Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":
"Minä kirjoitan sinulle runon,
ihan pienen ja yksinkertaisen,
niin että kaiken ymmärrät.
Sinä minulle hymyn säteilet,
sen suloisen, niin suloisen,
minä taas hymystä runon teen.
Ja kohta ei teidä kumpikaan,
kuka kirjoittaa,
kuka hymyn suo,
sinä, minä tai sinä -
sama tuo.
Sinä juuri olet lapsi jokainen,
niin tärkeä, pieni ihminen."
Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001.
Pyrkijä lehteä, vuosikerrat 1890-1939, voi lukea digitaalisesti Kansalliskirjaston sivuilta: Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Turun yliopiston kokoelmista löytyy lehdet vuosilta 1901-1968: Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja | Turun yliopisto | Finna.fi
Pirkko-Liisa Perttulan kirjassaan Tyttöjen jutut tästä ennustusvälineestä (yksinkertainen origami) käyttämän nimen kirppu ohella lasten on kuultu käyttävän nimeä ennustuskirppu.
Waldemar Bühlerin kirjassa Paperi- ja pahvityöt sekä kirjansidonta (WSOY 1961) ja Anja Bühlerin kirjassa Tyttöjen suuri askartelukirja (WSOY 1971) samanlaisesta paperitaitoksesta käytetään nimitystä "taivas ja kadotuksen kuilu".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei tunne virallista suomenkielistä vastinetta "paper fortune teller" - ennustusvälineelle.
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
Käytössämme olevasta materiaalista ei löytynyt Aidi-nimeen ehkä sisältyvistä merkityksistä. Ainoa merkintä painetuissa lähteissämme on Eero Kiviniemen kirjoittamassa kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (W+G, 1982). Siinä olevan tietojen (s.249) mukaan on Aidi pelkästään naisen nimi ja että nimi oli yleensä ensimmäisenä nimenä. Nimi oli käytössä varsinkin 1890- ja 1910-luvuilla Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin läänissä sekä Vaasan läänissä. Aidi-nimi ei ole ollut kovin yleinen sillä kirjan mukaan nimi on ollut 34 henkilöllä.
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta…
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Päivät putoavat kuin siemenet on Tyyne Saastamoisen runo. Se on julkaistu alun perin kokoelmassa Ehkä tämä on vain syksyä (Otava, 1972) ja sittemmin ainakin teoksessa Ruhtinaslintu : valitut runot 1960-1986 (Otava, 1987). Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978, useita uudempia painoksia).
Kyseessä on varmaankin Linda Jane Smithin kuvakirja Kissaperhe (Three Little Kittens, suom. Asko Mäkelä, 1990). Kirjassa kissanpoja Rikke, Reetu ja Rolli lähtevät seikkailemaan, mutta pääsevät tietysti lopussa turvallisesti kotiin, takkatulen ääreen.
Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia kirjan kannesta, joka on samanlainen kuin suomenkielisessä kirjassa.
Kirjaa ei ole oman kirjaverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen muualta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Donna Leonin teosta Give Unto Others (2022) ei ole vielä käännetty ruotsiksi. Teos on Guido Brunetti -sarjan 31. osa. Louise Bäckelin Förlag julkaisee seuravan ruotsinkielisen Brunetti -sarjan käännöksen keväällä 2025. Kyseessä on sarjan 24. osa nimeltä Kärlek som dödar (Falling in love, 2015). Bokförlaget Forum on julkaisut sarjan aikaisemmat 23 osaa ruotsiksi.
Telepatiaa kappale löytyy J.Karjalaisen cd:iltä Tähtilampun alla ja Suurimmat hitit. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoiteessa http://www.libplussa.fi
Jos haluat myös nuotit ko. kappaleeseen, ne löytyvät esim. teoksista Kasper, Eira: Opus--Suomalaisena musiikin maailmassa Sis.laajan nuottiosaston (sanat, melodia, kitaran soinnut)
ja Rokkivihko 92
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Ajalla ennen internet-asioinnin mahdollisuutta matkatoimistot painattivat mainoskatalogeja, joissa esiteltiin kauden matkakohteet hotellivaihtoehtoineen ja joiden perusteella matkoja varattiin. Näitä painatteita esitellään mm. seuraavissa artikkeleissa:Ilta-Sanomat: Tältä näyttivät matkaesitteet 1960-90-luvuilla, https://www.is.fi/matkat/art-2000001225117.htmlTui: Muistatko vielä nämä matkaesitteet? https://www.tui.fi/inspiration/matkaesitteet-ennen-ja-nyt/ Vanhoja esitteitä voi löytää joistakin antikvariaateista. Esimerkiksi sivustolla https://www.antikvariaatti.net/haku niitä saa esiin laittamalla hakusanaksi "matkaesite" ja valitsemalla tuotetyypiksi "lehdet".
ISBN-tunnukset löytyvät numerojärjestyksessä International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section. Suomalaisten kustantajien tietoja voit hakea myös ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä http://kontti.helsinki.fi:8822/atkonew/plsql/kikuju.runko.alkusivu
Sulkakynä : antologia löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Sen julkaissut Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri Sulkakynä on saanut tilapäisesti kustantavien kustantajatunnuksen. Sama tunnus on siis monella muullakin tilapäisesti kustantavalla. ISBN-keskuksen sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ löytyy tietoa ISBN-tunnuksesta, sen hankkimisesta ym.
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,…
Hei!
Yhdysvalloista löytyy paljonkin teoksia, suurin osa on tosin matkaoppaita. Kirsi Kankaansivun Yhdysvallat vuodelta 2010 kertoo perusasioita maasta tiiviissä muodossa. Kirjastosta löytyy myös Pekka Mykkäsen teos Amerikka: hiekkaan valuvia unelmia vuodelta 2011 ja Marjut Niemisen kirja Amerikan aakkoset, joka on tosin jo vanhentunut
(ilmestynyt jo vuonna 1999). Parhaiten löydät itsellesi sopivan kirjan poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
