Kappale "Hämärän prinsessa" on alunperin ilmestynyt LP-levyllä "Laivat" vuonna 1985. Levyn kustantaja on AAB Tuotanto, kustantajan tuotenumero AABLP 101.
Uusintajulkaisuna ilmestyneessä CD-levyssä "Laivat" (v. -98) -kappaleen kustantajaksi mainitaan kuitenkin sekä AAB Tuotanto että Love Kustannus, ja levyn tuotenumero on JHNCD2522.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1945 tuhatmarkkasen hinta on rahan kunnosta riippuen 35-400 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta löytyy tietoa mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa…
Metsästyksestä loukuttamalla löytyy kyllä tietoa, esim. hakusanalla "loukkukoulu" löytyy loukunrakennusohjeita YouTubesta. Verkkopyynnistä tietoa löytyy lähinnä kalastuksesta. Ehdotan, että käännyt Suomen Metsästysmuseon puoleen. Heille voi lähettää kysymyksen Kysy museolta -palvelun (https://kysymuseolta.fi/ ) kautta. Se on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Vaihtoehtoja löytyy kyllä! Tässä muutamia:
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Sofie Sarenbrant: Mira ja Kuu
Anja Portin: Sumupuiden kirja
B.B. Alston: Amari ja yön veljet
Lucy Ivison: Unelmien muotitalo : Silkkiä ja salaisuuksia
L.K. Valmu: Osaston tähti
Erika Vik: Olivia online
Eli Brown: Kummat
Rick Riordan: Syvyyksien tytär
Tanya Stewner: Meren kutsu
Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka : aikamatka vuoteen 1779
Suomeksi löytyy kaksi kriminologian perusteosta:-Kivivuori, Janne et al.: Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2018 (Kriminologian opintosuunnan oppikirja Helsingin yliopistossa)-Laitinen, Ahti & Aromaa, Kauko: Rikollisuus ja kriminologia. Tampere: Vastapaino, 2005Näiden lisäksi voit selailla alla olevan linkin teoksia.https://tinyurl.com/Kirminologiakirjat
Alla linkkejä aiheista: kirjallisuutta naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla, kirjallisuutta lasten asemasta 1800-luvulla, opinnäytteitä kulttuurihistoriasta 1800-luvulla, opinnäytteitä naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla ja opinnäytteitä arjen historiasta 1800-luvulla. Voit tehdä Finnassa ja Helmetissä lisää hakuja haluamillasi hakusanoilla ja rajauksilla.https://tinyurl.com/naiset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/lapset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/opinnayte-naiset-1800https://tinyurl.com/opinnayte-kulttuurihistoriahttps://tinyurl.com/opinnayte-arjen-historia
Tietoa Italian koulujärjestelmästä löytyy nettiosoitteesta http://www.geocities.com/Athens/1809/educatio.html . Tästä osoitteesta saat listan ikäkausia vastaavista kouluista. Sivulta selviää mm., että peruskoulu on pakollinen ja ilmainen 6-14-vuotiaille ja jakautuu 8 luokkaan. Lisää Italian kouluihin liittyviä linkkejä on osoitteessa http://www.geocities.com/Athens/1809/indein0.html#Sez4
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan Sääpedia
Ilmatieteen laitos
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuningatarta pidetään voimakkaimpana nappulana shakissa. Tässä pätkä Wikipediasta:
Nappuloiden arvot
Kuningatar on yleensä hieman vahvempi kuin torni ja lähetti yhteensä, mutta hieman vähemmän vahva kuin kaksi tornia. Sen katsotaan vastaavan voimakkuudeltaan 9 sotilasta. Joskus matin voi tehdä sommitelmalla, joka edellyttää kuningattaren uhraamista, mutta muutoin on lähes aina epäedullista vaihtaa oma kuningatar mihin tahansa vastapelaajan nappulaan.
Kuningatar on vahvimmillaan, kun pelilauta on avoin, vastapelaajan kuningas huonosti suojattu tai kun vastapelaajalla on suojaamattomia nappuloita. Torniin tai lähettiin verrattuna se on huomattavasti vahvempi myös suljetuissa asemissa.
Yrjö-Koskinen määritteli fennomanian valtiollisena puolueena vuonna 1863 Helsingin Uutiset -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa 'Suomi-kiihko valtiollisena puolueena'. Kun hän tässä esitti yhden jäsennellyimmistä ja ohjelmallisimmista fennomaanien toimien ja tavoitteiden perusteluista, oli kyseessä oikeastaan vain kolmen miehen, Yrjö-Koskisen, hänen veljensä Jaakko Forsmanin ja Agathon Meurmanin "triumviraatti" - ei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä.
1870-luvulle tultaessa alettiin yhä yleisemmin puhua Suomalaisesta puolueesta, ja Yrjö-Koskinen käsitettiin alusta pitäen "puolueen" itseoikeutetuksi johtajaksi. Hänen asemansa perustui kuitenkin vain henkilökohtaiseen auktoriteettiin: tässä vaiheessa ryhmällä ei varsinaisesti…
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Internetistä löydät luotettavaa tietoa Intiasta esim. Ulkoasiainministeriön sivuilta osoitteesta http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32549&contentlan=1&…
Intiaan matkustavalle voi olla hyötyä samaisen ministeriön matkustustiedotteesta osoitteessa http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=71224&contentlan=1&c…
Sivuilta http://www.knowindia.net/ löytyy myös paljon hyödyllistä Intia-tietoutta - englannin kielellä tosin.
Intia-aiheisia kirjoja löytyy Kirkes-kirjastoista paljon. Voisin suositella esimerkiksi näitä opuksia:
- Maailman tila 2006: raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. (ympäristö, talous, luonnonvarat jne.)
- Sainath: Kaikkihan rakastavat kunnon kuivuutta: tarinoita todellisesta…
’Ikuinen kaipuu’ englanniksi voisi olla vaikka ’everlasting longing’.
Olisin kovasti varovainen kiinankielisten merkkien kopioinnissa internetistä. Sanoja toki löytyy, esimerkiksi osoitteesta http://www.chinese-tools.com/ , jossa haetaan englanniksi kohdasta Search the dictionary. Hakuun ei voi yhdistää useampia sanoja, eli sanontaa ’ikuinen kaipuu’ ei voi hakea. En uskaltaisi omin päin mennä yhdistämään kiinalaisia merkkejä, jotka saan erillisillä hauilla ’everlasting’ ja ’longing’.
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa…
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http…
Olisiko kyseessä Kerstin Thorvallin kirja Hyvänyön satuja (Tammi 1975, ruotsinkielinen alkuteos Godnattsagor om Anders, nästan 4)? Kirjassa on kokoelma satuja melkein nelivuotiaasta Antista, myös kuvailemasi kaltainen satu. Kirjassa on Ilon Wiklandin kuvitus ja suomenkielisen käännöksen on tehnyt Marjatta Kurenniemi.
