Oikea eräpäivä on se, joka nyt näkyy Helmetissä omissa tiedoissasi. Koska kirjastoissa on käytössä vain rajoitetut palvelut 30.11-20.12, niin lainat eivät eräänny tällä välin vaan niiden eräpäiviä on siirretty automaattisesti eteenpäin.
Hei
Valitettavasti kirjastot eivät listaa ilmastointia palveluna sivuillaan. Näillä helteillä se olisikin ihan hyvä palvelu :)
Tätä kannattaa kysyä suoraan kirjastolta. Ehkä joku henkilökunnasta osaa sanoa, onko muissa kirjastoissa ilmastointia.
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49.…
Ei tarkasti mutta jotain samankaltaista on Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Emilia ja kaksoset(ilm. 1981). Siinä on Emilian ja isän kertomus kaksospojista, jotka veneilevät lammeksi muuttuneessa kylpyammeessa - joten likaantunut vesi voidaan poistaa viemäriin. Uudessa puhtaassa vedessä voi lammen runsas eläimistö elää onnellisena.
Voisiko kyse olla tästä kirjasta?
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on…
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
Tuuletus varmasti auttaa, mutta varminta on ensin pestä langat. Työterveyslaitoksen museotyön riskejä käsittelevässä tutkimuksessa (MUHA) on tuotettu opaskirjanen. Turvallinen museotyö: Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan -kirjassa kerrotaan sivulla 46:"4.5. Naftaleenilla käsiteltyjen tekstiilien pesu Naftaleenilla käsitellyistä tekstiileistä vapautuu naftaleenia ilmaan pesun aikana, minkä voi havaita aistinvaraisesti hajun voimistuessa. Myös muiden hyönteismyrkkyjen, kuten 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet ilmassa voivat nousta, mutta huomattavasti vähäisemmissä määrin. Pesun aikainen naftaleenipitoisuus jää selvästi alle naftaleenin haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon…
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Kirjaston kokoelmista voi hakea lehdistön historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat lehdistö ja historia. Suomen lehdistön historiasta on olemassa Päiviö Tommilan kymmenosainen suurteos Suomen lehdistön historia. Suppeampia teoksia on esim.:
Tommila, Päiviö : Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia, 1998.
Joukkoviestintä Suomessa, 1994
Yleistä lehdistön historiaa löytyy kirjasta
Torvinen, Taimi : Ulkomaisen lehdistön historia, 1982
ja viestinnän historiaa yleensä kirjassa
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin, 2002.
Tiedotusopin peruskurssin etäopiskeluaineistoon http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/j… sisältyy sanomalehdistön historia.
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä:
"Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole.
Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi…
Farkkuminihameet tulivat teolliseen tuotantoon 70-luvun alussa. 60-luvulla farkkuhameita tehtiin itse. Farkkuhame, mustat sukkahousut ja saappaat on ajaton klassinen yhdistelmä, joka tulee aina uudelleen muotiin. Hameen pituus ja saapasmallit ovat vaihdelleet : ” Vuoden 1976 muodikkain vaate oli pitkä farkkuhame joka oli ommeltu erisävyisistä paloista tai leikattu spiraalin muotoon.” http://rullallakelalla.blogspot.fi/2015/09/vaatetuksen-historia-70-luku… . 2010-luvulla keskustelupalstoilla keskustellaan farkkuminihameista, paksuista sukkahousuista ja pitkistä saappaista. https://www.vauva.fi/keskustelu/1327770/ketju/onko_lyhyt_farkkuhame_ja_… . Vuodelta 2017 löytyi uutinen ”Farkkuminihame on tullut takaisin.” https://www.is.fi…
Modibo Keïta ja Mariam Travélé solmivat avioliiton vuonna 1937 ja he olivat naimisissa vielä kun Keïta vuonna 1977 kuoli hämärissä olosuhteissa. Keïtalla oli myös kaksi muuta vaimoa.
Lähteitä:
Modibo Keïta. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Modibo_Ke%C3%AFta
Mariam Travélé . Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Mariam_Trav%C3%A9l%C3%A9
Olisikoha kyseessä tämä kirja :
TEKIJÄ Durrell, Gerald, kirjoittaja
TEOS Eläimet ja muu kotiväkeni / Gerald Durrell ; suom. Martta Eskelinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1988
ULKOASU 307 sivua ; 19 cm
Kannessa on kaksi kilpikonnaa.
Kyseessä voisi olla Anna-Greta Winbergin Madde-tytöstä kertova kirjasarja, jossa on tosin kolme osaa:Jotkut senkun häipyy (1977)Joillekin senkun sattuu (1978)Jotkut jää kesäksi kaupunkiin (1979)
Valitettavasti tiedonhaku Kirjasammosta, Finnasta ja Googlesta ei tuottanut tulosta. Myöskään kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei tunnistanut teosta kuvauksen perusteella. Tunnistaisiko kukaan Kysy kirjastonhoitaja -palvelun lukijoista kirjaa? Kommenttikentässä voi vinkata kuvaukseen sopivista teoksista!
Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Pohjanmaasta tuli kotimaisten televisiolähetysten näkyvyysaluetta vuonna 1961 Lapuan tv-aseman valmistuttua (Yleisradion historia. 3, 1926–1996). Pohjanlahden toisella puolella Vännäsin asema valmistui jo edellisenä vuonna. Mustasaaren kylähistorian kymmenet kylät -kirjassa mainitaan Koskön kylän kohdalla, että "Vännäsin antennin voimakkuuden takia kylässä näkyi heti Ruotsin TV". Tällä perusteella siis (a) 1961, (b) 1960.
