Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa…
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Pirjo Tuomisen on kirjoittanut Hackmanin kauppahuoneen tarinasta vain nuo kaksi mainitsemaanne romaania, Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982).
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hackmanin%20kauppahuone
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Teoriassa kutitukseen voi kuolla. Voimakas naurureaktio voi puhkaista aivoverisuonen. Kutittamista on käytetty kidutusmenetelmänä. https://fi.xcv.wiki/wiki/Tickle_torture
https://www.healthline.com/health/can-you-die-from-laughing
Iltalehti on koonnut artikkeliinsa 30.12.2013 12 faktaa kutiamisesta. https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
Lisa Lombardi kertoo artikkelissaan, että kutiaminen vähenee, jos olet vihainen tai surullinen. Tunnetila siis vaikuttaa kutiamiseen, samoin kuin kosketusherkkyys. https://www.thehealthy.com/bodies/why-some-people-are-ticklish/
Itseään ei myöskään voi kutittaa, sillä aivot huomaavat "huijauksen" Omasta kosketuksesta puuttuu yllätys. https://www.voice.fi/…
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat…
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Runon nimeltä "Taipaleenjoki" on kirjoittanut Jevgeni Dolmatovski. Sen on suomentanut V. Kiparsky, ja se sisältyy Kiparskyn toimittamaan antologiaan "Venäjän runotar".
Itkemistä kontrolloi parasympaattinen hermosto. Hermosto lähettää impulsseja sekä kyynelkanaviin että suuta ympäröiviin pieniin lihaksiin, mistä johtuu myös alahuulen tai leuan väpätys.
Lähteitä ja lisätietoa:
Jani Kaaro: Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Tiede-lehti 3/2004.
Mandy Oaklander: The science of crying. https://time.com/4254089/science-crying/. Viitattu 24.6.2019.
Steve Parker: Ihmiskeho : ensyklopedia. Readme.fi, 2014.
Heidi Vierimaa: Keho : anatomia ja fysiologia. WSOY, 2010.
ja hieman epätieteellisempi lähde, Reddit-keskustelufoorumi:
https://www.reddit.com/r/explainlikeimfive/comments/4iwszt/eli5_why_does_your_lip_quiver_before_you_cry/
Kiitos ystävällisestä tarjouksestanne! Valitettavasti asia on juuri niin kuin arvelittekin - kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Poikkeuksena on sellainen tilanne, jossa elokuvan tekijä itse lahjoittaa oman elokuvansa.
Mariaana Jäntistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista ja artikkeleista:
"Sain roolin johon en mahdu": suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
toim. Marja-Liisa Nevala, Otava 1989 (ss. 705-707)
Pyysalo: "Kaksi tapaa lukea kuvaa." Haastattelu Suomen kuvalehdessä 42/1986
Stiller: "Nuoren kirjailijan kärsimykset." Haastattelu Kotilääri-lehdessä 12/1986
Lisäksi Jäntin teoksesta Amorfiaana on tehty ainakin kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Hakala: Semioottisen ja symbolisen rajankäyntiä Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Helsingin yliopisto 1994.
Järvinen: "Minäkin tarvitsen porraskiven, ruumiskappaleen." Naisen ruumiillisuus Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Oulun yliopisto 2000.
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile…
Kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokeneita, joissa on internet-yhteys, yleisimmät toimisto-ohjelmat ja tulostusmahdollisuus. Tällaisen tietokoneen käyttö vaatii kirjautumisen.
Voit kirjautua koneelle kirjastokorttisi numeron ja siihen liittyvän nelinumeroisen pin-koodin avulla.
Kirjaston henkilökunta voi myös kirjata kuvallisen henkilötodistuksen esittävän asiakkaan tietokoneelle.
Eli tarvitset tulostamiseen joko kirjastokortin ja pinkoodin tai kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Hinnat: Valokopiot ja tulosteet
- A4 tai A3, mustavalkoinen 0,50 € / kpl
- A4 tai A3, värillinen 1 € / kpl
Lisätietoja sivuilta:
http://lastukirjastot.fi/102145/fi/articles/tietotekniikka-ja-laitteet
Esimerkiksi marjapussi- ja huutopussi-nimisissä korttipeleissä ilman tikkiä jäänyt joutuu nollaamaan pisteensä ja "menemään Porvooseen".
Siihen, mistä kyseinen sanonta tulee, ei tunnu löytyvän aivan suoraa vastausta.
Uusimaa-lehdessä on vuonna 2020 pohdittu samaa asiaa, mutta ilman täsmällistä vastausta:
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2341732
Kyseisessä lehtijutussa on mietitty, liittyykö sanonta niin sanottuun "Porvoon mittaan", mutta koska kyseinen ilmaisu puolestaan viittaa reiluun ja runsaaseen mittaan, ei asiayhteys ole aivan aukoton:
"Porvoon mitalla -lausahdushan viittaa runsauteen. Jos jotain tehdään tai annetaan "Porvoon mitalla", se tehdään reilusti ja ylimääräistä antaen. Vouti peri tällaisella mitalla veroja (paloviinaa…
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999…
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
