Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai…
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf
Antiikin kreikan -os-loppuiset nimet taipuvat ks:llisinä, joten Aiskhyloksen on oikein.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-antiikin-nimet/
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Mitä mahtaa kysymyksessä oleva "teille" tarkoittaa? Kun kysymys on lähetetty kansalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, voi sen osalta lyhyesti todeta, että palveluun pääsee vastaajaksi kouluttautumalla kirjastotyön ammattilaiseksi ja hankkimalla sen jälkeen niin paljon työkokemusta, että kollegat pitävät sopivana hoitamaan tällaista kansallista palvelutehtävää.
Jos "teille" taas tarkoitti jotain yleistä kirjastoa Helsingin seudulla, täytyy vastata muutamalla ehdollisella tavalla. Jos tarjoutuu palkattomaksi apulaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä sen kirjaston johtajaan, jota lähinnä ajattelee. Jos haluaa kirjastotyöstä myös pientä palkkaa, pitää ensin suorittaa kirjastovirkailijan opinnot ja yrittää sitten parin sadan muun…
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Hei,
Kyllä meiltä löytyy taloustiedettä käsitteleviä kirjoja. Pääset etsimään aineistoa tästä linkistä: https://bof.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome.
Tästä linkistä: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/yleisopalvelut/kirjasto/ löydät ohjeet asiakkaaksi rekisteröitymiseen.
Ystävällisin terveisin
Sini
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Laukaan ja Lievestuoreen lukioiden ylioppilaat vuodelta 1976 on listattu Laukaa-Konnevesi -lehden numerossa 21, ilmestynyt 27. toukokuuta 1976. Lehden saa pyytämällä nähtäväksi Laukaan pääkirjastossa. Mikrofilmiltä lehteä pääsee lukemaan ainakin Kansalliskirjastossa.
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,…
Tuollaista listaa ei valitettavasti saa HelMetistä eikä edes virkailijajärjestelmän puolelta. Järjestelmä ei nimittäin pysty erittelemään lainausta vuosittain kuin kahden viimeisimmän vuoden osalta. Muuten näkyy teoksesta vain lainaus- ja uusimiskertojen määrä siltä ajalta, kun kirja on ollut järjestelmässä. Kokonaislainauksesta on vaikea eritellä, ovatko lainat kertyneet kirjan ollessa uusi vai tasaisemmin koko ajalta.
Tilastojen tarkastelemisessa on myös se ongelma, että kaikista lainaus- ja uusimiskerroista saa selville ainoastaan nykyään järjestelmässä olevin niteiden tiedot. Poistettujen niteiden tilastotietoja ei saa. Kestosuosikin asema on myös aika tulkinnanvarainen: esimerkiksi Adolf Hitlerin teos ”Taisteluni” kaksoisniteenä on…
Intiaan lähetettiin herra "Crippsi". Stafford Cripps oli brittipoliitikko, joka keväällä 1942 johti Britannian Intian-suhteita hoitamaan nimitettyä lähetystöä. Crippsin nimen kanssa riimitetty sana lienee "tulipunalipsi", englannin huulia merkitsevästä lips-sanasta johdettu väännös tulipunahuulista - olkoonkin, että Matti Jurvan levyttämässä versiossa se kuulostaa enemmän "tunipunalipsiltä". Tulipunalla on kaiketi haluttu vihjata "kommunistisöörin" aatteen palavuuteen; lipsi on ehkä mukana vain loppusoinnun vuoksi, vaikka voihan siinä toki halutessaan kuulla viittauksen peribrittiläiseen "jäykkään ylähuuleen" (stiff upper lip).
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Anita Odé on suomentanut kyseisen katkelman marraskuun 8. päivän 1943 osiosta näin:
"Näen meidät kahdeksan yhdessä Salaisessa siivessä aivan kuin olisimme kappale sinistä taivasta, jota mustat, mustat sadepilvet ympäröivät. Se pyöreä kohta, jolla me seisomme, on vielä turvassa, mutta pilvet työntyvät yhä tiheämmin yllemme ja rengas, joka erottaa meidät lähestyvästä vaarasta, muuttuu yhä ahtaammaksi. Nyt olemme jo niin pahasti vaaran ja pimeyden ympäröimiä, että törm äämme toisiimme epätoivosta, kun emme löydä ulospääsyä. Katsomme kaikki alaspäin, sinne missä ihmiset taistelevat keskenään, katsomme kaikki ylöspäin, sinne missä on rauhallista ja kaunista, ja sillä välin suuri pimeä massa eristää meidät eikä päästä meitä alas eikä ylös…
