Kirkes-kirjastoissa peritään varausmaksua ainoastaan noutamattomista varauksista ja oman varauskokoelman ulkopuolelta tehdyistä seutuvarauksista.
Varaus omasta varauskokoelmasta on siis maksuton. Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan kirjaston kokoelmat muodostavat yhteisen varauskokoelman. Näillä paikkakunnilla asioiva voi siis varata maksutta sekä Järvenpään, Tuusulan että Mäntsälän aineistoa. Keravalla asioiva asiakas voi varata maksutta Keravan aineistoa.
Noutamatta jääneen varauksen maksu on 1,50 €. Myös seutuvaraus koko Kirkes-kokoelmasta maksaa 1,50 € / kpl. Seutuvaraus kohdistuu kaikkien neljän Kirkes-kunnan aineistoon (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula).
Muistelemasi kirja on Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto 2009).
Muita ulkonäköpaineita käsitteleviä nuortenkirjoja ovat mm.:
Murphy, Julie: Dumplin
Heinonen, Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa
Hulkko, Johanna: Suojaava kerros ilmaa
Van Wagenen, Maya: Suosittu : omaelämäkerta
Teräs, Mila: Perhosen varjo
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A……
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse…
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Ohessa muutama ehdotus lasten kuvakirjoista,jotka käsittelevät yksinhuoltajuutta vanhempi-lapsisuhteessa:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas ja Mulperi, 1985. (Mikko Mallikas kirjasarjasta löytyy useita nimikkeitä, jotka käsittelevät yksinhuoltajaperheitä).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä voi olla olemassa, 2008.
Gripe, Maria: Lotte ja salaisuudet, 2001.
Hammar Stina: Meitä on kaksi,1970.
Hoffman, Mary: Meidän ja muiden perheet (2010).
Mickwitz, Camilla: Jason : tarina tavallisesta pienestä pojasta, 2012.
Lindgren, Barbro : Äidin rasavilli Piltti : 5-vuotiaan Ola Ullstrandin idean mukaan, 1981.
Parr, Torr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä, 2006.
Stark, Ulf: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja…
Maurice Blanchot'n teoksen Le dernier homme (1957) englanninnos The last man (1987) kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9917232743506253
https://www.edition-originale.com/en/literature/first-and-precious-book…
Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata teos kaukolainaan.
https://www.tuusula.fi/lomake/show.tmpl?id=190&sivu_id=1721
Nykyinen Aleksanterin teatteri eli vanha oopperatalo oli Suomalaisen Oopperan (Suomen Kansallisoopperan) käytössä vuodesta 1919 vuoteen 1993. Pohjalaisia-oopperan kantaesitys oli talossa vuonna 1924. Sen jälkeen Pohjalaisia-oopperasta tehtiin talossa vielä kuusi muutakin esityssarjaa. Ensi-illat olivat vuosina 1943, 1950, 1962, 1967, 1973 ja 1991. Ystäväsi on siis hyvinkin voinut nähdä oopperan vuonna 1973-77. Oopperaa esitettiin tuolloin kaikkiaan 47 kertaa. Lähteet:Suomen Kansallisooppera - Pohjalaisia-oopperan esitykset 1973-1977Suomen Kansallisooppera - PohjalaisiaAleksanterin teatteri
Olisiko äitisi puhunut vuoden 1918 sisällissodan muistamisen vapausjuhlista, joita vietettiin vuosina 1919-1939 Tyrvään-Vammalan seudulla? Ensimmäiset vapausjuhlat järjestettiin 20.-21. huhtikuuta 1919.
Aiheesta on tehty opinnäytetyö, josta saa lisätietoa:
Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 / Kalle Pakarinen
(Joensuun yliopisto: Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2008)
Työ on luettavissa myös verkossa:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080029/URN_NBN_fi_joy-…
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan.…
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta…
Kaivattu elokuva lienee italialaisen Roberto Benignin Kaunis elämä (La vita è bella, 1997).
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/la-vita-e-bella/
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/864501
Alun perin hahmon koko nimi on Captain James Hook, ja se on Suomessa käännetty Kapteeni Jaakko Koukuksi.
Disney Wiki:
https://disney.fandom.com/wiki/Captain_Hook
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Kapteeni_Koukku
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin…
