Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Jos on niin onnekkaasti käynyt, ettei tätä selkeää käskyä mainittujen taulujen hävittämisestä ole kaikkialla pantu toimeen, on kohteiden luonteen (suurikokoinen esine) takia luultavinta, että mahdollisesti säilyneitä tauluja säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Historiallisen kokoelman noin 138 000:sta esineestä voi kysellä Jouni Kuurne, puh. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi.
Periaatteessa tällaiset monina kappaleina valmistetut koulutarvikkeet ovat voineet säilyä myös Kansalliskirjaston kokoelmassa siinä missä kartat ja vastaavat suurikokoiset painotuotteet. Tätä mahdollisuutta voi tiedustella puhelimitse +358 (0)2941 23196 tai sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!Valitettavasti kaikkia kriteerejä täyttäviä kirjoja ei oikein löydy. Yksissä kansissa julkaistut, yli tuhatsivuiset teokset ovat jo lähtökohtaisesti harvinaisia. Sivumäärällä hakeminen kirjastojärjestelmästämme ei harmillisesti myöskään onnistu, ainakaan "suurempi kuin" -menetelmällä, jota tämä kysymys vaatisi. Yksi kaikki kriteerit nähdäkseni täyttävä kirja kuitenkin osui silmään hyllyjä selatessa: Norman Mailer, Porton haamu, julkaistu alun perin 1991, 1073 sivua.
PIKI-verkkokirjasto toimii juuri näin: teet varauksen haluamastasi kirjastosta ja haluamastasi toimipisteestä. Jos esimerkiksi haluat varata Kangasalan pääkirjaston kirjan, voit valita, noudatko sen Kangasalan pääkirjastosta vai Kangasalan kirjastoautosta, mutta et voi valita noutopisteeksi jotakin Tampereen (tai muun kunnan) toimipistetta. Tampereen kaupunginkirjaston kortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Kun varattu aineisto saapuu, saat postissa ilmoituksen kotiin ja voit tulla noutamaan sen.
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain…
Retkeilijän kiviopasta ei ole enää myynnissä kirjakaupoissa. Antikvariaatti.net -antikvariaatissa on tällä hetkellä myytävänä muutama kappale kirjan ensimmäistä painosta (2004). Kirjan toisen painoksen vuodelta 2006 voi ladata ilmaiseksi seuraavista osoitteista:
https://docplayer.fi/8512229-Retkeilijan-kiviopas.html
http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas.pdf
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia…
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Erkki Väliniemi on koonnut Laajasalon historiaa koskevan nettijulkaisunsa yhteydessä artikkelin Jatkosotaa Laajasalossa. Linkki artikkeliin . http://ykh.mbnet.fi/ykh_historia_uusin/kertomuksia.html#valonheitinlotat (2015). Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla pääsee eteenpäin.
Urho Myllyniemen kirja Vain valioita joukossamme on - lottien 14. valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa (Ilmatorjuntasäätiö, 2014) kertoo ilmatorjuntalotista Helsingissä ja ainakin esittelytekstin mukaan se keskittyy nimenomaan naisylioppilaisiin, jotka keskeyttivät opintonsa ilmatorjuntatyön vuoksi. Helmet-linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2185814?lang=fin
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Hei!
Yhdysvalloista löytyy paljonkin teoksia, suurin osa on tosin matkaoppaita. Kirsi Kankaansivun Yhdysvallat vuodelta 2010 kertoo perusasioita maasta tiiviissä muodossa. Kirjastosta löytyy myös Pekka Mykkäsen teos Amerikka: hiekkaan valuvia unelmia vuodelta 2011 ja Marjut Niemisen kirja Amerikan aakkoset, joka on tosin jo vanhentunut
(ilmestynyt jo vuonna 1999). Parhaiten löydät itsellesi sopivan kirjan poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
Radio- ja televisiotoimittajan työ sisältää paitsi lähetykset myös taustatyötä ja usein juontajat saattavat olla tekemässä useampaakin kuin yhtä ohjelmaa. Tietoa radiotoimittajan työstä löytyy esimerkiksi ammattinetistä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/124_ammatti
Radiojuontajien palkat vaihtelevat, tunnetummat juontajat saattavat tienata sievoisiakin summia. Näin muutamien eturivin juontajien palkkoja vertailtiin vuonna 2015:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jaajo-linnonmaa-on-radiojuontajien-tulokuningas-lahes-30-000-euron-matkyt/5536828#gs.2hrmby
Radio Rockin sivuilta löytyy tietoa Jone Nikulasta, tällä hetkellä työn alla näyttää olevan paitsi päivävuoro klo 11-15 myös muun muassa vaalistudio -ohjelmia:…