Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Turun osoitekirjasta vuodelta 1947-1948 löytyy kohdasta Lyhyttavaraliikkeet L. Kaaros Puutarhakatu 18.Lyhyttavaraliikkeestä kerrotaan, että kaikki perheen valmistamat lelut myytiin heidän omassa kaupassaan nimeltään Ly-Le (Lyhyttavara-Lelu), joka sijaitsi aivan Turun keskustassa. Kauppa oli tuohon aikaan tyypillinen "lyhyttavaraliike", jossa myytiin ompelutarvikkeita, kankaita, vaatteita, lahjatavaraa ja leluja. Lähde: Fintoys.com http://www.fintoys.com/kaaros_dolls_f.html
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Ilmeisesti seudulla sijainneesta Ersin tilasta.
"Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan." https://www.kaunisgrani.fi/2013/09/kasavuori-saaresta-kaupunginosaksi/
"Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa toi suuren määrän eri ammateissa päteviä työmiehiä Espooseen. Jotkut heistä jäivät perheineen asumaan paikkakunnalle. Johan Emil Kaven muutti vaimonsa Ida Marian sekä perheensä kanssa…
Kaupunginkirjaston erilliset työskentelytilat eivät ole tällä hetkellä koronarajoitusten vuoksi käytössä. Maaliskuun alusta kirjaston rajoituksia lievennetään. Silloin pääsee itse hyllyjen väliin valitsemaan lainattavaa aineistoa. Oleskelu- ja työskentelytilat pysyvät ikävä kyllä edelleen suljettuina. Rajoitus koskee myös Palokan kirjastoa.
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti…
Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin…
Agatha Christien runoja on kolmessa teoksessa: The Road of Dreams (1925), Star Over Bethlehem (1965), Poems 1973). Käytössäni olevien tietokantojen (Manda = maakuntakirjastot, Linda=korkeakoulukirjastot, Plussa=pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot)saatavana on vain Star Over Bethlehem Helsingin pääkirjaston varastossa. Kirjassa on jouluaiheista proosaa ja lyriikkaa ja sen on Christie kirjoittanut nimellä Agatha Christie Mallowan. Muita kokoelmia ei Suomesta löytynyt.
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor, 1958 ). Teoksessa on Ilon Wiklandin kuvitus ja se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Marja Makkosen suomennoksena.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Taina Tomera auttaa mummia Kirjasammossa
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot …
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Kyseessä on varmaankin Richard Adamsin romaani ”Shardik : Beklan herra” (WSOY, 1980). En ole sitä itse lukenut, mutta Kirjasammossa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11184 oleva takakansiteksti kuulostaisi siltä, ja kirja alkaa metsäpalon kuvauksella.
Valitettavasti tähän kysymykseen en löytänyt mitään selkeää vastausta. Voisi olettaa, että rahapelit, joiden ikäraja on muutenkin 18 vuotta, ovat sellaisia, etteivät niihin voi osallistua alaikäiset. Samaa voisi olettaa parinmuodostus-, -vaihto- tai -pettämiskilpailuista. Janne Porkan haastattelusta käy ilmi, että Onnenpyörää on on nauhoitettu laivalla silloin, kun hän sitä juonsi, joten voi olla, että sekin on ollut yksi syy ikärajaan, https://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-janne-p…;
Onnenruudut on näköjään ollut myös MTV:n ohjelma. Valitettavasti MTV lupaa palautesivullaan kylläkin lukea kaikki palautteet, muttei vastata niihin, joten en tiedä, hyödyttäisikö sinun kysyä sieltä, palaute löytyy…
Onpa harmillista!
Välitän palautteesi WSOY:lle.
Soitin oikeaa ihmistä etsiessäni WSOY:n vaihteeseen ja he kertoivat palautteiden kuuluvan markkinonintivastaavalle. Tulkitsisin neuvon niin, että palautetta voi lähettää osoitteella: Markkinointi- ja viestintäpäällikkö satu-maria.rastas@wsoy.fi
Keihäsmatkat-sarjan lopputekstien mukaan sarjan tunnusmusiikin esittää Ilkka Vainio. Tunnusmusiikin alkuperäinen laulu "Varsinaiset seiväsmatkat" on Juha Vainion säveltämä ja sanoittama.
Solifer, viralliselta nimeltään SoliferPolar Ab, on suomalainen merkki, jonka alla valmistetaan mopojen lisäksi polkupyöriä, matkailuvaunuja ja veneitä. Mopoja valmistetaan edelleen mutta tuotanto on siirretty Kiinaan.
Mopojen suurin sallittu nopeus on 45 km/h
Valtaosassa löytämistämme lähteistä mainitaan, että nimitys "Jack the Ripper" on oletettavasti peräisin yhdestä niistä monista kirjeistä, joita poliisi sai syksyllä 1888 Whitechapelin murhien aikaan. Monia noista kirjeistä pidetään kuitenkin huijauksena, että ne eivät olisi oikean murhaajan käsialaa, vaan sensaationhakuisten toimittajien kynästä. Mutta 'Jack the Ripper' -nimitys oli siis valtaosan lähteistä mukaan käytössä jo murhien aikaan.
Lähteitä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dear_Boss_letter
http://www.bbcamerica.com/shows/ripper-street/blog/2012/12/the-origin-of-the-name-jack-the-ripper
https://www.casebook.org/intro.html
https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofEngland/Jack-the-Ripper/
Kirjallisuutta aiheesta: …
