Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Julkaisu kuuluu Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmaan https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Pyh%C3%A4koulun+raamattukuvasto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A0%2FBook%2F
Hinta-arviota kannattaa kysyä Luther-divarista http://lutherdivari.fi/kotisivu/
Maailmankaikkeuden laajenemisesta puhuttaessa ei tarkoiteta tilannetta, jossa jokin valtaa lisää tilaa jostakin tai joltakin. Laajenemisessa on kyse siitä, että avaruus itsessään laajenee. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi kohoavalla pullataikinalla, jossa on rusinoita. Kun taikina paisuu, rusinat etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse kasva kokoa. Samaan tapaan galaksit tai galaksijoukot etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse laajene. Avaruuden laajeneminen ei siis muuta esimerkiksi Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, koska niiden välinen painovoima on huomattavasti laajenemista vahvempi voima.
Pullataikina- tai muita vertauksia käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin taikinalla, maailmankaikkeudella ei ole mitään…
Rainer Maria Rilken proosatekstin Erlebnis I ja II vuodelta 1913 englanninnos Experience sisältyy teokseen Where silence reigns : selected prose (1978, translated by G. Craig Houston, s. 34).
Suomessa teosta on ainoastaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/uef.99898193705966
Muissa Pohjoismaissa teosta on vain Tanskassa.
https://www.worldcat.org/
Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi…
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin…
Kirja lienee Kora Gädke-Timmin kirjoittama ja Nelly Jurveliuksen kuvittama "Sinikello : legendoja kasveista". Kirja on ilmestynyt saksaksi 1978 ja suomennettu 1980.
Luontoaiheisista legendoista on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy sivulta
www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=29136693-dd74-4fa…
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?…
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Kyseessä lienee Sally Beaumanin Kohtalo. Kirja ilmestyi WSOY:n kustantamana 1987 ja seuraavana vuonna kahtena niteenä Suuren suomalaisen kirjakerhon kautta.
Kohtalo | Kirjasampo
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö…
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä.
viitteitä siitä, että Tabermannilla olisi Kompassi niminen runo en löytänyt. Selasin hänen teoksistaan muun muassa Kootut runot 1970-2006 ja Kootut runot 1970-2010, eikä Kompassi-ruonoa löytynyt. Myöskään internetin tutkinta ei antanut viitteitä Kompassi nimisestä runosta.
