Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Kaikkia säilyneitä viime sotien aikaisia sotapäiväkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia paikan päällä.
Kansallisarkisto on digitoinut suuren osan näistä sotapäiväkirjoista ja digitointi on edelleen käynnissä. Digitoituja aineistoja voi hakea heidän verkkopalvelustaan (http://digi.narc.fi)
Kaikki sotapäiväkirjat eivät ole siis kuitenkaan säilyneet, ja kaikkia niitä ei ole vielä ehditty digitoida.
Jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoonan Esikuntakomppanian sotapäiväkirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä tästä digiarkistosta löytynyt. Löydettävissä oli kuitenkin ko. pataljoonan yleinen sotapäiväkirja sekä pataljoonan taistelukertomuksia.
III/JR 5 sotapäiväkirja ajalta 28.12.1941-31.12.1942…
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile…
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta.
Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus".
Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen…
Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas.
Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot.
Aineisto hankitaan muualta kuin…
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin…
Muumit suhtautuvat luottavaisesti ja vieraanvaraisesti muihin olentoihin, joten oven lukitseminen yöksi ei ole tarpeellista. Tuskinpa Tove Janssonkaan lukitsi kesämökkinsä ovea Klovharun saarella!
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on…
Suomalaisia naisviihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen,Pirjo Rissanen, Pirjo Tuominen, Laila Hietamies, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio ja Kirsti Manninen
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic viitetietokanta antaa haulla apuvälinetoiminta tai apuvälineyksiköt seuraavat artikkelit:
JYTY-kunnissa kehitetään apuvälinetoimintaa / Parkkinen, Seija, Lehti: Fysioterapia 2001 ; 48(4):17-18
Näin meillä : Kymenlaakson sairaanhoitopiirin apuvälinetoiminta / Leskinen, Katri, Fysioterapia 2001 ; 48(4):22-24
Apuvälineyksiköt tärkeä osa apuvälineiden laadunvarmistusta / Aarnikka, Tuomo, Fysioterapia 2001 ; 48(4):24-25
Terveyskeskusten apuvälinetoiminta, Lääkintöhallituksen työryhmien mietintöjä 1983 ; 12 57s.
Lääkintöhallitusta ei enää ole, sen tehtäviä hoitaa mm. Stakes. Stakesin sivulta http://www.stakes.fi/apudata löytyy apuvälinepalveluiden kehittämishankkeita.
Lisäksi verkosta löytyy Etelä-…
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai…
Kyllä miljoona kirjaa on paljon, vaikka monissa isoissa kirjastoissa maailmalla puhutaan toki paljon suuremmistakin kokoelmista. Qatarissa on noin 2,5 miljoonaa asukasta eli alle puolet siitä mitä Suomessa varsin pienellä alueella. Kysyjän mainitsemassa Turun pääkirjastossa oli vuonna 2017 noin 900 000 nidettä, joista kirjoja oli 730 000 kappaletta eli siis suhteellisen lähellä Qatarin lukuja oltiin Turussa. Toisaalta Qatarissa luku koski kansalliskirjaston kokoelmaa, joka on toki eri asia kuin yleinen kirjasto. Suomessa Kansalliskirjastossa on yli 3,5 miljoonaa teosta. Helsingin kaupunginkirjastossa on yli 1,5 miljoonaa kirjaa ja jos mukaan otetaan samassa kirjastojärjestelmässä olevat Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhteinen lukumäärä on jo…
Kollegat ympäri Suomen vinkkasivat vielä näitä kotimaisia romaaneja, joissa käsitellään yksinäisyyttä:
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Carpelan, Bo: Benjamin
Haahtela, Joel: Perhoskerääjä ja Elena
Hietamies, Eve: Niin paljon kuuluu rakkauteen
Huovi, Hannele: Pesula
Jalonen, Riitta: Hula-hula
Kaipainen, Anu: Vihreiksi poltetut puut
Karumo, Antti: Männyt
Kilpi, Eeva: Unta vain ja Kuolinsiivous
Kummu, Essi: Karhun kuolema
Kälkäjä, Mirjam: Umpistaival
Lehtolainen, Leena: Tappava säde
Liehu, Rakel: Helene
Lundberg, Ulla-Lena: Kökarin Anna
Lönnroth, Helena: Murhaaja tulee netistä
Melender, Tommi: Ranskalainen ystävä
Nevanlinna, Arne: Hjalmar, Marie ja Varma
Nuotio, Eppu: Onnellinen loppu
Onkeli, Kreeta: Beige
Pakkanen, Outi: Pelistä pois
Parkkinen…
Autovuokraamo Hertzin kotisivun http://www.hertz.fi/rentacar/location/index.jsp?targetPage=locationTabV… mukaan Kokkolassa on kaksi heidän autovuokraamoaan. Toinen on Kruunupyyssä, Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (osoite Lentäjäntie 162) ja toinen on Kokkolassa, Ykspihlajassa, osoitteessa Sammonkatu 1 B.
Muita autovuokraamoja Kokkolassa löydät esim. sivulta https://www.kokkola.fi/matkailu_2/tekemista/fi_FI/autovuokraamot/ tai Googlesta hakemalla sanoilla autovuokraamot kokkola.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto…
