Ihan näillä sanoilla ei mene Titta Jokisen laulama "Helsingistä Amsterdamiin". Kuitenkin laulussa ollaan ensin transit-hallissa ja lennolle Amsterdamiin mitä ilmeisemmin lähdössä. Kappaleella laulaa myös Pauli Virta. Levytys on vuodelta 1986. Voisiko etsimäsi laulu olla tämä? Esityksen voi kuunnella YouTubelta.
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos…
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Rockway-palveluun kirjaudutaan oman Heili-kirjastokortin tunnuksella.
Kun valitset sinua kiinnostavan kurssin, näet samalla onko kurssi heti saatavilla. Sen jälkeen klikkaa Kirjaudu-painiketta ja kirjoita kirjastokorttisi tunnus avautuvaan ruutuun. Saat kurssin lainaan kahdeksi viikoksi. Palvelu on kirjaston asiakkaille maksuton.
ePress -sanomalehtiä ei pysty lukemaan muualla kuin palvelun tarjoajan tiloissa eli kirjastoissa, eMagz-palveluun sen sijaan pääsee myös kotoa käsin. Kirjastoissa ja kotoa luettavissa eMagz-valikoimissa on eroja.
Kyllä se vaikutti. Wikipediassa on artikkeli 2011–2012 Moroccan protests, jossa käydään läpi ajankohdan tapahtumia Marokossa https://en.wikipedia.org/wiki/2011%E2%80%932012_Moroccan_protests
Tietoa Arabikeväästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabikev%C3%A4t
Tieteellisiä artikkeleita löytyy Google scholar-tietokannan avulla https://scholar.google.fi/scholar?as_ylo=2023&q=morocco+arab+spring&hl=…
Eduskunnan kirjaston aineistoa Arabikeväästä: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=arabikev%C3%…
Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Glafiira on johdos ortodoksisesta kalenteristamme löytyvästä nimestä Glafyra. Tutkimissani lähteissä ei selvitetty nimen merkitystä tai etymologiaa.
Glafyra (Glaphyra), keisari Liciniuksen puolison kristitty orja 320-luvulla Vähän-Aasian Pontosta. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan, mutta hän menehtyi matkalla teloituspaikalle. - Suomen ortodoksisessa kalenterissa 26.4., katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.1.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Laulu on varsinaiselta nimeltään 'Maa hädässä', alkusanat 'Vapaa syntyi Suomen kansa...'. Se löytyy esim. Ingmanin 'Laulu ja soitto' kirjasta, josta meillä olisi paikallakin säestyskirja (sis. kosketinsoitinsovituksen + sanat).
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Rooman ensimmäiselle keisarille senaatti antoi arvonimen Augustus 'kunnianarvoisa' vuonna 27 eKr. Tästä on lyhentynyt miehennimi August, jonka kansankielinen muunnos Aaku on.
Lähde: Vilkuna Kustaa: Etunimet, Otava, 2005.
Runo on 1. osa "Kädet" Katri Valan (1901-1944) runosta "Lapsen maailma". Runon 2. osa on nimeltään "Leikki" ja 3. osa "Kesää". Runo sisältyy Katri Valan runokokoelmaan "Pesäpuu palaa" (1942) ja myös Katri Valan "Kootut runot" -teokseen.
Veden olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan ihminen voi kellua. Usein vaarana on hypotermia tai aallokko, ei niinkään ihmisen kyky kellua. Vedessä, joka on 20 celciusta tai lämpimämpää, ihminen voi kellua jopa tunteja. Ideaaliolosuhteissakin ihminen väsyy lopulta, erityisesti jos ei ole kovin hyvä kellumaan tai kehossa on vähän rasvaa ja joutuu korjaamaan kellunta-asentoa. Näin ollen vastaus riippuu hyvin paljon vedestä ja ihmisestä, joten tyhjentävää vastausta en onnistunut löytämään. Kellumista voi helpottaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa.Monien uimakoulujen tai veneilyseurojen verkkosivuilla on artikkeleita kellumisesta ja vedessä selviytymisestä.Voit vilkaista esimerkiksi näitä artikkeleita: Nainen kelluu vedessä miestä…
Kyseessä voisivat olla Mikael Niemen teokset Kirkon piru (Alfabeta, 2002) ja Verenimijät (Alfabeta, 2003).
Lisätietoa esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc017f826-6386-4dd1-a6da-8…, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12352.
Löytyy pianonuotti Carl Czerny: Die Kunst der Fingerfertigkeit, op. 740.
Yhteisluettelon mukaan se löytyy Joensuun maakuntakirjastosta. Sibelius Akatemian kirjastossa tämä on myös. Saat halutessasi nuotin lähimpään kirjastoosi kaukolainaksi.
Jos kirjasta oli muitakin varauksia, se on voinut ehtiä jo lähteä seuraavalle, riippuu vähän, miten ripeästi henkilökunta on ehtinyt noutamattomat varaukset noukkia erikseen ja laittaa eteenpäin. Näet tilanteen menevällä osoitteessa luettelo.helmet.fi omiin tietoihisi. Jos kirja on poistunut tiedoistasi, ei auta kuin tehdä uusi varaus. Jos kirja näyttää olevan edelleen noudettavissa eli siitä ei ole ollut jonoa, soita heti aamulla kun noutokirjastosi on avattu ja kysy, voivatko he pitää varaustasi vielä voimassa.
Heikki Poroila
Kuvauksesi sopii italialaisen Leonardo Sciascian (1921 – 1989) novelliin Pitkä matka (Il lungo viaggio). Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia (suom. Soma Rytkönen, Eurographica, 1987). Teokseen on suomennettu kolme kertomusta Sciascian teoksesta Il mare colore del vino (1973).
Viininkarvainen meri ja muita kertomuksia löytyy kyllä HelMet-kirjastojen kokoelmista, joskaan ei enää Rikhardinkadun kirjastosta.
http://www.amicisciascia.it/leonardo-sciascia/le-opere/narrativa/il-mar…
http://www.amicisciascia.it/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5836#.Vtxe6mBf3Sc
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
