Hiivan historiasta tiedetään kyllä. Hiivan käyttö leivonnassa yltää kauas Rooman aikakaudelle, jolloin Galliassa ja Espanjassa tiedetään käytetyn oluen vaahtoa leivän nostatukseen. Nykyhiivan historia alkaa Keski-Euroopasta 1700-luvulta, jolloin leivinhiivaa opittiin tekemään oluen valmistuksen sivutuotteena.
Lue lisää hiivan historiasta teoksesta: Olli Vehviläinen, Hiivan historia. Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970, 1970.
Maiju on alkuaan ollut Maijan lempinimi, mutta sitä on käytetty virallisenakin etunimenä jo 1800-luvulla. Almanakassa Maiju-nimi on ollut vuodesta 1984 saakka. Maiju onkin ollut erityisen suosittu nimi 1900-luvun loppupuolella. Maiju (ja Maija) on kansanomainen muunnos Maria-nimestä. Maria on alun perin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitystä ei varmasti tiedetä. Nimen on tulkittu tarkoittavan mm. ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ ja ’herratarta’.
Irene on alkuaan kreikkalainen nimi. Kreikkalaisten mytologiassa Eirénee oli rauhanjumalatar ja kreikan kielessä nimi tarkoittaakin ’rauhaa’ ja ’rauhan edustajaa’. Suomalaisessa almanakassa Irene-nimi on ollut jo 1700-luvulta saakka. Irene on ollut Suomessa hyvin suosittu naisennimi…
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Suomessa ei lääketieteen opinnoille ole ikärajaa. Ainakin muutama 47-vuotias on aloittanut opintonsa lääketieteellisessä. He ovat 53-vuotiaita valmistuessaan lääkäriksi. Lääkärilehdessä on mainittu että vanhin medisiinari eli lääketieteen opinnot aloittanut on 63-vuotias. Maailman vanhin lääkäriksi valmistunut on varmaan australialainen Allan Stewart, joka valmistui lääketieteen kandidaatiksi 97-vuotiaana.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/21/ikina-ei-ole-liian-myohaista-laakikseen-47-vuotiaana
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/tiesitko-taman-opiskelukaveristasi/
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000501027.html
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee…
Marttaliiton kotisivuilta löytyy hyviä neuvoja arkeen, ja myös vaatteiden säilyttämisestä ulkovarastossa löytyi ohje:
"Ullakolla, kellareissa ja ulkovarastoissa vaatteet on hyvä säilyttää muovilaatikoissa tai muovipusseissa, jotka voidaan sulkea tiiviisti."
"Käytettyinä hankitut vaatteet kannattaa pestä huolellisesti ennen kaappiin laittoa."
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tuholaisten_torjunta/vaatteet/
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Napit tulivat muotiin 1300-luvulla. Ne auttoivat tekemään vaatteista tyköistuvia. Oletetaan, että nappeja on käytetty varhemminkin arkipukimissa, mutta tähän aikaan nappeja alettiin käyttää vaatteissa runsaasti ja niistä tuli vaurauden sekä arvokkuuden merkkejä.
Kirjoitetaan, että napin paikka vakiintui vasta 1800-luvulla. Muotikirjoissa, joita selasin, kiinnitin huomiota siihen, että jo varhaisessa vaiheessa useissa kuvissa tuo suunta liepeissä on ollut naisilla päinvastainen kuin miehillä.
