Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on…
Tieteen termipankki määrittelee vallan kolmijako-opin teoriaksi siitä, ”miten ylimpien valtioelinten perustehtävät (lakien säätäminen, valtion johtaminen ja hallinto sekä lakien soveltaminen tuomioistuimissa) tulisi jakaa eri valtioelinten kesken”. Vallan kolmijako-opin keskeisimpänä muotoiluna pidetään Charles-Louis de Secondat Montesquieun teosta Lakien henki (1748). Teorian tarkoituksena oli estää vallan väärinkäyttö erottamalla toisistaan lainasäädäntövalta, hallitusvalta/toimeenpanovalta ja tuomiovalta.
Vallan kolmijako-opista on sittemmin tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisten demokratioiden valtiosääntöistä järjestelmää. Kolmijako-oppia ei kuitenkaan ole todennäköisesti missään pystytty tarkasti rajaamaan teorian esittämän…
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Tähän kysymykseen on varmaan moniakin "oikeita" vastauksia. Et-lehdessä on vuonna 2015 kuitenkin julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan paitsi tulitikkujen tuotannosta ja niiden kuluttajissa herättämistä tunnereaktioista myös ohje tulitikkujen oikeaan sytyttämiseen. Ohje on löytynyt ainakin vielä vuonna 2015 EuroMatchin tulitikkuaskien kääntöpuolelta. Raapaise kevyesti itsestäsi poispäin. Älä sytytä lyömällä. Tätä voinee siis pitää "oikeana" tulitikun sytytystapana. Onhan se ammattilaisen antama.Tulitikku on ulkomainen ja vaatii hermoja | ET
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,…
Hei,
Tämä taitaa olla skotlantilaisen historioitsijan ja kirjailijan Catherine Gavinin Linnoitus (The Fortress, 1964 ; suom. samana vuonna). Sijoittuu Krimin sodan aikaan 1800-luvun puoleen väliin ja kertoo amerikkalaisen upseerin ja suomalaisen naisen välisestä rakkaussuhteesta.
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi…
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt…
Genissä hänen kohdallaan on merkitty death: ja sen jälkeen asuinpaikka eikä päivämäärää. Periaatteessa siis voisi päätellä, että hän on kuollut. Tuossa sivussa oikealla on mahdollisuus ottaa yhteyttä profiilin ylläpitäjään. Sitä kautta voisit saada enemmän tietoa.
Svensk Damtidning on kirjoittanut kuningasparin vierailusta Skotlantiin vuonna 2021. Silloin vapaaherra ainakin on vielä ollut elossa.
Hakemalla nimellä löytyy mrkoll-nimisestä ruotsalaisesta palvelusta samanniminen herra, jonka mainitaan muuttaneen Tukholmaan vuonna 2022. Tämä henkilö näyttäisi olevan syntynyt samana päivänä ja vuonna kuin tuo Genin henkilö. Mrkoll kertoo hakevansa tiedot valtion rekisteristä ja samainen osoite löytyy myös Eniro.se:stä. Vaikuttaisi siis,…
Asiasanahaulla kirjapainotaito Korea Lindasta http://finna.fi löytyi yksi koreankielinen teos sekä korean- ja englanninkielinen Patterns of book cover design in Korea 1392-1945, Korean library association, 1980.
Teoksessa Verliet: Book through five thousand years on mm. aihe Book in the orient. Muita teoksia, joissa on jotain, ainakin korean kielestä:
- Vesterinen, Ilmari: Lohikäärme ja krysanteemi, 1988 (artikkeli Korkean kulttuurin erityspiirteitä, Rotu ja kieli...)
- Vesterinen, Ilmari: Korea : kolme ovea tiikerin valtakuntaan (Korean kieli ja sen murteet)
- Koreas : Global studies handbook, 2002 (Korean language, food and etiquette)
Kirjakaupan ja kustannustoiminnan sekä kirjapainotaidon historiaa on esim. seuraavassa:
- Jäntti, Yrjö…
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy…
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Kirjastokortin saa heti, jos olet aikuinen ja sinulla on kuvallinen henkilökortti mukanasi.
Jos olet alle 15-vuotias, joudut hankkimaan takaajan allekirjoituksen ja tiedot kaavakkeeseen, jonka saat
kirjastosta.(Takaajan tulee olla täysi-ikäinen .)
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty samasta aiheesta. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistostamme kirjoittamalla hakusanoiksi antiikin seitsemän ihmettä. Mm. Babylonin riippuvista puutarhoista löytyy internetin kautta perusteellinen artikkeli osoitteesta http://users.utu.fi/helpaa/babylon.html
