Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Kauppojen niminä kuluttajien tietoisuuteen tulleet A&O, Spar ja TR olivat tukolaisia yhteistyöryhmiä. Suomessa ryhmätunnusten käytön aloitti Kesko K-merkillään 1940-luvun lopulla. OTK:laiset liikkeet ottivat käyttöön E-tunnuksen vuonna 1977 ja viimeisenä Tuko Oy 1978 valtakunnallisen T-kauppatunnuksen. Tässä yhteydessä tukolaisten yhteistyöryhmittymien A&O, Spar ja TR -kaupat muuttuivat T-kaupoiksi.ASO:n "Aina sopivaa ostettavaa" oli näppärä tunnuslause, mutta tosiasiassa lyhenne tuli yhteistyöryhmän länsisaksalaisen esikuvan Allsicht-Organisationin nimestä. Kun vuonna 1955 perustettu Suomen ASO liittyi mukaan eurooppalaiseen yhteistoimintaan 1957, muutettiin tunnus A&O:ksi. SPAR oli puolestaan alkuperältään hollantilainen –…
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva…
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&…
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Nuotti Charles Foxin säveltämään lauluun My fair share löytyy muutamasta nuottijulkaisusta, jotka kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Nämä julkaisut ovat
Warner Bros. 75th anniversary : a tribute in music from the 20s through the 90s. Vol. 3, 60s & 70s
https://finna.fi/Record/piki.349648
The great rock fake book over 250 songs
https://finna.fi/Record/sotkamo.27195
Rock fake book
https://finna.fi/Record/lumme.1301083
Oman verkkokirjastoalueesi kokoelmissa yllämainittuja teoksia ei ole, mutta voit tilata aineistoa kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan…
Rasismi on kielletty kirjastossa.
Suomessa perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden tulla kohdelluksi samanarvoisena ja syrjintä rodun tai etnisen taustan perusteella on rikos.
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli…
Code Lyokon suomalaisilta fanisivuilla kerrotaan, että sarjaa on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Sarjaa näytti MTV Juniori -kanava vuosian 2007-2009. Myöhemmin sarjaa on näytetty uusintoina mm. Subilla ja MTV3-kanavalla.
Termillä "pienet vihreät miehet" tarkoitetaan tunnuksettomia sotilashenkilöitä. Lähde:https://yle.fi/a/3-9721619 Esimerkiksi näiden kirjojen avulla voit perehtyä Krimin miehitykseen:Hellenberg, Timo : Silminnäkijät : taistelu Ukrainasta. Docendo, 2016Kniivilä, Kalle : Krim on meidän. Into, 2015 Puistola, Juha-Antero : Itä-Ukraina - lännen etuvartio. Docento, 2020Sakwa, Richard : Taistelu Ukrainastaa : kuinka idän ja lännen intressit törmäsivät. Vastapaino, 2016
Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg.
Tällä hetkellä A2-koon skannaaminen ei onnistu Helmet-kirjastoissa. Keskustakirjasto Oodiin on tulossa A2-skanneri, mutta ajankohta ei ole vielä selvillä.
LTO 1943:ssa on alaluokat 56a ("Synnynnäiset sydänviat"), 56a1 ("Pieni sydän. Pisarasydän") ja 56b ("Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt"), mutta luokkaa 56c ei tässä esiinny. Myöskään aiempi vuoden 1935 LTO ei tunne alaluokkaa 56c. A II -luokkaan olisi määrätty "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa".
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
