Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Gino Bartalista löytyy elämäkertatietoa verkosta mm. seuraavista lähteistä:Velofilo.fr-sivusto: https://velofilo.fr/gino-bartali-gino-oikeamielinen/Yad Vashem -muistopaikan sivusto: https://wwv.yadvashem.org/yv/en/exhibitions/righteous-sportsmen/bartali.asp Bartalista on kirjoitettu useita elämäkertateoksia, mutta niitä ei ole käännetty suomeksi. Jukka Pakkasen maantiepyöräilyn historiaa käsittelevässä Raateleva nousu -kirjassa (Kirjapaja, 2009) on tietoa myös Bartalista.Elämäkertateoksia englannin kielellä:McConnon, Aili: Road to valour (2012)Toscano, Alberto: A Champion Cyclist Against the Nazis (2020)
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk…
Helmet-kirjastojen halutuimmat -listaus on ollut korona-ajan ja siitä johtuvien kirjastojen sulkemisten takia tauolla, mutta sitä on luvattu jatkaa lähiaikoina.
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
Myös Suomessa julkisten tapahtumien järjestäjätahot ovat purkaneet organisaationsa jäsenten työsopimuksia syrjinnän tai muun sopimattoman käytöksen takia. Esimerkiksi vuonna 2018 Pori Jazz -yhdistyksen hallitus irtisanoi silloiseksi tulevaksi toimitusjohtajakseen nimitetyn Aki Ruotsalan. Syynä irtisanomiseen oli Ruotsalan esittämät lausunnot, jotka olivat festivaalin arvojen vastaisia.
(Lähde: Keskisuomalaisen verkkouutinen 6.6.2018: https://www.ksml.fi/paikalliset/2434651)
Kuitenkin vastaavien asioiden käsittely Suomessa on todennäköisesti tapauskohtaista. Joitain asioita ei välttämättä tuoda julkisuuteen samalla tavalla kuin Tokion olympialaisten kaltaisten kansainvälisten suurtapahtumien järjestäjätahoon liittyviä kohuja.
Kansallisarkistossa löytyy esim. Anjalan maatalousoppilaitoksen arkisto ja arkistomateriaalissa on myös oppilaitoksen opetussuunnitelmat: Oppilaitoksen opetussuunnitelmat vuosilta 1946-1986
Linkki Kansallisarkiston Astia-tietokantaan: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=716959822
Muita mahdollisia lähteitä:
Maatilanemännän opetussuunnitelman perusteet peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten, 1989.
Linkki Finna-tietokantaan: https://www.finna.fi/Record/vaari.530720?sid=3086175942
Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen historia, 1995
Linkki Finna-tietokantaan: https://finna.fi/Record/helka.997745783506253?sid=3086118099
Ehtoisat emännät : muistoja Suomen…
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjan korvaamisesta samalla kirjalla pitäisi aina sopia erikseen kirjan omistavan kirjaston kanssa. Yleisesti ottaen pehmeäkantisella kirjalla ei voi korvata kovakantista kirjaa, sillä pehmeäkantinen versio ei vastaa kovakantista kirjaa vaan on sekä hinnaltaan halvempi että yleensä materiaaliltaan vähemmän kestävä kuin kovakantinen kirja.
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
En valitettavasti löytänyt kysymykseen suoraa vastausta.
Tutkailin mm. Väyläviraston sivuilta löytyviä Rautatietilastoja ja Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää Rautatietilastoa sekä Rautatiemuseon Kokoelma ja tietopalvelu -sivua.
Junat.net sivulta löytyy asemakohtainen aikataulu, jota seuraamalla voit laskea junavuorot, https://www.junat.net/fi/tikkurila.
Digitraffic.fi -sivuilta löytyy avointa dataa rautatieliikenteeseen liittyen https://www.digitraffic.fi/rautatieliikenne/.
Jos haluat virallisempaa tietoa, suosittelen ottamaan yhteyttä Tilastokeskuksen neuvonta ja tietopalveluun.
Jos lähtökohdaksi otetaan sukunimi, sukunimeä Immonen voi pitää yleissavolaisena. Immo on kirkollisen Immanuelin yleisimpiä suomalaisten käyttämiä muunnoksia, mutta on myös tuotu esiin, että Immo sekä Imma, Immi, Impi ja Impo -nimet voidaan rinnastaa vanhoihin saksalaisin henkilönnimimuotoihin Imma, Immo ja Ymme.Sukunimet-teoksessa mainitaan, että jo 1900-luvun alussa läntiset asutusnimet kuten Halikon ja Maskun Immala, Kangasalan Immi, Kuusjoen Impola, Paimion ja Naantalin Immoinen sekä Tl. Lapin, Lohjan, Karjalohjan ja Rauman Immola on liitetty germaaniseen henkilönnimeen, josta skandinaavitkin ovat muinoin käyttäneet muotoja Imma ja Immi. Rauman Immola kuuluu murteessa ImBola, ja Kurkijoella ja Kiteellä ovat esim. 1600-luvulla…
Hei,
Kyseessä on Kalevi Takala, joka menehtyi vain 22-vuotiaana 1957. Häneltä ehti ilmestyä kirjat:
Hilutinutti ja klarinetti : satu aivan pienestä hiirenpojasta ja hänen ensimmäisestä kesästään ; kuv. Isa Mustakallio (Valistus 1955)
Hilutinutin lentomatka ; kuv. Isa Mustakallio. (Valistus 1957)
Merkittävimpiä kehityspsykologian teorioita on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä, 1997, 2. p. [2002].
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001.
Näkökulmia kehityspsykologiaan : Kehitys kontekstissaan, 1995.
Saarinen, Pirkko: Kasvatuspsykologian kysymyksiä, 1989.
Kasvu, kehitys ja koulutettavuus, osa 2 : Psykologia, 1987.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyvät myös mm. seuraavat kehityspsykologiaa käsittelevät lukion oppikirjat:
Persoona 2 : Kehityspsykologia, 3. uud. p. 2005 (ISBN 951-37-4362-4).
Psykologia : 2 : Kehittyvä ihminen, 2000 (ISBN 951-0-22476-6).
Psykologian perusteet : Kehittyvä ihminen, 1994 (ISBN 951-1-12921-X).
Tarkista kirjojen saatavuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231
