Hieman vähissä ovat vaihtoehdot ja kaukolainausta joutuu käyttämään.
Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastosta löytyy kaksi teosta:
Jenny Russ: Essential German grammar ja Paul G. Graves: Streetwise German : speaking and understanding colloquial German Helmet
Finna.fi:stä löytyy vaihtoehtoja, joiden joukossa on Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja muilta paikkakunnilta löytyviä teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Melinda-haulla löytyi 7 vaihtoehtoa:
Funk, Hermann, ; Kuhn, Christina,Studio [21] : Das Deutschbuch A1 / Hermann Funk und Christina Kuhn. Berlin : Cornelsen, 2015. ISBN 978-3-06-520105-6
Moeller, Jack,Deutsch…
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction
Emme juuri onnistuneet löytämään tietoa Looney Tunes -hahmojen paikantumisesta todelliselle Yhdysvaltojen kartalle.
Space Jam -elokuvassa vuodelta 1996, jossa oikeiden näyttelijöiden rinnalla esiintyvät myös Looney Tunes -animaatiohahmot, Looney Tunes -hahmot asuvat fiktiivisessa Looney Tune -maassa, ja Tune Town -nimisessä kaupungissa.
https://space-jam.fandom.com/wiki/Tune_Town
https://en.wikipedia.org/wiki/Looney_Tunes
https://en.wikipedia.org/wiki/Space_Jam
Sitaatti on englanninnos 1200-luvulla eläneen suufimystikko Dzalaladdin Rumin alun perin persiankielisestä tekstistä, joka on peräisin hänen pääteoksiinsa lukeutuvasta Masnavista. Masnavi koostuu kuudesta kirjasta; kysymyksen tekstikatkelma on verkkolähteiden perusteella Masnavin toisesta kirjasta. Jaakko Hämeen-Anttilan Rumi-suomennos Ruokopillin tarinoita sisältää kertomuksia Masnavin kahdesta ensimmäisestä kirjasta, mutta se ei kuitenkaan sisällä tarinaa, josta siteerattu englanninkielinen katkelma on peräisin.
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa voi palauttaa vain Helmet-kirjastojen toimipisteisiin.
Mikäli ette pääse paikan päälle, voitte palauttaa lainanne postitse johonkin Helmet-kirjastoon, esimerkiksi omaan lähikirjastoonne. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
Kirjastosta löytyy yhteensä yli kaksikymmentä lasten videota viittomakielellä, esim. Joulupukki opettelee viittomakieltä, Kaksi kertomusta, Kissan kadonnut viittomakieli ja Lasten satuohjelma 1-4.
Viittomakielellä löytyy myös melko paljon kirjoja: sanakirjoja, oppikirjoja ja myös satuja, esim.
Nokkala, Raija: Satuja viittomakielellä sekä Viitottuja satuja ja lauluja.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistoa aiheesta voi tutkia kirjaston kotisivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto kohdasta: Aineisto, varaukset, uusinnat, asiasanalla: viittomakieli.
En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat…
Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Käytössäni olevista lähteistä ei löytynyt viitettä siihen, että kyseistä laulua olisi suomennettu. Laulu lienee lapsille suunnattu versio spirituaalista, joka tuntee nimet Dry bones, Dem bones ja Dem dry bones ja jota on esittänyt mm. Delta Rhythm Boys. Lasten version nimenä esiintyy myös Skeleton bones. Laulun sanat viittavaat Raamattuun, profeetan näkyyn Hesekielin kirjassa 37, http://www.credo.fi/raamattu/1992/Hes.37.html#o52 , jossa Jumala ohjaa profeettaa herättämään kuolleet luut henkiin ja vertaa niitä Israelin kansaan. Lisätietoja laulusta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Dem_Bones .
Mahdollista suomennosta etsin Suomen äänitearkiston tietokannasta http://www.yle.fi/levysto/firs2/index.php ,…
Kahden keikka (saks. Ein Fall für zwei) on saksalainen televisiosarja, jonka aloitusjakso esitettiin saksalaisella ZDF:n kanavallla syyskuussa 1981. Suomessa sitä on esitetty YLE:n TV2:lla vuodesta 1983 alkaen. Sarja siirtyi YLE:n TV1:n ohjelmistoon alkuvuonna 2014.
