Kirjakustantamot yleensä päättävät suomennettavista teoksista. Kustantamoissa työskentelee kustannustoimittajia, joiden työnä on seurata maailmalla ilmestyvää kirjallisuutta. Suurin osa käännettävistä kirjoista tulee tätä kautta. Eri kustantajien sivuilta löytyy tietoa kustannustoimittajista (esim. WSOY:n sivulla on käännöskirjallisuudesta vastaavien kustannustoimittajien yheystiedot). Käännösehdotuksia tulee myös kääntäjiltä, kirjailijoilta ja lukijoilta.Eri kustantamoihin voi ja kannattaa lähettää ehdotuksia suomennettaviksi toivotuista kirjoista.
Jos aihe kiinnostaa sinua, niin Pia Holstikko on tehnyt aiheesta opinnäytetyön Tampereen yliopistossa ”Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista…
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
On olemassa käänteissanakirjoja eli sanakirjoja, joissa sanat ovat aakkosjärjestyksessä sanan lopusta alkaen. Niiden avulla voi siis löytää esim. suomen kielen it-loppuiset sanat.
Helmet-kirjastoista löytyy Suomen kielen käänteissanakirja (koostanut Tuomo Tuomi, 1980): http://helmet.fi/
Monesti käänteissanakirjoja on vain yliopistojen kirjastoissa, esim. tämä englannin kielen käänteissanakirja:
- Reverse English dictionary: based on phonological and morhhological principles (Gustav Muthmann, 1999)
Anneli Kannon Viisi villiä VIrtasta -sarjan tuorein eli 11. osa on nimeltään Veera Virtanen ja kiusaaja. Kirjan pitäisi ilmestyä maaliskuussa 2020. 10 osa Virtasista on nimeltään Virtaset huvipuistossa.
11. osa on jo varattavissa kirjastoalueesi verkkokirjastossa.
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1400095
Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin.
Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta…
Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Ei kumpaakaan. Maigretin tutkimusmetodi ei ole kovin älyllinen. Se perustuu intuitioon ja yleensä uhrin elämäntilanteen tutkimiseen ja siihen samastumiseen. Sitä kautta ja sinkkitiskeillä seisoskeltuaan, hän yhtäkkiä tajuaa kuka on syyllinen. Tästä syystä on aivan samantekevää, onko kuulusteltava tyhmä vai älykäs.
Talvisodasta kirjoittaneita ulkomaalaisia on tutkittu teoksessa
Julkunen, Martti
Talvisodan kuva : ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien kuvaukset Suomesta 1939-40. - Weilin+Göös, 1975.
Sen tietojen perusteella löysin unkarilaisista vain István Ráczin teoksen
Olin Suomessa 1940 : unkarilaisen sanomalehtimiehen näkemyksiä. - Karisto, 1941.
Kirjan unkarilaista alkuteosta en tiedä, koska suomennos on tehty saksankielisestä käsikirjoituksesta. Kansalliskirjastossamme on sodan ajalta joitakin Ráczin Suomi-aiheisia unkarinkielisiä kirjoja
Ilyenek a finnek (Sellaisia ovat suomalaiset). - 1944
ja
Karjalában harcoltam (Taistelin Karjalassa). - 1943
mutta en tiedä, käsittelevätkö ne talvisotaa.
István Rácz (1908-1998) vaikutti myöhemmin Suomessa…
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Alkuun voisi auttaa esimerkiksi jokin seuraavista:Kalevi Kasala, Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten : kirkkotiedon käsikirja Merja Marras, Ortodoksinen elämäntapa 12 ikkunaa ortodoksisuuteen Suomessa
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten, edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Lisätietoa tästa löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/page/804EE080-A8EF-403A-80AC-CCB0AD6A2074.aspx
Kirjaston korttipelikirjoista ei löytynyt ohjeita tälle vuonna myyntiin tulleelle Stun-pelille. Englanninkieliseltä pelisivustolta löytyivät lyhyet peliohjeet:
https://boardgamegeek.com/boardgame/6686/stun
Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin:
Nyt on se hetki, koska peltomies
On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo,
Kun paimentorvi kaikuu kujalla
Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni
Ja kyntörastas männyn latvassa
On ehtoovirtens alkanut.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html
http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