Siitä ei ole varmaa tietoa, miksi miesten ja naisten paidoissa napit ovat vastakkaisilla puolilla: miesten paidassa ja takissa oikealla ja napinreiät vasemmalla, naisten päinvastoin. Oletetaan, että miesten napitus liittyy oikean käden käyttöön ja…
Kirjallisuudessa erilaisia pultteja kutsutaan yleensä ruuveiksi. Ruuvien avulla kiinnitetään työkappaleita toisiinsa. Merkityksellistä näissä liitoksissa on se, että ne ovat avattavia. Sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat erikoisruuveja. Kummassakaan ruuvimuodossa ei ole kantaa, ja sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat kierteytetyt molemmista päistään. Vaarnaruuvissa kuitenkin toiseen kiinnitettävään kappaleeseen tuleva pää on teroitettu, tai viistetty, jotta se estäisi pinnapulttia paremmin sivusuuntaista liikettä. Friedrich Bendixin Metallialan perustyöt (WSOY 1974) -oppikirjassa kerrotaan vaarnaruuvista seuraavasti sivulla 105: "Vaarnaruuveissa on kierreosa kummassakin päässä ja näiden välillä kierteetön osa.…
Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvan lopputekstien aikana soiva kappale on nimeltään "Matelot" (Brown - Gibson - Johnson - Mallett) ja sen esittää The Renegades.
Suomeksi kappale tunnetaan nimellä "Yksinäinen merimies".
Kappale on kuultavissa lukuisilta äänitteiltä. Lainattavat äänitteet löytyvät HelMet-verkkokirjaston haulla helposti kappaleen nimellä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1511500
http://areena.yle.fi/tv
https://finna.fi
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset olivat hänelle kaikki kaikessa', Liuhala kehuu. -- 'Voi olla…
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1947 Suomessa syntyi elävänä yhteensä 108168 lasta. Tätä lukua ei sen jälkeen ole ylitetty. Lähimmäksi pääsevät vuosi 1948 (107759), 1946 (106075) ja 1949 (103515).
Vertailun vuoksi: 2000-luvulla vuotuinen syntyvyys on vaihdellut välillä 55555-60980.
Tilastoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.stat.fi/index.html.
Länsiliittoutuneiden haltuun jäi toisen maailmansodan päättyessä yli viisi miljoonaa saksalaista sotavankia. Tietoista politiikkaa sotavankien tuhoamiseksi ei länsivalloilla ollut. Syyskuuhun 1945 sotavankeja säilytettiin väliaikaisilla Rheinwiesenlager –siirtoleireillä. Siirtoleireiltä sotavangit joko vapautettiin tai siirrettiin jälleenrakennus- ja maataloustöihin esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Viimeiset vangit vapautettiin vuonna 1949.
Arviot menehtyneiden saksalaisten sotavankien määrästä vaihtelevat, koska siirtoleirien osalta tilastot ovat puutteellisia. Sotavankien kohtaloa sodan jälkeen selvittäneen Maschken komission raportin (1974) mukaan n. 5000 saksalaista sotavankia menehtyi yhdysvaltalaisten…
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Kysymys tuli hämeenlinnalaisille osoitetusta tervehdyksestä huolimatta Helsinkiin, joten tässä vastaus helteisestä Helsingistä.
Voit tehdä Hämeenlinnan kirjasta kaukolainatilauksen. Se tehdään aina oman kunnan kirjastoon. Tilauksen voit tehdä missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä tai netin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Kaukolainan hinta on 4 euroa. Lisäaikaa lainalle pyydetään niin ikään oman kunnan kirjaston kautta, kirjan mukana saamastasi kaukopalvelukuitista löytyvät yhteystiedot.
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään…
Kansanrunousarkistoon tallennetuissa radiomuistoissa tämä noloksi arvioitu töppäys on kirjattu sekä Markus Raution että Yleisradion ensimmäisen kuuluttajan Alexis af Enehjelmin sanomaksi. Useimmiten lausujaksi ilmaistaan kuitenkin "luonteeltaan vapaaksi" luonnehdittu af Enehjelm, ja tähän sen liittivät myös Yleisradion pitkäaikainen yliteknikko Vilho Sännälä ja Markus-sedän Lastentunnilla esiintynyt Lasse Pöysti, joten tapahtuman muistelun kohdalla lienee tapahtunut siirtymä. Tavatonta ei ole, että tarinan kohde vaihtuu toiseksi, mutta itse kertomus jatkaa elämäänsä. Alexis af Enehjelm oli Yleisradiossa töissä suhteellisen lyhyen ajanjakson ja jäi Rautiota tuntemattomammaksi. Se, että tarina siirtyi eritoten Markus-sedän virheeksi, takasi…