Tiedustelin asiaa Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja sieltä vastattiin, että palvelu on valtakunnallinen eli kyseessä ei ole paikallinen tai yhdistysten toiminta. Vanhempainpuhelimen ja -chatin yhteydenotot ohjautuvat MLL:n päivystypisteisiin, joita on Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.
MLL:n keskusjärjestö organisoi toimintaa ja heidän kouluttamiensa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tiimin ammattilainen.
Salmisen versiosta ei näytä julkaistun nuottia. Laulu on käännös brittiläisen Scaffolds-yhtyeen laulusta "Lily the Pink". Tästä versiosta on julkaistu nuotinnoksia useilla kokoelmilla. Tästä linkistä näet Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut. Scaffoldsin versio oli muokattu yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta "Lydia Pinkham", joka löytyy myös muutamalta kirjastoissa olevalta nuottikokoelmalta.
Voit hakea vaikkapa Googlesta eläinkuvia. Yleensä sellaiset kuvat, jotka ovat julkisilla hakukoneen sivuilla, ovat vapaasti käytettävissä.(www.google.fi - kuvahaku)
Kössi Kenguru on väriltään vihreä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla yksi Kössi-aiheinen video, "Kössi Kenguru satujen maassa". Videon saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla osoitteesta http://www.lib.hel.fi -> kirjat ja muu aineisto.
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische…
Hei!
Maunon ja Stevien tapaamisesta löytyy jonkin verran mainintoja sanomalehtien digiversioissa, mutta aika monet ovat valitettavasti maksumuurin takana. Hatun lahjoittamisesta en löytänyt tietoa verkkolähteistä, en suomeksi enkä englanniksi.
Etsin tietoa heidän tapaamisestaan lisäksi seuraavista kirjoista, mutta tuloksetta; Lindblom: Merkillinen Mauno, Mattsson: Tellervo Koivisto, Nars: Mauno.
Tuskinpa Mauno Koiviston jäämistöön pääsee mitenkään julkisia kanavia pitkin tutustumaan, joten mahdotonta sanoa sisältyykö Stevien hattu hänen omaisuuteensa.
Espoon kirjastojen puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät Helmet-palvelusivustolta, www.helmet.fi kunkin kirjaston omalta sivulta. Kivenlahden kirjastoa ei enää ole, aluetta palvelee Lippulaivan kirjasto ja Entressen kirjasto sijaitsee Espoon keskuksessa.
Järvenpään kirjaston yhteystiedot
Vihdin kirjaston yhteystiedot
Kirjastojen yhteystietoja on koottu myös Kirjastot.fi-sivuston Kirjastohakemistoon.
Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta helmet.finna.fi. Heti etusivulla on hakulaatikko, voit kirjoittaa siihen kappaleen nimen. Nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, niin haku hakee sanoja peräkkäin (esim. "Surun pyyhit silmistäni"). Kun olet tehnyt haun, vasemmalle puolelle tulee rajaa hakua -valikko. Valitse Aineistotyyppi-kohdasta nuotti. Jos valikossa ei ole vaihtoehtona nuottia, se tarkoittaa ettei kirjastossa ole nuottijulkaisua, jossa kappale on.Jos kappaletta ei löydy Helmetistä, voit kokeilla Suomen kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonka osoite on finna.fi. Näitä nuotteja voi mahdollisesti saada kaukolainaksi tai käydä katsomassa kirjastoissa paikan päällä. Lisäapua kannattaa kysyä suoraan…
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden.
Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Kuohukerma on pastöroitu, vispikerma taas hieman rasvaisempi, vähälaktoosinen ja iskukuumennettu, ja säilyy pidempään. Vaahtoutumisominaisuuksilta kuohukerma vaahtoutuu nopeammin, mutta vispikermasta saadaan aikaiseksi kestävämpi, tiivis vaahto. Kuohukerman vaahto ei kestä lämpöä yhtä hyvin kuin vispikerman vaahto.En löytänyt sanakirjoista eri sanaa kuohu- ja vispikermalle ruotsiksi. Joissakin käännöksissä kuohukermasta puhutaan pelkkänä kermana "grädde" ja vispikermalle on varattu sana "vispgrädde", mutta yleisemmin molemmat termit kääntyvät sanalla "vispgrädde".Ruotsia äidinkielenään puhuva voisi tietää näille jonkin eroavan termin.
Suomksi tuo kirja siis on nimeltään 'Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville' ja sitä on tilattu HelMet-kirjastoihin 4.10.2009. Mitään tarkkaa aikaa en pysty ennustamaan, koska se hankintaosastollemme tulee ja sitä kautta kirjastoihin pienellä viiveellä, mutta arvelisin, että ihan lähiaikoina. Kannattaa katsella HelMet:n uutuuslistoja ahkerasti tai kokeilla haku aina silloin tällöin.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Helmet.fi-sivustolla on mahdollista tehdä monenlaisia hakuja, jotka kohdistuvat esimerkiksi teoksen nimeen, kuvaukseen tai asiasanoihin. Mahdollisimman kattavan tuloksen saa, kun pohtii hakusanat tarkasti ja monipuolisesti. Pelkkä haku ilmastonsuojelu tuottaa kyllä tuloksia, mutta synonyymeja käyttämällä ja hakusanoja lyhentämällä tulokset ovat paremmat.
Esimerkiksi haku ilmaston* tuo hakutukoksiin mukaan myös ilmastonmuutokset ja ilmaston saastuttamisen. Kannattaa pohtia myös ympäristönsuojelun lisäämistä hakuun, koska aiheet ovat lähellä toisiaan.
Haku ilmaston* OR ympäristön* hakee teoksia, joissa mainitaan ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokset ja/tai ympäristönsuojelu ja ympäristön…
Aihetta on käsitelty seuraavassa Kansallisarkiston digitoimassa Sotakorkeakoulun diplomityössä:Ylönen, Heikki. (1979) Lapin miinanraivaus toisen maailmansodan jälkeen. Diplomityö, Sotakorkeakoulu.Sivulla 22 kerrotaan, että Pohjois-Suomi jaettiin 1945 viiteen miinanraivausalueeseen, joista Mr.A I kattoi Rovaniemen seudun, Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan, Ranuan, Simon, Tervolan sekä Kemin kaupungin ja maalaiskunnan.
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Arvioita eri ammattialojen työllistymisestä voi etsiä esimerkiksi Työvoimabarometri-sivulla, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Kirjastoalan työpaikkoja on siellä kaksi ryhmää: kirjastonhoitajat ja informaatikot sekä kirjastotyöntekijät. Kirjastonhoitajan ja informaatikon tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Kirjastotyöntekijöihin sisältyvät tässä jaottelussa kirjastoavustajat ja muut kirjastotyöntekijät.
Barometrin mukaan tällä hetkellä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen työllisyys olisi vähän parempi. Ylitarjontaa työnhakijoista on lähinnä niillä seuduilla, joilla on alan koulutusta (esim. Seinäjoki, Tampere, Turku, Oulu). Itä-…
