Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
Tätä nimitystä on käytetty ainakin Hämeessä, Lopella ja Rengossa. Ohessa nettikirjoitus mikä kertoo mistä nimitys tulee. tummansinistä ukonhattua. Tämä vaatimaton perinnekasvi kukkii loppukesällä ja jaksaa aina ilahduttaa runsaalla kukinnallaan. Ukonhattu, munkinhuppu, Nooan arkki. Tälle entisaikoina noitien ja myrkyttäjien suosimalle kasville on annettu monta nimeä. Kaksi ensimmäistä tulevat tiettävästi kukan huppua tai hattua muistuttavasta yhdestä isosta terälehdestä. Mutta harvemmin tulee mieleen kurkistaa sisälle tuohon huppuun, sisältä kun löytyy vastaus kukan kolmannen nimen arvoitukseen..Kukan huppu kannattaa ensin halkaista niin se on siten helpompi poistaa sisältöä vaurioittamatta. Muista pestä kädet huolellisesti…
Hei,
Sekä Aili Palménin vuoden 1964 käännöksessä että Arto af Hällströmin vuoden 2011 käännöksessä tuo kohta kuuluu "Eivät liikahdakaan". Valitettavasti Love-kirjojen vuonna 1990 julkaiseman Antti Halosen ja Kristiina Lyytisen käännöstä ei juuri nyt ole paikalla.
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Asian selvittäminen vaatisi jonkin verran selvitystyötä. Foto-Jatan takana olivat Jatta ja Pentti Helanne. Pentti Helanne on kuollut, ja hänen nekrologinsa löytyy Helsingin Sanomien numerosta 26.4.2010. Nekrologin on kirjoittanut Henrik Helanne, jonka kautta voisi kenties saada tietoa valokuvaamon arkiston kohtalosta. Häntä voi koettaa tavoittaa esimerkiksi Fonectan kautta osoitteesta https://www.fonecta.fi/haku/henrik+helanne.
Toinenkin reitti asian tutkimiseen saattaa löytyä. Osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/t/6877531/miksi-foto-jatta-lopettaa käydyn keskustelun mukaan valokuvaamo olisi myyty omistajien jäätyä eläkkeelle. Osoitteessa https://www.finder.fi/Valokuvaus/Foto-Jatta/Helsinki/yhteystiedot/16002… Foto-Jatta yhdistetään…
Otsoni on kaasu, jossa tavallisen hapen kahden happiatomin (O2) sijasta on kolme (O3). Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, sillä se imee auringon haitallista UV-säteilyä. Alailmäkehässä otsoni on saaste, sillä se ärsyttää hengitysteitä ja keuhkoja.
Otsonia ei ole päästöissä itsessään, vaan sitä syntyy auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen kanssa. Kaupunkien keskustoissa otsonipitoisuudet saattavat kuitenkin olla pienet, koska otsoni reagoi niin ikään liikenteen päästöistä tulevan typpimonoksidin kanssa ja häviää sitä kautta. Tästä syystä ilman otsonipitoisuus on korkeampi maaseudulla. Otsonia voi myös kulkeutua Suomeen Keski-Euroopasta eteläisten ilmavirtausten myötä.
Otsonin muodostuminen on siis riippuvaista auringonvalosta, joten…
Werner Nicolai Ekman s. 15.5.1893 Rantasalmella k.3.10.1968 Seinäjoella.Ekman kuului Flyktskytteklubbeniin Helsingissä sekä Seinäjoen Ampujiin ja hän oli perustamassa Seinäjoen Metsästäjät ry:tä.
Pariisin Olympialaisissa v. 1924 hän voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa pronssia ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui 11.
PM- kisoissa Kristianiassa (nyk. Oslo) v.1922 ja v. 1931 hän oli kisaedustajana. (lähteessä ei mainintaa sijoituksesta)
http://www.nordicshootingregion.com/nsr-history.html
MM –kisoissa Helsingissä v.1937 Werner Ekman voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa kultaa.
Lähde: Suuri olympiateos: Urheilukunniamme puolustajat / [tekstit ja toimitus:] Markku Siukonen : Jyväskylä, 2001.
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Hakusanoilla urheilu löytyy näitä runokirjoja:
- Runo100 / toim. Markku Heino; Reuna, 2017
- Itkonen, Jukka : Laulavat lenkkitossut : urheilullisia liikuntarunoja; Lasten Keskus, 2015 (lasten- ja nuorten runoja)
- Jylhä, Yrjö : Meidän pihan urheilijat; WSOY, 1992 (näköispainos)
- Hotakainen, Kari : Kuka pelkää mustaa miestä; WSOY, 1985
- Tossavainen, Jouni : Juoksijan testamentti; Gummerus, 1985
- Suomalaista urheilurunoa / toim. Klaus U. Suomela; Valistus, 1958
Lausuttavaksi käy myös kaikki elämää (urheilua) intohimoisesti kuvaavat runot, kuten Tommy Tabermannin Elinehto ja Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Otsikoita ei ole pakko ottaa mukaan, jos niin haluaa.
