Elo- ja joulukuuta lukuunottamatta suomenkieliset kuukausien nimet ovat olleet samat kuin nykyään aina Agricolan ajoista lähtien. Agricolan Rucouskirian alkuun v. 1544 painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuusta tuli joulukuu.
Kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintui maahamme kristinuskon mukana, ja lounaissuomalaiset kuukauden nimet yleistyivät painettujen kalenterien mukaisesti koko maahan. Vanhemman kuukausiperinteen mukaisesti nimet säilyivät kotoisina päinvastoin kuin useissa muissa…
Martti Ahtisaaren vanhemmille syntyi 3 lasta. Vanhin tytär Marja-Liisa kuoli pian syntymänsä jälkeen v.1935. Nuorin sisar Heli syntyi v. 1949.
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v8-28.pdf
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja…
Toisin kuin monet suomalaisetkin etunimet, nimi Minna ei juonnu Raamatusta. Minna (samoin kuin esim. Miina ja Minni) on lyhentymä Vilhelmiina-nimestä, joka on puolestaan Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa. Minnaa voidaan pitää myös lyhentymänä Hermine-nimestä, joka on Hermanin sisarnimi ja niin ikään alkuperältään saksalainen. Herman merkitsee sotilasta.
(Lähteet: Saarikalle Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007; Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja, WSOY 1999; Vilkuna Kustaa, Etunimet, Otava 2005)
Aapeli on suomalainen muoto nimestä Aabel, joka juontuu heprean nimestä Hevel, 'henkäys'. Raamatussa Aabel oli Aatamin ja Eevan toinen poika. Abel-nimi on Suomessa esiintynyt kalentereissa vuodesta 1646 lähtien, Aapeli vuodesta 1908. Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005)
Sanonta on peräisin G. B. Shaw'lta, hänen vuonna 1903 julkaistusta aforismikirjasestaan Maxims for revolutionists: "He who can, does. He who cannot, teaches."
Karvasmanteliöljyä voidaan käyttää mausteena leivonnaisissa kuten runebergintortuissa. Kaupoissa myytävä karvasmanteliöljy sisältää tavallisesti kasviöljyä ja bentsaldehydistä synteettisesti valmistettua karvasmanteliaromia. Tällaiset karvasmanteliaromit eivät siis sisällä mantelia. Perinteinen, aito karvasmanteliöljy on terveydelle haitallista suurina määrinä, joten sitä ei myydä elintarvikeliikkeissä.
Lisätietoa karvasmanteliöljystä:
http://www.kysy.fi/kysymys/runebergin-paivan-taas-lahestyessa-paadytaan…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvasmanteli%C3%B6ljy
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen…
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset olivat hänelle kaikki kaikessa', Liuhala kehuu. -- 'Voi olla…
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Näitä nimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta, tässä vastaukset:
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee…
Jari P. Havian Liputusoppaan (1996) mukaan isännänviirin käyttö on vapaampaa kuin Suomen lipun, isännänviiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan eli hyvän tavan mukaisesti virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon. Isännänviirit kuuluvat valoisaan kesäaikaan, mutta viiriä voi käyttää muulloinkin. Mitkään liputusajat eivät koske isännänviiriä. (Havia, 39).
Yrityslippuja käytetään yleisesti joka päivä ja ne voivat liehua saloissa ympäri vuorokauden. Yrityslipun käyttö ei kuitenkaan ole suotavaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yrityksen tai sen työntekijöiden juhla- tai merkkipäivinä liputetaan Suomen lipulla ja yrityksen omalla lipulla. (Havia, 55). Lisää tietoa viireistä ja yrityslipun…
Elintarviketaulukoiden mukaan ruisnäkkileivässä on rautaa ja muita ravintoaineita jopa enemmän kuin tavallisessa ruisleivässä, mikä johtuu kuitenkin siitä, että ravintoaineet ilmoitetaan 100 grammassa ruoka-ainetta, ja näkkileipä on ruisleipää kevyempää. Eli ravintoarvoltaan leivät vastaavat toisiaan.
Molemmat ovat terveellistä syötävää. Paljon tietoa leivästä esim. Leipätiedotuksen sivuilta:
http://www.leipatiedotus.fi/
Yleisenä periaatteena kunnia- ja ansiomerkkien osalta on se, että suomalainen sotilas ottaa vastaan vain virallisia ulkomaisia kunniamerkkejä. Ulkomainen ansiomitali tai -risti voidaan hyväksyä kannettavaksi sotilaspuvussa, jos merkin on myöntänyt maan valtioneuvosto (vast) tai puolustusvoimat (vast) ja jos merkki on myönnetty ansioista esimerkiksi ulkomailla pitempiaikaisessa palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle.
Pääesikunnan henkilöstöosaston normin mukaan palveluksessa olevien sotilashenkilöiden tulee anoa ulkomaisen kunnia- tai ansiomerkin kanto-oikeutta sotilaspuvussa puolustusvoimain komentajalta. Reserviläiset eivät ano kanto-oikeutta, mutta heidän tulee sotilaspuvussa esiintyessään noudattaa kunnia- ja ansiomerkeistä…
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-…
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://finna.fi
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa" sisältää etsimäsi…
