Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
Kalmistopiirin oheisessa artikkelissa https://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-vikto… todetaan, että turva-arkkujen pelastamista ihmisistä ei ole mitään dokumentteja. Turva-arkuissa haudatut ihmiset ovat olleet kuolleita tai turvamekanismi ei ole toiminut.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Lähi-idän alueella valmistettiin ja säilöttiin jäätä jo 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Persiassa jäätä saatiin talvella vuorilta, mutta myös muina aikoina jäätä saatettiin luoda aavikollakin. Tätä varten maahan kaivettiin matala ja pitkä kiviallas, joka täytettiin vedellä. Pilvettömänä ja sateettomana yönä vesi säteili niin paljon lämpöä, että vesi jäätyi, vaikka ilman lämpötila ei aina laskenut nollan alapuolelle. Jää kerättiin altaasta ennen auringonnousua ja säilöttiin maanalaisiin jääkuiluihin. Kuilut oli katettu suurilla, lämpöä eristävistä tiilistä valmistetuilla kuvuilla ja niitä jäähdytettiin usein vedenkierron ja tuuletuksen avulla. Niissä jää säilyi kesälläkin, ja niissä säilöttiin myös ruokaa.Lähteet:How People Created Ice…
"Oodin kokoelma käsittää noin satatuhatta lainattavaa teosta. Aineistoa löytyy lapsille, nuorille ja aikuisille lähes 20 kielellä. Suurin osa aineistosta sijaitsee kolmannen kerroksen Kirjataivaassa. Oodin ensimmäisestä kerroksesta voit napata mukaasi lyhyen laina-ajan Bestsellereitä sekä pokkareita." ja "Jos et löydä mieleistäsi teosta Oodin Kirjataivaasta, voit varata sen pääkaupunkiseudun muista Helmet-kirjastoista: käytössäsi ovat 3,4 miljoonaa teosta sekä kattava e-kirjasto." Linkki Oodin sivuille.Helmet kokoelmassa oli viime vuonna 2 679 615 kirjaa. Linkki Opetus- ja kulttuuri ministeriön tilastoihin.Ison omenan kirjastossa taitaa ainakin hetkittäin olla enemmän kirjoja kuin Oodissa. Espoossa kirjakokoelma kelluu. Vuodenvaihteessa…
Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
Leino: "valohon henkisehen täyden Lemmen" ["'Me ainehesta suurimmasta / olemme tulleet Tulitaivahasen, // valohon henkisehen täyden Lemmen, / Totuuden rakkautehen riemu-täyteen, / ilohon, joka auvot kaikki voittaa. -- '"]Vaara: "valoa hengen täynnä rakkautta" ["'Tulimme kappaleesta suurimmasta / taivaaseen, joka valoa on pelkkää, // valoa hengen täynnä rakkautta, / totuuden rakkautta riemun-täyttä, / riemua yli kaiken suloisuuden. -- '"]
Tuo yhtälö ei taida toimia mitenkään, että siitä saataisiin 875 tulokseksi. Noissa kaavoissahan on luvun ero kohdassa 2*4/(7/5) ja 3*4/(7-5), lienee kirjoitusvirhe, eikä se varsinaisesti vaikuta asiaan. Vastauksena todettakoon, että en ole matemaatikko, mutta kaavasta näyttäisi tulevan summaksi: ensimmäinen kaava 13 ja toinen kaava 11. Eli 875 tulosta ei saada.
Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Voisiko kirja olla Catarina Kruusvalin "Iida ja pehmot päiväkodissa" (Tammi 2008, suom. Tittamari Marttinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen vaihtoehto voisi olla Kate Agnewn "Meillä on kivaa" (Mäkelä 2009, suom. Terhi Leskinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä vielä lista kirjoista, joissa on aiheena lelut ja kansikuvassa keltaista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lelut+keltainen&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=leikkikalut+keltainen&o=titl…
Hei
Asiasta ei ole tiettyä ohjeistusta, mutta esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ry kertoo sivullaan seuraavaa Ukrainan lipusta.
"Tarkkaa ohjeistusta toisen maan lipulla liputtamisesta ei ole, valtiovierailuita lukuunottamatta, joten lippusalkoon voi halutessaan laittaa myös toisen maan lipun.
– Suomessa liputusta koskevat ohjeistukset koskevat lähinnä Suomen lipun käyttöä. Muutoin Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Mikäli käytössä on useampi lippusalko, ja haluaa liputtaa vieraan maan lipulla ja Suomen lipulla, on syytä muistaa, että isäntämaan, eli tässä tapauksessa Suomen lippu, asetetaan aina arvokkaimpaan paikkaan, toteaa Liiton liputusasiantuntija Antti…
Löysin kaksi suomennosta Yeatsin The second comingista.
Aale Tynni (Toinen Tuleminen):
"parhailta puuttuu usko, ja pahimmissa
on intohimoinen intensiivisyys."
(William Butler Yeats, Runoja. WSOY, 1966)
Anna-Maija Raittila (Toinen tulemus):
"paras on hämmennystä täynnä, ja pahin
intohimoisen tiiviissä toiminnassa."
(Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Kirjapaja, 1981)
Makupalat.fi-palvelusta löytyy puutarha-alan linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=…
sekä valikoima
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/puutarha
Leikkokukkien kasvattamisesta on olemassa ainakin nämä kirjat:
Johansson, Jari: Joulupuut ja leikkohavut - viljely- ja kasvatusopas (1997)
Nyman, Irmelin: Leikkokasvit avomaalla - viljelyohjeita (2008) (myös ruotsiksi)
Särkkä, Liisa: Leikkoruusun viljelyn tehostaminen (2001)
Thorsrud, Aarne: Kukkien viljely lasin alla (1953)
Aivan suoraa vastausta kysymykseen ei taida löytyä. Monen painetun lehden tilaukseen myös sisältyy nykyään joka tapauksessa digitilaus.Lehtien näkökulmasta tietoa löytyy Media Metrics Finlandilta. Tuoreimmat julkiset tilastot löytyvät osoitteestahttps://mediametrics.fi/tilastot/
Olisikohan kyseessä ehkä Hector Malot'n Koditon? Suomeksi alun perin vuonna 1898 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin 1967 ja 1975 4. ja 5. korjattu painos Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa.Koditon | Kirjasampo
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila
