisoida tai määritellä jokin asia tai ongelma. Käsiteltävän aihekokonaisuuden kannalta keskeisistä käsitteistä piirretään puu ("tietämyspuu", "ongelmaavaruus" tms.), jossa puurakenne tarjoaa mahdollisuuden asioiden välisten suhteiden esittämiseen. Puumallin "oksat" voivat olla esim. syy-seuraussuhteita, tai jokin muu toiminnallisesti järkevältä vaikuttava asiantila.
Mind Mapping -tekniikassa käytetään myöskin käsitemalleja päätöksenteon apuna, mutta niissä ei hyödynnetä sitä visuaalista etua, jonka puumallin "oksat", "solmukohdat" ja itse rakenteellinen hierarkia merkityssisältönsä kautta tarjoaa. Jos puurakenteella visualisoidaan vaikkapa ongelma-avaruutta, puun huippu voi olla…
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
Paikalla olevista estetiikan kirjoista ei nyt apua löytynyt. Netistä löytyi alla oleva englanninkielinen artikkeli, jossa puhutaan asymmetriasta estetiikan ja taiteen kannalta. Asymmetria tarkoittaa epäsymmetriaa myös estetiikassa. Symmetrian ja kauneuden välille laitetaan helposti yhtäläisyysmerkit, mutta toisaalta symmetria voidaan nähdä myös steriilinä ja jäykkänä kun taas kohtuullinen määrä asymmetriaa tarjoaa ennalta-arvaamattomampaa ja dynaamisempaa kauneutta. Kannattaa kuitenkin tutustua yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen kirjastoon, josta varmasti löytyy relevantteja teoksia ja apua määrittelyyn.
http://www.acadeuro.org/fileadmin/user_upload/publications/ER_Symmetry_…
http://www.helsinki.fi/taitu/estetiikka/esittely.htm
16-vuotias saa muuttaa toiselle paikkakunnalle asumaan aikuisen opiskelijan kämppäkaveriksi. Alaikäisyyden vuoksi mm. nämä seikat on huomioitava:
- Alaikäiset eivät ole Suomessa oikeustoimikelpoisia. Täten hänen allekirjoittamansa vuokrasopimus ei ole sitova ilman hänen edunvalvojansa (yleensä huoltaja eli vanhemmat) lupaa ja hyväksyntää.
- Lapsen muutto pois kotoa ei lopeta vanhempien elatusvelvollisuutta, vaan se jatkuu siihen asti kun lapsi täyttää 18-vuotta.
Kysymykseen liittyvä lainsäädäntö
- Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
- Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704
- Vuokra-asumisen lainsäädäntö http://www.ymparisto.fi/default.asp?…
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on…
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/…
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
Titta Karakorpi näytteli Koskelan Elinaa Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa. Ylen Elävä arkisto kertoo hänen kieltäytyneen Elinan roolista elokuvan toisessa osassa eli Akselissa ja Elinassa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/19/taalla-pohjantahden-alla-trilo…
Akseli ja Elina valmistui vuonna 1970. Titta Karakorpi näytteli myös elokuvissa Kesäkapina ja Kreivi, joita kuvattiin ja jotka valmistuivat samoihin aikoihin. Olisiko töitä ollut jo liikaa, ja näyttelijä tehnyt valintoja.
https://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/4962-kesakapin…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/27/kreivi
Kouvolan pääkirjastolla ei ole palautusluukkua. Pääkirjaston aukioloajat ovat laajat. Näet ne täältä: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85980.
Aineistoa voit palauttaa myös itsepalvelukirjastoihin, joista pääkirjastoa lähinnä on Haanojan kirjasto. Sisään pääsee kirjastokortillla ja pin-koodilla. itsepalvelukirjastot ovat auki joka päivä.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös…
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
Latinan kielen sitaatteja löytyy mm. Arto Kivimäen kirjasta Carpe diem: hauskaa ja hyödyllistä latinaa ja Annikki Lehtolan kirjasta Tempus fugit = aika rientää (molemmat luokassa 10.8). Tämäntyyppisiä kirjoja voi hakea Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanoilla "aforismit, latinan kieli", "sananparret, latinan kieli" ja "fraasit, latinan kieli".
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