Yhdysvaltojen asevoimien budjetti on selvästi maailman suurin (vuonna 2018 budjetti oli 648 miljardia dollaria). Venäjän asevoimien budjetti (61 miljardia dollaria) oli vuonna 2018 maailman kuudenneksi suurin USA:n, Kiinan, Saudi-Arabian, Intian ja Ranskan jälkeen.
https://www.sipri.org/publications/2019/sipri-fact-sheets/trends-world-military-expenditure-2018
Kysyit USA:n ja Venäjän aseellisista operaatioista omien rajojen ulkopuolella. On hankalaa määritellä, mitä tämä pitää sisällään. Lasketaanko esimerkiksi USA:n sotilastukikohtien kustannukset tähän? Alla olevasta linkistä pääset tutkimaan USA:n armeijan budjettia tarkemmin. Jos ymmärsin kysymyksesi oikein, Overseas Contingency Ops -kohta (s. 23) on mitä kysymykselläsi…
Eino Pietolasta on niukasti saatavana tietoa painettuna.
Tässä muutamia lehtiartikkeleita::
AHVENAINEN, Ritva: Sinimustat 30-luvun Suomessa. Kaltio (1984) nro 1, s. 37-38
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Kytösavun aukeilla mailla)
TAIPALE, ilkka: Salatut sotavangit. Ydin (1987) nro 7-8 s. 45
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Sotavangit Suomessa 1941-1944)
HONKANEN, Anne: Eino Pietolan työhuoneessa sota on edelleen läsnä: 79-vuotiaan kirjailijan
tahtoa ei sairauskaan murra
Etelä-Suomen sanomat 25.7.1999
(kirjailijan haastattelu)
TALLIMÄKI, Jouko: Ei…
Seuraavilta sivuilta löytyi tietoa:
https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta
https://www.suomi.fi/palvelut/verkkoasiointi/ote-vaestotietojarjestelma…;
Eli suosittelen aloittamaan väestötietojärjestelmästä ja katsomalla ohjeita mitä linkeistä löytyy.
Neljä X merkkiä tarkoittaa, että kaikki neljä tuomaria äänestävät ettei kilpailija pääse jatkoon. Tällöin kilpailijan on turhaa enää jatkaa esitystään ja esitys loppuu siihen. Niin kauan kuin kaikki tuomarit eivät ole painaneet x nappulaa niin kilpailija saa jatkaa esitystään. Esityksen jälkeen tuomarit sanovat mielipiteensä esityksestä ja äänestävät jos esitys pääse jatkoon ja mahdollisesti semifinaaliin. Esitys tarvitsee jatkoon päästäkseen kolme Yes tuomiota tuomareilta, jos tulee kaksi Yes ja kaksi No, eli tasatilanne niin silloin Simon Cowellin ääni ratkaisee pääsekö jatkoon. Simon Cowellilla on tässä tilanteessa päätösvalta. Kultasade taas tarkoittaa, että esitys on tuomarin suosikkiesitys ja pääsee suoraan semifinaaliin ilman eri…
Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama…
Varsinkin isoihin kirjastoihin voi tarjota hyväkuntoisia kirjojaan. Suosittelemme olemaan etukäteen yhteydessä esim. puhelimitse siihen kirjastoon johon suunnittelee vievänsä kirjoja. Jos lahjakirjojen määrä on pieni, ne voi myös jättää monissa kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyyn.
Linkin takaa löytyy kirjaston nettisivut, valitsemalla kohdasta KIRJASTOT löytyy sen kirjaston yhteystiedot, johon haluaa lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kyseinsen sarja lienee Tuulikki Ojasen Anne-sarja, jonka hän kirjoitti 1980-luvun lopulla. Kirjasarjasta on SAGA-kustantamon uusintapainokset 2022-2023.
Sarjaan kuuluvat:
Annen ensimmäinen leiri
Anne ja seikkailujen kesä
Anne ratsastuskilpailuissa
Anne ja laskiaisratsastus
Annen ponikesä
"Nicht dass du mich belogst, sondern dass ich dir nicht mehr glaube, hat mich erschüttert." Nietzsche kirjoitti näin kirjassa Jenseits von Gut und Böse. Englanninkielisen käännöksen nimi on Beyond good and evil, suomeksi kirja on ilmestynyt nimellä Hyvän ja pahan tuolla puolen. J. A. Hollon käännöksessä kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua."
Tilastokeskuksen sivulta http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaesto_vaki1749.xls. löytyy tietoja väestömuutoksista (mm. syntyneet / kuolleet / solmitut avioliitot) vuodesta 1749. Tiedot ovat exceltaulukkona. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös muita väestöön ja perheeseen liittyviä tilastoja http://www.tilastokeskus.fi/tk/aiheet_vaesto.html.
Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
